perjantai 19. elokuuta 2016

OPETTAJAN MONTA ROOLIA

Ammatillinen opettaja on paljon muutakin kuin opettaja! 


Ammatillinen opettaja opettaa, mutta hän toimii myös vastuuopettajana tietylle ryhmälle tai määrälle opiskelijoita. Vastuuopettajan tärkein tehtävä on seurata oman opiskelijan opintojen etenemistä ja ohjata tarvittaessa opiskelija tukitoimiin esim. opinto-ohjaajalle tai erityisopettajalle. 

Opettaja voi toimia myös opetussuunnitelma- tai tutkintovastaavana, jolloin tehtävänä on laatia mm. koulutusalan opetussuunnitelmapuu osaamiskortteineen. Tutkintovastaava puolestaan laatii tutkinnon järjestämissuunnitelman ja toimii yhteyshenkilönä tutkintotoimikuntaan. 

Työssäoppimisen ohjaaja tekee tärkeää yhteistyötä alan työpaikkojen kanssa. Hän ohjaa opiskelijoita hankkimaan työssäoppimispaikan ja tekee sopimukset. Hän myös mm. toteuttaa työpaikkaohjaajakoulutukset. 

Tutkinnon ohjaaja perehdyttää opiskelijan näyttötutkintotoimintaan ja tavoitteisiin. Hän ohjaa opiskelijaa laatimaan tutkinnonsuorittamissuunnitelman. 

Niin ja opettaja tietysti toimii myös opettajana eli toteuttaa opetustapahtumat, arvioi ja merkitsee suoritukset opiskelijan ehopsiin. 

Opettaja voi toimia yhdessä tai kaikissa rooleissa, tämä asettaa hurjat osaamisvaatimukset ammatillisen opettajan työtehtävään. On osattava ops-työ, näyttötutkintotoiminta, työssäoppimisen prosessit, järjestelmät ja lomakkeet. Lisäksi opettajan tulee hallita kaikista tärkein asia eli ihmisen kohtaaminen ja oppimisprosessi, se ei saa jäädä minkään muun varjoon. 

Opettajalla on suuri rooli ja vastuu oman osaamisensa kehittämisessä sekä työssäjaksamisessa. Työnantajan tehtävänä on tukea opettajan työhyvinvointia ja kehittää opettajan osaamista näissä monissa eri rooleissa. 

torstai 18. elokuuta 2016

OPETUSHALLITUKSEN TIEDOTE TUTKINTOUUDISTUKSESTA

Työryhmä esittää historiallista uudistusta ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen

Blogin välilehdessä OPH:n ohjeita löydät linkin tutkintouudistukseen sekä reformiluonnokseen! 
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä ehdottaa uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen sekä näyttötutkintojen mitoitukseen. Jatkossa tutkinnot olisivat laajempia ja niitä olisi vähemmän. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon. Ehdotus on väliraportti, ja se luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. 
Tutkintorakenteen uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammatillisen koulutuksen reformia. Koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, ja koulutussopimus otetaan käyttöön uutena käytännönläheisenä tapana tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjien säätelyä kevennetään.

Työryhmä esittää muutoksia etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteeseen, mutta myös ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintojen määrä vähenee oleellisesti ja niistä on kyetty luomaan laajempia kokonaisuuksia työelämän muutosten mukaisesti.

Jatkossa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa. Tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon.

Tavoitteena on, että opiskelijalla olisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustavasti hankkia osaamista ja erikoistua opintojen aikana. Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat, mutta tutkintojen osaamisvaatimuksista ei tingitä. Tavoite on myös, että tutkintorakenteessa on jatkossa enemmän joustoa ja se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin.

Ehdotettu malli on mittavin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistus sitten ammatillisten tutkintojen kolmivuotistamisen 1990-luvun lopulla. Aiemmin työelämän uusiin osaamishaasteisiin on vastattu aina uuden tutkinnon luomisella, mikä on pirstaloinut tutkintorakennetta ja lisännyt tutkintojen määrää.

-Koskaan ammatillisen koulutuksen historiassa ei ole tehty yhtä mittavaa uudistusta tutkintorakenteeseen. Tulevaisuuden työelämä edellyttää nykyistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa. Tämä esitys tuo tervettä norminpurkua ammatillisen koulutuksen paisuneeseen tutkintorakenteeseen ja sisältää uusia, joustavia, hallinnollisesti kevyitä tapoja sisällyttää tutkintoihin uutta osaamista.
Se antaa mahdollisuuden vastata ketterämmin työelämän nopeasti muuttuviin
osaamisvaatimuksiin. Kiitän työryhmää yksimielisestä työstä, joka vahvistaa suomalaista ammatillista koulutusta, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Ohjausryhmä esittää, että ammatillisia tutkintoja koskeva tutkintorakenneasetus annettaisiin jo syksyllä 2016. Asetuksessa määritellään tutkinnoittain kunkin tutkinnon perusteiden voimaantuloaika. Uudistuvat tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa. 

maanantai 15. elokuuta 2016

AMIS STARTTASI UUTEEN LUKUVUOTEEN

Ammattiopiston henkilöstön starttipäivä 10.8.2016

 Kuntayhtymän johtaja Olli-Pekka Juhantila kertoi järjestäjärakenteesta. Ammattiopiston rehtori Anne Bragge kertoi ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Tästä löydät materiaalin. Anne kertoi Opetus- ja kulttuuriministeriön reformista sekä siitä, mitä me olemme jo tehneet ammattiopistossa. 


 Asiantuntija Laura Lehto piti esityksen opettajuuden muutoksesta. Hän kertoi mm. termistä Flipped Classroom, jossa ikään kuin käännetään luokkahuone ja pedagogiikka ylösalaisin. Siinä oppija on keskiössä aktiivisena toimijana ja opettaja valmentajana sekä ohjaajana. Laura myös kannusti meitä kaikkia digiosaamisemme kehittämiseen opetustyössä. Pienin askelein pääsemme pitkälle, kun otamme niitä sinnikkäästi. 


Ohjelmassa oli seuraavaksi paneelikeskustelu (Jaana Nyström, Marja-Liisa Hirvonen, Sari Mäki-Latikka, Helinä Juhela, Jussi Peltonen ja Susanna Löf) aiheista: Yrittäjyyspolku, vastuuopettajuus, opinto-ohjaus, erityisopetus, opintotoimistojärjestelyt sekä oppilaitoshallintajärjestelmä Wilma. 
Yleisö sai esittää kysymyksiä panelisteille livenä tai mobiilisti Padletilla

Eniten keskustelua herätti vastuuopettajuus sekä erityisopetuksen organisointi. Näihin palattiin seuraavana päivänä tarkemmin yksikkökohtaisissa päivissä. 

Paneelin jälkeen työelämäpalveluiden johtaja Elina Korkeaoja kertoi opiskelijahankintatilanteen. Koulutuksia on edelleen haussa ja etenkin rakennus-, metalli- ja hotelli-, ravintola- ja cateringaloille tarvitaan lisää opiskelijoita. 

Päivän päätteeksi tehtiin ryhmätyö digimentoreiden johdolla OneNoteen, jonne koottiin ideoita uusista pedagogisista menetelmistä ja rakenteista. Esimerkiksi yrittäjyyttä nostettiin esille mm. PopUp- myymälöiden perustamisella ja mentorointi siten, että esim. aikuiset opiskelijat ohjaavat nuoria. Pääset katsomaan ideoita OneNote- linkistä yllä, ideat ovat vapaasti käytettävissä. Me jokainen voimme osaltamme lähteä uudistamaan omaa työtämme vähintään yhdellä uudistuksella. 

Kuuntele Kirsti Lonkan haastattelu:

Kirsti Lonka opetusmenetelmistä: Aivot eivät ole tietokoneen kovalevy, jonne voi kopioida tietoa


Kirjassa Taivas ja helvetti- yrittäjätarinoita, nuori 23- vuotias yrittäjä sanoo "Todennäköisyydet ovat vain todennäköisyyksiä. Kun tekee asioita paremmin kuin kilpailijat, kuuntelee tarkasti asiakkaiden tuntoja ja tarttuu nopeasti uusiin mahdollisuuksiin, sen sijaan, että jää murehtimaan tehtyjä virheitä, on menestyminen mahdollista". 

Uuden oppimisen lukuvuotta kaikille! Tarvitsemme alituista uuden etsimistä, myönteisyyttä ja ennakkoluulottomuutta. Nyt on uuden startti, matka alkaa ja omilla pysäkeillä arvioimme suuntaa.