MITÄ OVAT AVOIMET AMMATILLISET OPINNOT?

Aava-hankkeessa on ponkaistu käyntiin avointen ammatillisten opintojen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen. Tarjotinta tehdään yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston, Turun ammatti-insituutin, Turun iltalukion, Novidan, Winnovan, Turun suomenkielisen työväenopiston ja Stadin ammattiopiston kanssa. Tavoitteena on siis tehdä uraa uurtavaa työtä ja tarjota avoimia ammatillisia opintoja kenelle tahansa. Tarjonta muodostuu alussa pienistä kokonaisuuksista, jotka voidaan tunnistaa ja tunnustaa esim. ammatillisessa oppilaitoksessa osana tutkintoon valmistavaa koulutusta. 

Avointen ammatillisten opintojen visio: Opiskelija hankkii työelämässä tarvittavaa ammatillista osaamista joustavasti erilaisissa verkko-oppimisen ympäristöissä itsenäisesti tai ohjattuna. 

Opiskelijan etuna avoimissa opinnoissa on hankkia osaamista ajasta ja paikasta riippumatta, nopeasti ja joustavasti eri elämäntilanteissa. 

Oppilaitokselle tämä tarjoaa mahdollisuuden markkinoida koulutusta, eri tutkintoja ja aloja sekä toteuttaa erilaisia verkossa tapahtuvia opintoja yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. 

Aava-hankkeen osallistujat kokoontuivat 26.1. arviointi- ja kehittämispäivään, jossa esiteltiin ja keskusteltiin tähän mennessä tehdyistä kokeiluista sekä tehtiin jatkosuunnitelmia:
- avoimia opintoja pilotoidaan
- suunnitellaan uusia opintoja tarjolle
- ohjauksen kehittäminen avoimiin opintoihin
- markkinointikampanjan suunnittelu

Tutustu tämän hetken avoimeen koulutustarjontaan! Sivustolla ohjataan avointen opintojen suorittamiseen sekä eri oppilaitosten tarjoamiin opintoihin. Huom! Sivusto on kokeiluvaiheessa!

 Nina Salonen Turun kaupungista ja Mirva Julkunen Winnovasta esittelivät tämän hetkistä koulutustarjotinta

Salon seudun ammattiopistossa Aava-hankkeen projektisuunnittelijana toimii Mervi Leino. 

Teksti ja kuva: Susanna Löf

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON OPISKELIJAKUNTA

Opiskelijakunnan tehtävänä on valvoa opiskelijoiden etua! Se ottaa myös kantaa oppilaitoksen kehittämiseen sekä järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. 

Opiskelijakuntaan kuuluvat: Puheenjohtaja Matias Tieranta ICT 3- vuoden opiskelija, sihteeri Santeri Elo ICT 3- vuoden opiskelija, rahastonhoitaja Fanny Lehti talonrakentaja 3-vuoden opiskelija, Jami Määttänen ICT 2-vuoden opiskelija, Emilia Ahokas, ammatillinen ohjaaja tietojenkäsittelyala, Joni Koskinen merkonomi 1-vuoden opiskelija, Ilari Ikonen logistiikka-ala 1-vuoden opiskelija, Joni Vataja logistiikka-ala 2-vuoden opiskelija, Iida Laine hotraca 2-vuoden opiskelija, Katariina Hiidenvuo hiusala 2-vuoden opiskelija, Ilona Vesander hotraca 2-vuoden opiskelija, Jere Hauhia datanomi 1-vuoden opiskelija ja varapuheenjohtaja Niko Riski merkonomi 3-vuoden opiskelija sekä Tanja Rönö, kuraattori. 

Opiskelijakunnan hallituksen muodostavat:
Puheenjohtaja Matias Tieranta
Varapuheenjohtaja Niko Riski
Sihteeri Santeri Elo
Rahastonhoitaja Fanny Lehti

Opiskelijakunta on viime syksyn aikana mm. uudistanut sähköaulan kalustuksen, työ jatkuu kahviautomaatin asentamisella sekä tilan maalaamisella. Meneillään on myös kuvakilpailu opiskelijoille ja voittajakuva tullaan laittamaan sähköalan aulaan. 

Koulutusalajohtaja Riikka Riihimäki kiitti opiskelijakunnan aktiivisuutta tilan uudistamisessa!

Jatkossa on tarkoitus uudistaa ammattiopiston oppimisympäristöjä moderneiksi ja ajanmukaiseksi palvelemaan mm. erilaisia projektitöitä. Opiskelijakunnan kaikki ideat uudistamisista ovat tervetulleita. 

Opiskelijakunnassa toimii myös sometiimi kolmen opiskelijan voimin-> tiimi ylläpitää omaa Facebook-ryhmää, on osallistunut uusien nettisivujen tekemiseen sekä tehnyt mm. joulutervehdys-videon. Jatkossa sometiimi osallistuu oppilaitoksen markkinointiin yhdessä markkinointiosaston kanssa. 

Kuvassa sähköalan aulassa vas. Ilari Ikonen, Katariina Hiidenvuo, Iida Laine, Fanny Lehti, Santeri Elo, Matias Tieranta, Joni Koskinen, Jami Määttänen, Joni Vataja ja Tanja Rönö. 

Teksti ja kuva: Susanna Löf

PG-BAARI: E-HOPS VASTUUOPETTAJAN SILMIN

Logistiikan perustutkinnon opettaja Markku Junnila esitteli, miten vastuuopettaja käyttää Wilman e-hopsia näyttöperusteisessa koulutuksessa. Markku näytti opiskelijan lisäämisen työturvallisuuskorttikoulutukseen eli opetustapahtumaan lisäämisen. Lisäksi Markku näytti, miten tutkintotilaisuudet kirjataan Wilmaan opiskelijakohtaisesti. 

Opettaja Elise Anttalainen-Kulmala näytti puolestaan Wilman käyttöä ammatillisen peruskoulutuksen näkökulmasta. 

Tässä lyhyt koonti:
1. Opettajan on ensin tunnettava tutkinnon rakenne ja muodostuminen sekä ops-puu. 
2. Opiskelijalle valitaan tutkinnon osat ja osaamiskortit puusta 
3. Opiskelijalle tehdään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ne kirjataan e-hopsiin tunnustettaviin tutkinnon osiin. 
4. Mikäli opiskelija ei olekaan osaamiskortin kaikissa opetustapahtumissa, vastuuopettaja ottaa opiskelijan pois -läsnäolojen suunnittelu- kohdassa- kyseissä osaamiskortissa, silloin lukujärjestys päivittyy hänelle . Mikäli opiskelija tekee verkko-oppimisena tai laajennettuna työssäoppimisena jonkin osaamiskortin, se merkataan ko. osaamiskorttiin ja otetaan opiskelija pois lähiopetuksesta läsnäolojen suunnittelun kautta. 
5. Opettaja merkitsee osaamiskortteihin arvioinnit-> arvosana, suorittanut tai osallistunut, kesken
6. Työssäoppiminen->  Työssäoppimisen sopimus tehdään ehopsiin tutkinnon osan nimeen (ei tutkintotilaisuuden kohtaan). Valitse työpaikkaohjaaja tai työpaikka Wilman rekisteristä, jos sitä ei löydy, lisää uusi, täytä ajankohdat sekä tavoitteet, jotka tulevat ammattitaitovaatimuksista. Wilman työssäoppimisen päiväkirjaa voi esim. ohjauksen välineenä, sinne voi kirjoittaa kommentteja niin opiskelija, työpaikkaohjaaja kuin opettajakin. Näin kaikki viestit ovat kootusti samassa paikassa. 
7. Tutkintosuoritukset kirjataan e-hopsin omaan palkkiin, alkuvaiheessa tehdään alustava suunnitelma aikataulusta esim. kevät 2018, aikataulun tarkentuessa kirjataan päivämäärä, arvioijat, näyttöpaikka jne. sekä lopulta arvosana. 

Opettaja Markku Junnila jo lähdössä eteenpäin :)

PG-baarin osallistujat kyselivät ja kommentoivat

Opettaja Elise Anttalainen-Kulmala näytti hyviä esimerkkejä Wilman käytöstä

Teksti ja kuvat: Susanna Löf

Visualistiopiskelija Tuisku Huolila mukana Varsinais-Suomen Voice of sales-hissipuhekilpailussa

Hissipuhetta tarvitaan työnhakemiseen, oman osaamisen esittelyyn, itsensä haastamiseen, muista erottautumiseen. Näitä taitoja toisen asteen ammatillisten ja lukioiden opiskelijat pääsivät treenaamaan jo toista kertaa järjestetyssä Voice of sales-hissipuhekilpailussa Turun Logomossa. Salon seudun ammattiopistosta mukaan finaaliin pääsi 2. vuoden visualistiopiskelija Tuisku Huolila. Mukana kilpailussa oli 11 puhujaa ja kilpailun voitto meni Rasekon opiskelijalle. Mukana Tuiskua kannustamassa oli runsas joukko ammattiopiston käsi- ja taideteollisuusalojen ja liiketalouden opiskelijoita.

Lisää itse kilpailusta voi lukea: http://voiceofsales.fi ja käydä katsomassa Lounais-Suomen paikallisuutiset, jossa VOS2017 oli yhtenä aiheena: http://areena.yle.fi/1-3937236



Tuisku framilla Logomossa

Tilaisuuden tuomarina toiminut Jarppi Leppälä Duudsoneista haastoi oman puheenvuoronsa kautta nuoria toteuttamaan omia unelmiaan ja nauttimaan matkasta sinne. Jarpin ja Duudsonien tarinassa korostui positiivinen anarkia: ystävyys, luovuus, hulluus, intohimo, usko omiin unelmiin.

Jarppi Leppälä tuomaroi hissipuhekilpailun

Teksti: Jaana Nyström

Salon seudun ammattiopiston vuoden 2016 kehittäjä on Pia Kiikeri

Salon seudun ammattiopiston kehittämistoiminnan työryhmä on valinnut vuoden 2016 kehittäjän. Vuoden 2016 kehittäjäksi on valittu hiusalan opettaja Pia Kiikeri.

Kehittämistoiminnan työryhmä sai useita ehdotuksia vuoden kehittäjäksi. Kehittämistoiminnan työryhmä perusteli valintaa seuraavasti: ”Pia on pitkäjänteinen ja uusiutumiskykyinen kehittäjä. Pia ei pelkästään ideoi, vaan myös konkretisoi kehitysideat käytännön toiminnaksi. Pia on kehittänyt uusia toimintamalleja ja materiaaleja hiusalan koulutukseen tulevaisuuden haasteet huomioiden.”

Pia Kiikeri on ollut mukana kehittämässä mm. hiusalan tiimioppimista ja visuaalista opetussuunnitelmaa. Hiusalan tiimioppimisen malli kehitettiin ja toteutettiin loka-marraskuussa 2016 yhteisten aineiden ja hiusalan ammattiaineiden integroituna opiskeluna. Hiusalan opetukseen ja kehittämiseen voi tutustua tarkemmin Hiusalan blogissa: http://hiusalasalo.blogspot.fi/.

Vuoden kehittäjä -kunniakirja jaettiin nyt toista kertaa. Vuoden 2015 kehittäjäksi valittiin Mirva Aaltonen sosiaali- ja terveysalalta.

Kehittämistoiminnan työryhmä kiittää ansioituneita kehittäjiä!

Teksti: Reija Kiviluoto

Kuvat: Olli-Pekka Juhantila



Reija Kiviluoto luovutti Pia Kiikerille kunniakirjan.

MITÄ ON OSAAMISPERUSTEISUUS?

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä osaamisperusteisuus toimii yhä vankemmin lähtökohtana koulutuksen toteuttamisessa!

Mitä osaamisperusteisuus oikein tarkoittaa?

Osaamisperusteisuudessa osaaminen on riippumatonta ammattitaidon hankkimistavasta. Ajatellaan, että ihminen oppii kaikkialla ajasta ja paikasta riippumatta. Oppimista ei sidota pelkästään luokkahuoneeseen ja oppituntiin tai työssäoppimiseen.  

1. Mitä on tarvittava osaaminen? 

Osaamisen kriteerit tulevat tutkinnon perusteista. Me Salon seudun ammattiopistossa kuvaamme osaamisalueet, tavoitteet ja siihen liittyvät käytännön työtehtävät osaamiskorteissa. Opetustarjontaan on osattava löytää alan keskeiset osaamiset, joita voi pohtia vaikka alan työelämän kanssa. 

2. Mitä osaamista arvioidaan?

Ammattitaidossa arvioidaan yleisiä osaamisvaatimuksia esim. työelämätaitoja, asiakasosaamista ja itsensä kehittämisen osaamista. Lisäksi arvioidaan ammattiin liittyviä spesifeja osaamisalueita. Osaamisperusteisuudessa ei arvioida läsnäoloja oppitunneilla, eikä sitä millä tavalla osaamisen on hankkinut. 

3. Miten tarvittavaa osaamista hankintaan?

Osaamisen kehittämiseen voidaan käyttää useita ja monipuolisia tapoja. Oppija vaikuttaa itse siihen, mitkä menetelmät sopivat hänelle parhaiten. Oppilaitos tarjoaa vaihtoehdoiksi lähiopetusta, verkko-oppimista ja työssäoppimista. Tarjonta tullaan kokoamaan joustavaksi ja monipuoliseksi. Opiskelija voi hankkia osaamista myös harrastuksissa tai itsenäisesti esim. lukemalla tai osallistumalla jonkun muun oppilaitoksen opetustapahtumiin. 

3. Miten opiskelija tuottaa arvioitavaa aineistoa?

Parasta arviointiaineistoa on osaamisen näyttäminen työelämän aidoissa työtehtävissä. Lisäksi opiskelija voi tuottaa aineistoa osaamisestaan videoina, kuvina, äänitteinä, tekstinä ja vaikkapa sarjakuvina. 

 4. Miten osaamista arvioidaan?

Osaamista arvioidaan arviointiaineiston perusteella suhteessa tutkinnon osan kriteereihin. Arviointimenetelmiä ovat työn seuraaminen, havainnointi, haastattelu sekä videon, äänitteen, kuvien, tekstien arviointi. Arviointivälineenä näytöissä tai tutkintotilaisuuksissa käytetään tutkinnon osan arviointilomaketta. 

Tässä kuviossa on Salon seudun ammattiopiston tavoitetila osaamisperusteiseen pedagogiikkaan

1. Koulutustarjonta tulee jatkuvaan hakuun, aloille sovitaan starttiajankohdat sekä -paketit. 
2. Oppimisen ohjaus on jatkuva prosessi ja ohjausta tekevät opettajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat ja koko oppilaitoksen henkilöstö. 
3. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan heti alkuvaiheessa ja opiskelija valitsee oman polkunsa. Vastuuopettaja laatii yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman. Tarvittaessa käytetään erityisiä tukitoimia. 
4. Tarvittava ammattitaito hankitaan opiskelijalle sopivana yhdistelmänä lähiopetuksesta oppilaitoksessa, verkko-opinnoista ja työssäoppimisena. Lisäksi opiskelija voi käyttää muita osaamisen hankkimisen tapoja esim. harrastukset tai kesätyö. 
5. Opettaja arvioi osaamisen suhteessa tutkinnon osan kriteereihin opiskelijan tuottamasta monipuolisesta arviointiaineistosta. 
6. Opiskelija etenee tutkinnon osa kerrallaan, hän voi suorittaa yhtäaikaa myös useita tutkinnon osia. Näin opintojen kesto vaihtelee eri opiskelijoiden kohdalla. 

Jatkossa emme voi järjestää koulutusta enää "rintamana" siten, että kaikki aloittavat yhtä aikaa ja käyvät saman polun. Siksi alamme tekemään opetustarjontaa kaikkiin tutkintoihin tarjottimina. Se käsittää oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen, jonka lisäksi opiskelija voi käyttää monia muita tapoja osaamisen lisäämiseksi. 

Käytännössä opiskelija saa vaikuttaa omaan polkuunsa, suorittaa tutkinnon lyhyemmässä ajassa, kokeilla eri oppimisen tapoja ja näin motivoitua paremmin opintoihinsa. Osallistumalla oman polun rakentamiseen saamme paremmin sitoutuneita opiskelijoita. Työsaleissa ja ammattitöissä aidot asiakastyöt puolestaan antavat lisäkipinää osaamisen kehittämiseen! 

Opettaja puolestaan saa motivoituneempia opiskelijoita ja uuden pedagogiikan myötä mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan sekä tehdä työtä yhdessä muiden opettajien kanssa. 

PERINTEINEN STRATEGIATYÖ ON AIKANSA ELÄNYT

Hanna Maulan artikkeli Talouselämä- lehdessä 16.12.2016 herättää pohtimaan strategiatyötä uudella tavalla

"Työ- ja elinkeinoelämää ravisuttavat monet muutokset, joista yksi tärkeimmistä on digitalisaatio. Siihen tarvitaan uusia oivalluksia, tuotteita ja palveluita sekä hyvä strategia. 

Strategiatyön keinot ovat monesti hukassa, sillä olemme tilanteessa, jossa tulevaisuuden ennustaminen on yhä vaikeampaa, eivätkä takavuosien saavutukset takaa menestystä tulevaisuudessa. 

Tunnetuimmat strategisen johtamisen työkalut syntyivät aikana, jolloin toimintaympäristö oli vakaampi. Pitkät suunnitteluprosessit johtavat siihen, että strategia vanhentuu jo ennenkuin päästään toimeenpanovaiheeseen. Strategisia päätöksiä on kuitenkin tehtävä, entistä nopeammin ja rohkeammin. 

Digiajan strategia syntyy osallistaen, ketterästi ja kokeillen. Sen voi ymmärtää sarjana olennaisia valintoja. Suunnittelua ja toimeenpanoa ei enää eroteta toisistaan, vaan työtä tehdään nopeissa sykleissä ja poikkialaisissa tiimeissä. 

Strategista ajattelua vaaditaan organisaation eri tasoilla. Muutokset toteutuvat nopeammin, kun ihmiset osallistuvat. Rohkeat kokeilut tarkoittavat väistämättä myös epäonnistumisia, niistä opitaan ja muutetaan tarvittaessa suuntaa. 

Strategiatyön lähtökohtana on asiakkaan tarpeiden, ongelmien ja kokemusten syvällinen ymmärtäminen. Asiakaskokemusta voidaan pitää päätöksenteon kriteerinä, jos uudistus ei paranna asiakaskokemusta, se voidaan jättää toteuttamatta. 

Muutos edellyttää uuden oppimista ja vanhasta luopumista. Strategiatyön haaste onkin kulttuurin muutoksen johtaminen. Parhaimmillaan kulttuuri ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan, inspiroi ja luo yhteisöllisyyttä. 

Uudessa kulttuurissa esimiestyö on palvelua, jonka tarkoitus tukea tulosten saavuttamista. Vapauksia annetaan paljon, mutta samalla edellytetään tuloksia. Jatkuvasta uuden opettelusta tulee itsestäänselvyys. Menestys vaatii uudenlaista otetta niin yksilöiltä kuin organisaatioiltakin. "

Miten me voisimme vastata uuteen strategiseen ajatteluun Salon seudun ammattiopistossa? EHDOTUS:

1. Strategiatyö kevyemmäksi- seuraavan vuoden tavoitteet valikoidaan muutamaksi selkeäksi asiaksi

2. Työryhmät lähtevät pohtimaan, millä toimenpiteillä tavoitteisiin vastataan

3. Johto pohtii sen jälkeen, miten se tukee työryhmiä tavoitteiden saavuttamisessa

Strategiset tavoitteet voitaisiin kuvata esim. Office 365- työvälineellä - ei nykyisellä hankalalla excel- taulukolla. Voisi olla mahdollista käyttää esim. OneNote- välinettä, jonka välilehdille kukin työryhmä kirjaa tuotoksensa, jotka voisivat olla työryhmän näköisiä esim. tekstiä, kuvia, kuvioita, sarjakuvia, videoklippi tms. 

Lisäksi voisimme pohtia, miten hyödyntäisimme poikkialaisuutta toiminnansuunnittelussa, tällä hetkellä työ tehdään alakohtaisesti, jossa saman alan asiantuntijat ajattelevat monesti "samalla kaavalla". 

Viime vuosi oli oppimista ja tämä vuosi on sitä entistä enemmän! On mielenkiintoista rakentaa uutta ammattiopistoa, samalla muistaen, että ei se ihan hetkessä tapahdu. Olemme saaneet kuitenkin vuodessa asioita eteenpäin ja onnistumme myös tänä vuonna, sillä haluamme, että Salon seudun ammattiopisto on edelleen olemassa vireänä paikallisena osaamisen kehittämisen keskuksena! 

Teksti: Susanna Löf

Miten sinä kehittäisit strategiatyötämme?

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Salon seudun ammattiopiston laatukoordinaattori Elise Anttalainen-Kulmala ja pedagoginen koulutussuunnittelija Tia-Maria Kenni-Lehtonen aloittivat Osaamisen tunnustamisen- Road Show:n koulutusaloilla!

Osaamisen tunnustamisen- Road Show:n osallistunut ensimmäinen työryhmä käsi- ja taidetollisuusalan opetushenkilöstö, vasemmalla laatukoorditaattori Elise Anttalainen-Kulmala

Opiskelijoille tiedotetaan osaamisen tunnustamisesta opiskeluoppaassa, lisäksi tästä asiasta tullaan tiedottamaan Wilmassa syksyllä ja keväällä kaikille opiskelijoille. 

Vastuuopettaja haastattelee opiskelijaa henkilökohtaistamiskeskustelussa ja kertoo osaamisen tunnustamisen periaatteet sekä kartoittaa hänen aikaisempaa osaamista. Osaaminen tunnustetaan, kun kyseessä on kokonainen tutkinnon osa, tällöin todistukseen merkataan myös oikea viitelauseke, mistä aikaisemmasta tutkinnosta osaaminen tunnustetaan. Kun kyseessä on tutkinnon osan osa, tehdään siitä arviointi ehopsiin, tällöin ei viitelausekkeita tarvitse kirjata. Vastuuopettaja tarkistaa opiskelijan alkuperäiset todistukset ja opiskelija esim. kuvaa ja liittää ne omaan Wilman ehopsiin. 

Vastuuopettaja huolehtii opiskelijan osaamisen tunnustamisen kokonaisuudesta heti opintojen alkuvaiheessa (viimeistään kaksi viikkoa opintojen alkamisesta), sillä se vaikuttaa opintojen kestoon, aikatauluun ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman muodostumiseen. Kun opiskelija on suorittanut koko lukion oppimäärän, tekee osaamisen tunnustamisen alan opinto-ohjaaja. Lukion päättötodistuksesta opiskelija saa yhteisiin tutkinnon osiin 16+16 osp. Opiskelijan on suoritettava opintoina yrittäjyys, tieto- ja viestintätekniikka ja työelämätieto. Lisäksi lukion päättötodistuksesta saa ammatillisiin valinnaisiin 15 osp ja vapaasti valittaviin 10 osp. 

Vastuuopettaja seuraa opiskelijan osaamisen tunnustamista myös opintojen aikana esim. kesätöistä vapaasti valittaviin opintoihin. Työssäoppiminen kirjataan tällöin vapaasti valittaviin nimellä: Mitä osaamista kesätyöt ovat kerryttäneet esim. asiakaspalvelu ja myyntityö , viitelausekkeeseen tulee vain työpaikan virallinen nimi. Työkokemuksen kautta hankittua osaamista vapaasti valittaviin saa 
- alan työkokemuksesta 1 vko (36-38)= 1,5 osp 
- muu työkokemus 1 vko= 0,5 osp. 

Vapautus: Erityisillä opiskelujärjestelyillä voidaan poiketa tutkinnon perusteista esim. terveydentilaan liittyvistä syistä liikunta. Vapautushakemus tehdään Wilmassa ja päätöksen tekee rehtori. 

Elise opasti meitä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessiin sekä näytti yhdessä Tanja Haltsosen kanssa, miten tämä tehdään Wilmassa. 

Katso ohjeistuksia osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen:

Ohje osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
Wilma-ohje osaamisen tunnustamiseen
Wilman arviointimerkinnät

Ohjeet tulevat Vinssiin, kun Road Show- kierros on tehty, sillä niihin tehdään tarvittavat muutokset koulutusaloilta tulleiden kommenttien ja tarpeiden perusteella.