keskiviikko 27. syyskuuta 2017

OPO-RISTEILYLLÄ 1.9.2017

Salon alueen opinto-ohjaajat perusasteelta ja toiselta asteelta kokoontuivat opo-risteilylle 1.9.2017 Salon seudun ammattiopiston matkailualan opiskelijoiden järjestämänä! 

Ammattiopiston rehtori Anne Bragge kertoi ammatillisen koulutuksen uudesta laista, joka tulee voimaan 1.1.2018. Uusi laki tuo tullessaan mm. yksilölliset opintopolut kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Näin ollen opintoaika on yksilöllinen ja oppimisen tavat voivat vaihdella. Arviointi tehdään osaamisperusteisesti suhteessa arviointikriteereihin. Tutkintouudistus muuttaa useiden perustutkintojen nimiä, joten Opintopolkuun tulevat koulutukset tulevat olemaan lähes kaikki uusilla nimillä haussa. Hakuun tulevat kaikki ammattiopiston perustutkinnot. 

Ammattiopiston opinto-ohjaajat kertoivat koulutusaloista ja erityisopettajat oppimisen tukipalveluista. Saimme risteilylle mukaan asiantuntija Terhi Mäkiniemen, joka kertoi meille miten saavuttaa stressitön mieli! Alla koonti Terhin esityksestä!





1. Stressitön mieli, vahvempi mieli!

Kiristääkö? Rentoudutko riittävästi? Takkuavatko ajatukset?
Muutosten ja kiireen keskellä taito rentoutua voi unohtua. Stressitön mieli luo vaihtoehtoja ja kurottuu kohti ratkaisuja, joita kireä mieli ei löydä.

Kun pinna on pitkään kireällä, lihaksetkin jumiutuvat. Kyky katsoa asioita uusista näkökulmista, taito luoda uutta ja kyky kohdata itsestä erilaisia ihmisiä hankaloituvat. Avain hyvinvointiin ovat  kyky rentoutua ja rauhoittaa mieli. Stressitöntä mieltä eivät kiire, tai tiukat työtilanteet taita kippuralle.

2. Selätä stressi

Amerikassa tehtyjen lukuisten yliopistotutkimusten pohjalta stressi on 90-95 prosenttisesti sairauksiemme taustalla.  Siksi tutkijat maailmalla suosittavat terveyden vahvistamista ensisijaisest stressin selättämisellä.

Stressi on psyykkis-fyysinen rasitustila, jossa elimistön tasapaino häiriintyy uhaksi koetusta asiasta. Vaikkemme asu enää luolamiehen tavoin ja juokse karkuun sapelihammastiikereitä, aivojemme kautta pelkäämme herkästi paperisia tiikereitä.  Stressin iskiessä aivot ampaisevat hälytystilaan 24/7 eikä rentoutuminen luonnistu. Stressi virittää kehoa ja mieltä, tuo toimintaan lisävalppautta ja näin kykyä tehdä enemmän, hetkellisesti. Pitkittynyt stressi nakertaa muun muassa työmuistia, uuden oppimista, aloitteiden ja päätösten tekemistä sekä kykyä tuntea myönteisiä tunteita. Stressi laskee vastuskykyä, pidentää flunssia, vie yöunet ja heikentää ruoansulatusta.

Päinvastoin kuin stressireaktio rentoutusreaktio ei ole automaattinen. Siksi sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita.


3. Opi rentoutumaan, jaksa paremmin!

Rentoutusreaktio ei ole automaattinen, sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita. Rentoutua voi paikasta riippumatta. Mitä helpommaksi rentoutumisen tekee, sen useamin tulee rentotuduttua. Pikavinkkejä rentoutumiseen ovat päivittäiset palleahengitykset, katseen kohdistamisharjoitukset, keskittymisharjoitukset, mielikuvaharjoitukset, kehon eri osien jännitys-rentoutusharjoitukset, sekä huolten ja murheiden kirjaaminen erilliseen päiväkirjaan.

Uusien asioiden, reittien, harrastuksen opettelu, metsässä kävely, saunominen, musiikin kuuntelu, käynnit taidenäyttelyssä, tai museossa, uiminen, käsillä tekeminen lisäävät myös rentouden kokemusta.
Useissa stressitutkimuksissa on todettu 1:2-menetelmän hengitysten aktivoivan ehkä nopeimmin parasympaattista, kehoa ja mieltä rauhoittavaa, hermostoa. Yksi tehokkaimmista hengitysmenetelmistä on 5/9 X 8. Siinä sisäänhengityksellä lasketaan viiteen, uloshengityksellä yhdeksään ja toistetaan kahdeksan kertaa.

Kun keho ja mieli oppivat jälleen rentoutumaan,  hiipivän kireyden tunnistaa herkemmin ja jaksaa paremmin muutosten keskellä.


4. Rentoutumisen hyötyjä:

  • Lisää mielihyvähormonien määrää,
  • kehittää luovuutta,
  • Laskee stressihormonien eritystä ja lihasjännitystä,
  • Parantaa ongelmanratkaisutaitoja,
  • Kasvattaa keskittymiskykyä,
  • Edistää fyysistä palautumista,
  • Kohottaa mielialaa,
  • Nopeuttaa nukahtamista,
  • Syventää unen laatua,
  • Parantaa mielenhallintaa
  • Verenpaine alenee,
  • Kasvattaa stressinsietokykyä.


5. Lisää rentoutta elämään

1. Puhelin.  Hanki ja lataa aivotoimintaa tasaavaa musiikkia, ääniaaltoja, rentoutusäänitteitä, meditaatioita puhelimeen.

2. Hengitys. Keskity vain hengittämiseen kaksi-kolme minuuttia kerrallaan.

  1. Yhdistä liike ja hengitys, venyttele rauhallisin liikkein.

    4. Tauota tekemisiä.
  2. Muista mielihyvä.


Kouluttajasta: Terhi Mäkiniemi, työyhteisökouluttaja, työterveystoimittaja, muutosvalmentaja, coach, NLP Trainer, Social Panorama Consultant


Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

tiistai 12. syyskuuta 2017

ESR-TARINOIDEN JUHLAA SEINÄJOELLA


ESR -hankerahoitus mahdollistaa oppilaitoksen pitkäjänteisen ja kestävän kehittämisen

Euroopan sosiaalirahasto juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Suomessa ja samalla myös meillä ammattiopistossa ESR-työtä on tehty jo neljällä eri ohjelmakaudella kohta 20 vuotta. Matkan varrelle mahtuu huikea määrä uutta luovaa ja oivaltavaa kehittämistyötä. Matka on tarjonnut myös hurjan määrän oppeja ja onnistumisia, joita koottiin yhteen ESR-juhlassa:  
1. Kehittämistyön myötä on syntynyt uusi monitaitoinen projektiammattilaisten ammattikunta, joka ydin osaamista on projektiosaaminen, elinkaariajattelu sekä projektihallinnan työkalut
2. Kehittäminen tapahtuu verkostomaisella työotteella, jossa oleellista on jaettu kehittämisvastuu, verkosto-osaaminen, yhdessä oppiminen ja yhteistyötaidot.
3. Kehittäminen edellyttää hybridiosaamista, jossa oleellista on osata toimia asiakkaiden kanssa ja samalla kehittää uusia tuotteita.
4. Kehittämistyössä on jatkuvasti läsnä arvioiva ja oppiva ajattelu, erityisesti vaikutusketjuajattelu: tunnista tarve, resurssit, määrittele toimenpiteet, tavoitteet, tuotokset ja tulokset ja vaikutukset.
5. Kehittämiseen kuuluu aina näkyvyys, kattava tiedotus ja markkinointi.
6. ESR -toiminnassa on sisäänrakennettuna kokeilukulttuurin ajatus.
7. Kehittämistoiminnassa tarvitaan rohkeita ideoita, kunnianhimoisia tavoitteita ja kokeiluja.
8. Kehittämistoiminnan tukee kytkeytyä oppilaitoksen strategiaan.

 
Salon seudun ammattiopistoa juhlassa edustivat kehittämistoiminnasta Reija Kiviluoto, Pirjo Rajakangas, Jaana Nyström ja Kirsi Tontti.