maanantai 20. marraskuuta 2017

VISIO AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YRITTÄJÄMÄISESTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ


Oppimisen uudistamisen tarve lähtee työelämästä
Tulevaisuuden työn yrittäjäpitoisuus lisääntyy riippumatta siitä, missä ja millaisessa organisaatiossa työ tehdään. Tulevaisuuden työssä ei ole kyse enää pelkistä työpaikoista, vaan erilaisista työkeikoista sekä ihmisten välisestä yhteistyöstä. (Kilpi 2016,13.) Työn organisointia ohjaavat seuraavat periaatteet: hajautuneisuus (päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan), itseohjautuvuus (yksiköillä on merkittäviä vapausasteita toiminnassaan), asiakasohjautuvuus (yksiköt ohjautuvat asiakkaan arvoluonnin vaatimusten mukaan), tiimimäisyys (päätösvaltaa käytetään ja vastuuta otetaan yhteisöllisesti), verkostoituneisuus (yksiköt hyödyntävät erilaisia kumppanuuksia) ja ketteryys (organisaatio kykenee rakenteellisiin muutoksiin ja uudistumaan) (Alasoini, 2014, 94). Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi tuo oppilaitoksiin osaamisperustaisia ja asiakaslähtöisiä uudistuksia, kuten kaikille ikäryhmille soveltuvat yksilölliset oppimisratkaisut ja -polut, koulutussisällöt sekä osaamisen näytöt aidoissa työtilanteissa. Myös opettajuuden edellytetään uudistuvan. (OKM, 2017.)

Tulevaisuuden yrittäjämäisen oppimisen vision luominen hiljaisilla signaaleilla
Näihin haasteisiin vastaamiseksi toteutettiin tutkimus osana yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Laadullisen tulevaisuuden tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista tulevaisuuden yrittäjyyden oppiminen tulisi olla ammatillisessa oppilaitoksessa? Tavoitteena oli selvittää, miten yrittäjyyttä tulisi tulevaisuudessa opettaa ja oppia tulevaisuuden yrittäjyyden tuomista näkökulmista. Yrittäjämäisen oppimisen tulevaisuuden kuva muodostettiin hyödyntämällä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä: tulevaisuusverstastyöskentelyä opettajille sekä yrittäjien teemahaastatteluja keväällä 2017.

Teoriaa tulevaisuuden yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä oppimisesta
Tulevaisuudessa yrittäjyys on eriytymässä: yrittäjät, yritykset ja liiketoiminnat ovat erkanemassa toisistaan. Yrittäjät eriytyvät yrityksistään sukupolven vaihdosten yhteydessä sekä sarjayrittäjyyden yleistyessä. Yritykset ja liiketoiminnat eriytyvät: omistajanvaihdoksen kohteena voi olla osuuksia yrityksestä tai kokonaisia yrityksiä tai omistajan vaihdoksen kohteena on liiketoimintoja. (Tall ym. 2013, 26-28.) Yrittäjyyden eriytymisestä johtuen tulevaisuudessa yritysten kilpailukyvyn sijaan, tarkasteluun tulee ottaa liiketoiminnan kilpailukyky. (Tall ym. 2013, 37-38.) Yhtenä tapana etsiä uutta tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa ketterästi on lean startup-toiminta. Lean startup-toiminta perustuu kokeilukulttuuriin, jossa yrittäjä testaa liiketoiminnan eri osiot(asiakkaat, asiakkaalle tarjottava arvo, jakelu, asiakassuhteiden hoito, avainresurssit, -toiminnat ja -kumppanit sekä ansaintalogiikka) ja palautteen perusteella jatkaa testattua osiota tai vaihtaa suuntaa. Tavoitteena on oppia ymmärtämään, kuinka rakennetaan kestävää liiketoimintaa. (Eisenman ym. 2013.) Tulevaisuuden yrittäjyydelle on ominaista verkostoyrittäjyys. Kuvio 1.
KUVIO 1. Verkostoyrittäjyys - uudenlaista yrittäjyyttä (Toivola 2006, 114)
Verkostoyrittäjä hankkii osaamista yrityksen ulkopuolelta alihankintana, vuokratyön kautta ja asiantuntijuuden oston kautta, jolloin samaan liiketoimintaan olennaisesti  kuuluvien asiantuntijoiden kuuluminen moneen eri organisaatioon. (Tall ym. 2013, 29.)

Yrittäjyyskasvatuksessa tavoitellaan yrittäjyyden olemuksen mukaista, toimintaan sitoutunutta pedagogiikkaa. Yrittäjämäisessä oppimisessa opitaan kuin yrityksessä: opitaan toinen toisilta, tekemällä, keskustelemalla, keksimällä, ratkaisemalla ongelmia, virheitä pohtimalla sekä toisten reaktioita seuraamalla (Leskinen 2000, 82).  Yrittäjyyskasvatuksen oppimisstrategian ydin perustuu ryhmämuotoiseen kokemukselliseen oppimiseen ja avoimiin oppimisympäristöihin, mikä on myös se tapa, jolla yrittäjät ja innovaatioiden ammattilaiset kehittävät liiketoimintaansa (Harms 2015, 22).
Tutkimustuloksia yrittäjien ja opettajien tulevaisuusajattelusta
Tutkimuksen tulosten mukaan yrittäjyyden toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat yrittäjien mukaan sekä digitalisaatio että uusi tapa tehdä ja organisoida töitä: esimiehet korvataan tiimeillä ja osaaminen hankitaan verkostolta. Tulevaisuuden liiketoimintamalliksi nostettiin esiin spin off –yrittäjyys (vanhan liiketoiminnan uudistaminen) ja lean-ajattelu. Yritysten kehittämisstrategiassa painottuu yhdessä kehittäminen, tulevaisuuden ennakointi ja yrityskaupat. Tulevaisuuden yrittäjämäistä osaamista yrittäjien mukaan on itsensä johtaminen, oman osaamisen tuotteistaminen, innovointi, myynti- ja viestintäosaaminen. Lean startup-menetelmä on tulevaisuuden yrittäjämäisen oppimisen menetelmä, jossa liikeideaa kehitetään asiakkaan kanssa. Yrittäjämäistä oppimista opettajien mukaan tulee kehittää henkilökohtaistamisella, asiakastöiden tekemisen ja tiimiyrittäjyyden kautta, lisäämällä tiedottamista ja tekemällä yhteistyötä läpi rajojen.

Visiona rajat rikkova yrittäjyyden oppimisyhteisö ja -ympäristö
Yrittäjämäisen oppimisen tulevaisuuden visio on luotu yhdistämällä sekä teoriaa tulevaisuuden yrittäjyydestä ja oppimisesta että haastateltujen yrittäjien ja tulevaisuusverstaisiin osallistuneiden opettajien näkökulmista.

Tulevaisuuden yrittäjämäinen oppimisympäristö on rajat rikkova oppimisyhteisö ja -ympäristö, jossa opiskelijan on mahdollista yhteistoiminnallisesti oppia yrittäjyyden kautta ja yrittäjäyhteistyössä työelämätaitoja ja ammattia. Oppimisyhteisö perustuu eri koulutusasteiden ja alojen verkostoyhteistyölle työelämän keskellä: opiskelijoiden on mahdollista saada autenttista yrittäjyyskokemusta, aitoja asiakastilanteita ja kohtaamisia. Oppiminen perustuu tiimiyrittäjyyteen.

Lähteet:
Alasoini, T. 2014. Työn organisoinnin muutostrendit: teknis-taloudellinen ja sosiokulttuurinen näkökulma. Teoksessa Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. (toim.) L. Pentikäinen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, työ ja yrittäjyys 30/2014.

Eisenman, T., Ries, E. & Dillard, S. 2013.
Hypothesis-Driven Entrepreneurship: The Lean Startup. Harvard Business School.

Gibb, A. 2005. The Future of Entrepreneurship Education – Determining teh Basis for Coherent Policy ja Practice? Teoksessa P. Kyrö & C. Carrier. The Dynamics of Learning Entrepreneurship in cross-cultural university context. Entrepreneurship Education Series 2. s. 44-67.Hämeenlinna: Tampereen yliopisto.

Harms, R. 2015. Self-regulated learning, team learning and project performance in entrepreneuship education: learning in a lean startup environment. Technological Forecasting & Social Change 100, 21-28.

Kilpi, E. 2016. Perspectives on new work.
Exploring emerging conceptualizations. Sitra Studies 114.

Leskinen, P-L. 2000. Yrittäjyyttä etsimässä – kokemuksia ja ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta. Helsinki:Edita.

OKM ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 17.10.2017,
http://minedu.fi/amisreformi

Tall, J., Soramo, K., Tulisalo, P. Petäjä, E. & Virkamäki, A. 2013. Yrittäjyys 2.0 – menetyksen avaimia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 69.

Toivola, T. 2006. Verkostoituva yrittäjyys, strategiana kumppanuus. Helsinki: Edita Prima Oy.

 Teksti: Jaana Nyström

 

 

 

 

 

perjantai 17. marraskuuta 2017

Oppimaan työpaikalle - varmuutta valmennuksella

Lukuvuoden alussa matkailualan opiskelijat pohtivat, mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valmistaudutaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. He tuumivat ryhmissä asiaa ja työstivät lopulta ryhmien yhteisen näkemyksen ohjeeksi -opiskelijalta opiskelijalle. 

Ohjeita työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, opiskelijalta opiskelijalle


Miten valitsen työssäoppimispaikan?

  • mieti minkälaisen työssäoppimispaikan haluat, missä haluat kehittyä?
  • tee listaus mielenkiintoisista työpaikoista ja hae paikkaa, mikä kiinnostaa eniten
  • etsi yhteystiedot ja tutustu yrityksen nettisivuihin
  • jos haluat ulkomaille työssäoppimaan, ota yhteyttä oppilaitoksen kv-koordinaattoriin

Miten otan yhteyttä työssäoppimispaikkaan?

  • tee mielenkiintoinen hakemus ja ansioluettelo (muista, että työssäoppimispaikkaa haetaan kuten hakisit työpaikkaa)
  • muista mainita suorittamasi lupakortit (hygieniapassi, anniskelupassi, työturvakortti, Matupa, EA1)
  • soita tai laita sähköpostia
  • käy paikalla
  • jos et saa vastausta viikon sisällä, soita ja/tai laita viesti uudelleen

Mistä kerron työssäoppimispaikalle hakemuksessa/ haastattelussa?

  • opiskelupaikka, mitä opiskelen, työhistoria, hieman myös itsestäsi
  • mitkä ovat omat tutkinnon osa-alueet, joita haluat työpaikalla suorittaa
  • omat tavoitteet, "haluan oppia ja kehittyä seuraavissa asioissa…"
  • milloin voit aloittaa, voitko tehdä työtunteja myös iltaisin ja viikonloppuisin
  • ole ajoissa hakemuksesi kanssa (mielellään viikkoja, jopa kuukausia ennen työssäoppimisjakson alkua)

Työssäoppimisjakson tavoitteet?

  • sovi tavoitteet yhdessä työnantajan ja opettajan kanssa
  • minkä/mitkä tutkinnon osat opiskelija suorittaa

Millaisia dokumentteja vien työssäoppimispaikkaan?

  • todistukset
  • ansioluettelo
  • matkailun kriteerit

Vinkkejä Työssäoppijalle

  • ole kiinnostunut, innostunut ja osoita, että haluat oppia
  • pidä mielessä koko työssäoppimisen ajan tutkinnon vaatimukset
  • muista joustavuus ja avoin mieli
  • työssäoppiminen on työn tekemistä työpaikan säännöillä

Olga Niemi, Dagnija Rasila, Johanna Palm ja Jessica Blomberg pohtivat ohjeita

Mihin ohjeet joutuivatkaan?


Turussa oli Potkua pedagogiikkaan -seminaari 15.11. Tilaisuudessa esiteltiin Saumaton -hankkeen tuloksena opiskelijoiden valmentautumisen -toimintamallia kymmenille tilaisuuden osallistujille. Opiskelijoiden laatimat ohjeet saivat positiivista palautetta. Tärkeänä pidettiin sitä, että opiskelijat ovat valmentautuneet työpaikkaoppimiseen ja opiskelu työpaikoilla on tavoitteellista.


Saumaton-hankkeen tulosten äärellä Turussa


torstai 16. marraskuuta 2017

Mainetta ja kunniaa - sekä toiminnallista yhteistyötä Kiltakoulu-hengessä


Kiltakoulut reformiin –hankkeen loppuseminaaria juhlittiin Haminassa toiminnallisissa ja juhlallisissa merkeissä. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami oli järjestänyt yhdessä hankeverkoston kanssa upean päivän, jossa esiteltiin Kiltakoulut –toimintamalliin liittyviä hyviä käytäntöjä ja palkittiin aktiivisia kehittäjiä ja opiskelijoita. Päivän aikana tutustuttiin mm. tiimioppimiseen, YTO-opintojen integrointiin, bloggaamiseen sekä muiden digi-työvälineiden käyttöön osana oppimista.  

Kiltakoulut reformiin -hanketta toteuttavat Tavastia, Omnia, Ekami, Amisto ja Salon seudun ammattiopisto. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.
 
Kasapäin tunnustusta Salon seudun ammattiopiston kehittäjä-opettajille ja opiskelijoille

Tilaisuudessa julkistettiin upea Kiltaopen käsikirja – Valikoituja, hyväksi koettuja oppimismenetelmiä. Salon seudun ammattiopiston opettaja Johanna ’Jori’ Rintanen on yksi kirjan kolmesta käsikirjoittajasta. Johanna on vastannut myös käsikirjan raikkaasta ulkoasusta. Käsikirjan teemoja ovat esimerkiksi:

-      tiimioppiminen, yhteisöllisyys ja hyvä yhteishenki
-      digitalisaation hyödyntäminen oppimisen tukena
-      yrittäjämäiset toimintatavat
-      työvaltaisuus 
-      opiskelijalähtöisyys ja ammattiylpeys
-      vertaisoppiminen ja tutor-toiminta
yksilölliset oppimispolut.

Käsikirja ilmestyy aikanaan myös Kiltakoulujen verkkosivuille.


Tilaisuudessa palkittiin myös vuoden 2017 Digiosaaja. Opiskelijoista palkinnon pokkasi Salon seudun ammattiopisto hiusalan opiskelija Mailis Ojanen. Lisäksi Salon Hiuskilta sai kunniakirjan aktiivisesta Instagram-näkyvyydestä. Syksyllä 2017 aloittaneiden opiskelijoiden ideasta syntyneellä Instagram-tilillä kerrotaan oppimisesta ja omista töistä: salonhius17. amisstylesalo Instagram-tilille päivitetään Parturi-Kampaamo Amistylen kuulumisia.

Mailis Ojanen palkittiin vuoden 2017 Digiosaajana.

Hiusala palkittiin Instagram-aktiivisuudesta.


 Teksti: Reija Kiviluoto

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

AJANKOHTAISTA AMISREFORMISTA 15.11.17

Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti


Lyhennelmiä päivästä;


-  Hoksiin kirjataan ainoastaan asiat, jotka liittyvät ko. tutkinnon suorittamiseen
- Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan kokonaisina tutkinnon osina ja yhteisissä aineissa tutkinnon osan osina
-  Jos arvioijat tekevät kielteisen päätöksen osaamisen tunnustamisesta tai opiskelijalle annetaan esim. arvosana 2, on opiskelijalla oikeus pyytää arvioinnin tarkistamista ja tarvittaessa arvioinnin oikaisua. 
- Tunnustamispäätös dokumenttien perusteella: Kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa arvioijina, jos aiemmin hankittua osaamista arvioidaan ilman näyttöön osallistumista
Jos aiemmin hankittua osaamista tunnustetaan ilman osaamisen arviointia, sovelletaan ainoastaan arvosanan korottamista koskevia säännöksiä 
- Jos opiskelijalla on esim. yhdestä tutkinnon osasta todennettua osaamista kahden ammattitaitovaatimuksen osalta-> yhdestä ammattitaitovaatimuksesta puuttuu osaamista-> näyttö tehdään ja arvioidaan siltä osin. 
- Kumoutuneiden perusteiden mukaan tunnustaminen-> arvioijat arvioivat ajantasaisuuden työkokemuksen perusteella tapauskohtaisesti suhteutettuna ammatin vaatimuksiin-> tunnustetaan tai ohjataan suoraan näyttöön (opettajien tunnettava tämänhetkinen työelämän vaatimus)

Koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat (esim. kuljettajatutkinnot) ja todentamat opinnot (= arviointipäätös), jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta pakollisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan.

1. Tutkinnon muodostumissäännöt tunnettava 
2. Pakolliset osat, jos todennettuja opintoja, ne on tunnustettava
3. Valinnaisten osien kohdalla henkilökohtaistetaan (opiskelija voi halutessaan käyttää tunnustamista)

Tulevaisuudessa: Jos ammattitutkintoa (150 osp) suorittavalta puuttuu opinnoista 5 ops ja hän tekee yhden valinnaisen laajuudeltaan 30 osp, merkitään todistukseen todellinen ops-määrä eli 145+30= 175 osp. 

Arviointisuunnitelmaan kuvattava periaatteet, joilla opiskelija ohjataan suoraan näyttöön!

Merja Lahdenkauppi, Oph, Osaamisen osoittamisen suunnittelu

Osaamisen hankkiminen suunnitellaan YKSILÖLLISESTI tutkinnon osittain!! 
Valmistava koulutus-> Tutkintokoulutus (vain yksi tapa hankkia osaamista)
Vain puuttuva osaaminen hankintaan!

Opiskelija ei tee enää näyttösuunnitelmaa, vaan opettaja suunnittelee hoksiin opiskelijan kanssa näyttöjen toteuttamisen ja avaa tavoitteet sekä kriteerit. 

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on 
1. Selvittää opiskelijan tarpeet, mukauttaminen/poikkeaminen ja yhteistyötahot, tarve työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen (Pt) 
2. Yhdessä suunnitella tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen hankkiminen (miten, missä, milloin), jos ei ole aiemmin hankittua osaamista 
3. Selvittää opiskelijalle erilaiset oppimisen mahdollisuudet, jotka tarjolla, arvioitava niiden sopivuus

MINKÄLAISIA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ JA -MAHDOLLISUUKSIA ON TARJOLLA, JOISSA VOIDAAN HANKKIA OSAAMISTA (myös yhteisissä aineissa)? 
- työpaikat
- oppilaitos
- verkko-oppiminen
- asiakastyöt
- harrastustoiminta
- kolmas sektori
- työpaja
- muita paikkoja

Osaamisen kehittymisen seuranta ja palautteen antaminen on kuvattava arviointisuunnitelmaan! Oppimispäiväkirja-> Osaamispäiväkirja!

Näytöt suunnitellaan tutkinnon osittain ja mahdollisimman pian, kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset saavutettu! 

Näyttöympäristön laadun varmistaminen on tehtävä ja varmistettava, että ne ovat tutkinnon perusteiden mukaisia-> kuvattava arviointisuunnitelmaan. 

Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestetään oppilaitoksessa, työpajalla, oppilaitoksen työmailla. Syy voi olla opiskelijasta johtuva esim. mukauttaminen. 

Näyttö voidaan tehdä myös useammassa osassa. Useampi tutkinnon osa voidaan tehdä samassa työpaikassa, jos se on mahdollista työtehtävien puitteissa.

Osaamisen hankkiminen ja osaaminen osoittaminen pitää erottaa toisistaan. Osaamisen hankkimista ei arvioida arvosanoilla, vaan annetaan palautetta. Näytöt arvioidaan tutkinnon osittain. Tutkintoa ei voi suorittaa osaamista hankkimalla!

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista 15 §:n nojalla määrää. Täydentäminen muulla osaamisen arvioinnilla: tiedon hallinta (esim. asiakasturvallisuus) -> suullinen haastattelu/kirjallinen tehtävä. -> Arviointisuunnitelmaan!

Yhteiset tutkinnon osat näytetään ensijaisesti ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä! Perinteisestä koemenetelmästä tulee siirtyä käytännön työtehtävissä osoitettuun osaamiseen. Niitä tulisi myös harjoitella käytännön työtehtävissä! Ammattityöhön sidotaan ammatin teoriaa ja yhteisiä aineita. 


OPPIMINEN ON YDINPROSESSI
Opiskelijalle tavoitteet ja tavat oppia-> osaamisen hankkiminen ja näyttäminen!

Jaettu asiantuntijuus ja tiimipedagogiikka (roolit esim. ohjeistaja, tekijä, dokumentoija), käänteinen oppiminen !

ammattiosaaja.net- > arviointityökalu ja digitaalinen analytiikka tarvitaan osaamisen kehittymisen seurantaan!


Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus Savon malliin:


Työpaikkaohjaajakoulutus vakioitu, 8 lähitunnin koulutus kaikille aloille. Koulutus viedään suoraan työpaikalle. Työelämältä otetaan palautetta työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, opettaja ottaa palautteen Ipadilla. 



Merja Lahdenkauppi, Oph, Osaamisen arviointi

Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamisen ilman viivytystä tutkinnon osittain sekä yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain.

Arvioinnin kohteet poistuvat perustutkinnoista-> ammattitaitovaatimukset ja kriteerit=miten työ tehdään-> arvioidaan, minkä tasoisesti.

YTOT-> Opintosuoritteeseen tutkinnon osan osan arvioidaan 1-5 opintosuoritteeseen, koko tutkinnon osa arvioidaan hyväksytty/hylätty. 

Koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkintokohtaisesti. Opiskelijalle mahdollisuus itsearviointiin, mutta ei vaikuta arvosanaan.

Tutkinnon perusteissa on määrätty, jos osaamisen arviointia ei voida mukauttaa tai ammattitaitovaatimuksista/osaamistavoitteista ei voida poiketa-> esim. anniskeluosaamisen arviointia ei voi mukauttaa.

Esimerkki kielitaidon näyttötilanteesta, jos se ei onnistu yksilöllisesti työpaikalla: Simuloidaan asiakaspalvelutilanne koko ryhmälle työsaliin, jossa opiskelijat näyttävät kielitaidon osaamisensa. 

Sastamala: Yhteiset aineet on integroitu ammatillisiin monin eri tavoin, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on purettu, tehtävät on tehty näkyväksi myös verkkoon. 

POIKKEAMINEN
Poikkeamisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon, vaikka hän ei voi joiltakin osin (esim. ruotsin kieli, ei ole opiskellut aiemmin ruotsia) saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Koskee yhteisiä ja ammatillisia tutkinnon osia. Lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa tutkinnon ja välttämättömin osin poiketaan. Viranomaisen säätämistä osaamista ei voida poiketa esim. anniskelupassi. Jos poiketaan merkittävästi, silloin kirjoitetaan sanallinen kuvaus osaamisesta. Jos poiketaan esim. ruotsin kielen osalta, niin se korvataan toisella aineella, jotta kori tulee täyteen. 
Jos ammatillisissa poiketaan, se ei vaikuta osan kokonaisosaamispistemäärään, mutta se tulee näkyä tutkintotodistuksessa. 

MUKAUTTAMINEN
Mukauttamisessa arviointikriteerit eivät muutu. Automaattisesti kaikkia ammattitaitovaatimuksia ei mukauteta, vain se, joka tarvitsee mukauttaa, jos arvosanaa yksi ei saavuteta. 

Erityisestä tuesta, mukauttamisesta ja poikkeamisesta päätetään erikseen ja erityisen tuen tarpeiden mukaiset järjestelyt suunnitellaan osana HOKSia reformin mukaista lainsäädäntöä noudattaen.

ARVIOIJIEN VALINTA
  • Riittävä suoritettavaan tutkintoon/arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito ja osaaminen
  • Riittävä ammattitaito arvioitavalla ammattialalla
  • Riittävä perehtyneisyys arviointiin, sen lähtökohtiin
  • Riittävä perehtyneisyys tutkinnon perusteisiin
  • Kj:n tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin 
  • Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia 27-29 § Esteellinen on esim. lähisukulainen
  • KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ PÄÄTTÄÄ ARVIOIJISTA
Toinen arvioijista on pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja (ta, tt, itsenäinen ammatinharjoittaja). Työelämän arvioijia voi olla useita yhden tutkinnon osan näytön aikana, mutta päätöksen arvioinnista tekee yksi työelämän edustaja ja opettaja. Arvioijien valinnasta ei tehdä oppilaitoksessa viranhaltijapäätöksiä. 

Erityisestä syystä (viivästys) arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Vähintään toisen oltava paikalla näytössä, arviointipäätös arviointikeskustelussa. 

Yto-osa-alueiden arviointi ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä, voidaan kuulla myös te-edustajaa, opettaja kuitenkin aina päättää yto- osa-alueiden arvioinnista. 

Arviointikokous-> arviointikeskustelu

Markku Kokkonen, oph, arvioinnin uusiminen ja korottaminen

ARVOSANAN KOROTTAMINEN
Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen tutkinnon osittain.

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty . Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.
Opiskelijalla on maksutta mahdollisuus korottaa arvosanaa niin kauan kuin hänellä on opiskeluoikeus, kertoja ei rajoiteta, mutta asiasta sovitaan hoksissa. Todistuksen saatuaan korottamisesta voidaan periä maksu.

ARVIOINNIN TARKISTAMINEN JA OIKAISU
Opiskelija voi pyytää arvioijilta kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.
Tutkintokoulutuksen opiskelija voi pyytää asianomaiselta työelämätoimikunnalta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen . Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, työelämätoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.

ARVIOINNIN OIKAISUPROSESSI

TODISTUKSET
1.1.2018 lähtien todistukset tehdään uuden määräyksen mukaan.

Todistus tutkinnon suorittamisesta= Tutkintotodistus (ei merkitä ylimääräisiä osia), ja se annettava viipymättä, kun tutkinto on valmis.
Todistus suoritetuista tutkinnon osista, jos tavoitteena vain tutkinnon osa tai jos eroaa tai jos opiskelija pyytää.
Todistukset valmentavan koulutuksen suorittamisesta: Todistus suoritetusta koulutuksesta tai sen osista.
Todistus koulutukseen osallistumisesta, muu ammatillinen koulutus tai jos esim. TE-toimisto vaatii tutkintokoulutuksesta, annetaan vain opiskelijan pyynnöstä.

Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista, jos osaamisen arvioinnin mukauttamisen tai poikkeamisen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta (sanallinen arviointi).

Tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät: • Suoritetut tutkinnon osat sekä niiden osaamispisteet ja arvosanat • Tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen painotetun keskiarvon (jakajana 180 ospia) perustutkinnoissa.

Ennen uuden lain voimaantuloa ammatilliset opinnot / tutkinnon suorittamisen aloittanut opiskelija voi halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoa uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Teksti: Susanna Löf

tiistai 14. marraskuuta 2017

AJANKOHTAISTA AMISREFORMISTA 14.11.17

Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti 14.11.17 Tampere


Tässä lyhennelmät esityksistä:

Merja Lahdenkauppi, OPH, Ajankohtaista

- Koski-järjestelmästä tullaan saamaan hakijan aikaisemmat koulutukset vuonna 2019
- Henkilökohtaistaminen, yksilölliset polut, joustava opintoaika
- Koulutuksen järjestäjä toimii yhä enemmän asiakasrajapinnassa opiskelijoiden ja työelämän kanssa
- Yhteistä ennakointia ja innovointia työelämän kanssa-> jokaisen laajennettava osaamistaan työelämään
- Yhteistyön lisääminen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa
- Hoks on prosessimainen tapa toimia
- Ohjaus on niin ikään kokonaisvaltainen prosessi
- Erilaisten oppimisympäristöjen ja -ratkaisujen hyödyntäminen
- Koulutuksen järjestäjällä tulee olla laatujärjestelmä
- Toimintakulttuurin on oltava asiakaslähtöistä
- Rahoitus osa-aikaisen opiskelijan kohdalla esim. keväällä 151 päivää ja opiskelija on 2 päivää viikossa opiskelemassa, saa oppilaitos rahoitusta 60 päivästä kevään ajalta.


Markku Kokkonen, OPH, Henkilökohtaistamisen prosessi

- Koulutuksen suunnittelu on aina yksilöllistä- koulutuksen tarjonnan tapa on oppilaitoksen päätettävissä
- Laadunhallintajärjestelmän merkitys tulee kasvamaan oleellisesti
- Hoks- työhön on kohdennettava resurssia
- Osaamisen tunnistamisen ja tunnistamisen ohje tulossa tammikuussa

Henkilökohtaistamisessa on kyse pedagogisesta osaamisesta vaativasta tutkinnon tai koulutuksen suorittimisprosessin sekä siihen sisältyvästä ohjaus-, neuvonta - ja tukitoimien suunnittelusta!

- Hakeutumisvaihe ei ole enää henkilökohtaistamista, vaan se alkaa opiskelijaksi ottamisen jälkeen
- Osaamisen todentaminen= Todistuksen antaminen, tietojen siirtäminen Koski-järjestelmään
- Sora-lainsäädäntö tullaan päivittämään, sillä se ei ole linjauksessa uuden tutkintorakenteen kanssa
- Työvoimakoulutuksessa työvoimahallinto päättää opiskelijaksi ottamisesta
- Puuttuvaan osaamiseen tehdään osaamisen hankkimisen suunnitelma
- Urasuunnitelman laatiminen alkaa heti opiskelijaksi ottamisen jälkeen; Mitä tutkinnon osia valitsee? Monialainen tutkinto? AMK-opintoja? Huippuosaajana toimiminen?
- Miten henkilökohtaistaminen avataan peruskoulun päättäneelle?

Heikki Mäkinen, Amiedu, Koulutuksen järjestäjän näkökulma
- Ohjauksessa kohti moniammatillisia tiimejä-> opo, erityisopettaja, kielikouluttaja, kuraattori tarpeen mukaan
- Toimintarooleihin muutoksia esim. tutkintovastaavan tehtäviä uudistetaan

Markku Kokkonen, OPH, Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma

- Tarvitaan tutkinnon perusteet
- Tarvitaan tutkinnon osaamisen arviointisuunnitelma (koulutuksenjärjestäjä laatii)
- Vastuu HOKSin laatimisesta on koulutuksen järjestäjällä
- Työpaikan edustaja mukana työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja näytöissä
- Alaikäisen huoltajalla on mahdollisuus olla mukana HOKSin laadinnassa (esim. sähköpostitse)
- HOKS on oltava ennen oppisopimuksen tai koulutussopimuksen laatimista koulutuksen alussa
- Opiskelija hyväksyy ja allekirjoittaa ensimmäisen  HOKSin sähköisesti tai paperitse, muutosten hyväksyntä tehdään tavalla, joka on tarvittaessa todennettavissa jälkikäteen.
- HOKSia on säännöllisesti päivitettävä
- Aipal- palautejärjestelämä päättyy vuoden vaihteessa, uusi järjestelmä tulossa ensi vuonna, vuoden 2018 palaute vaikuttaa vuoden 2020 vaikuttavuusrahoitukseen
- Urasuunnitelma tehdään opiskelijalle ja sen tarkoitus on edistää työllistymistä tai pääsyä jatko-opintoihin
- Erityisen tuen hallinnolliseen päätökseen kirjataan diagnoosi (salassapidettävä dokumentti), Hoksiin kirjataan erityisen tuen sisältö
- Kaikkia tutkinnon osia voidaan mukauttaa (ammatillisia ja yhteisiä)
- Työpaikkaohjaajana ei voi toimia toinen samaa tutkintoa suorittava opiskelija
- Jos opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaan, hänelle tehdään hoks uuden lain mukaan
- E-HOKS-> Käytettävä oppilaitoksen omaa järjestelmää vuoden 2018 ajan, valtakunnallinen järjestelmä tulossa loppuvuonna 2018 ja toinen osa, jossa siihen kytketään Koski-järjestelmä tulee vuonna 2019
- Arviointisuunnitelmaan on tulossa Opetushallituksesta sisältörunko

Markku Kokkonen, Oph, Oppisopimus ja koulutussopimus

- Oppisopimuskoulutukseen liitetään HOKSin osaamisen kehittämisen suunnitelma
- Tarkoituksenmukaisen koulutusmuodon valinta syntyy prosessin edetessä ja tuloksena
- Toimintaprosessi valmistuu 2017 lopulla
- Koulutussopimus ja oppisopimus-pohja tulossa vuoden lopulla
- Jos oppisopimus+palkkatuki-> työsuhde ei saa alkaa ennen palkkatukipäätöstä

Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erot

Pirjo Järvinen, Tredu, Miten oppisopimus muuttuu?

- Oppisopimuspalvelujen organisointi monimuotoistuu-> työelämäpalvelut, räätälöity koulutus työelämälle-> Työelämäpalvelu, kumppanuudet, palveluketjun rakentaminen opiskelijoille ja työelämälle
- Työelämäpedagogiikan asiantuntijuuden kehittäminen ja ko. palvelun tuottaminen
- Oppisopimukset ovat jatkossa mahdollisia myös tutkinnon osiin
- Kesäajan oppisopimukset "kesälukukausi"
- Oppisopimus jatkossa myös osa työllisyydenhoitoa

Merja Lahdenkauppi, Oph, Opiskelijan kokonaisvaltainen ohjaus

- Tutkintovastaava-> laatuvastaava; valvoo, että tutkinnon perusteita noudatetaan
- Opiskelijalle tiedotettava uusista mahdollisuuksista: Valinnaisuus, yksilöllisyys jne. -> Opiskelijan oppaaseen
- Opiskelijalla on oikeus valita hänelle parhaiten sopiva oppimisen tapa sekä oppimisympäristö
- Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä (suullista tai kirjallista), palaute ei vaikuta tutkinnon osan arvosanaan, eikä palautteella ole oikaisumahdollisuutta.
- MITÄ KAIKKEA OPISKELIJASTA VOIKAAN TULLA?

Juuso Luomala, Osku ry, Opiskelijan puheenvuoro

Teksti: Susanna Löf

tiistai 7. marraskuuta 2017

Voimaa valokuvasta

Sosionomiopintoihin liittyvän kurssin myötä lähdin kuvaamaan lähihoitajaopiskelijoita Voimauttavan valokuvan ideologialla.

Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä ja palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä. Voimautuminen sisältää itsemäärittelyn oikeuden, valta-asetelmien purkamisen ja vastavuoroisuuden sekä määrittää eettiset raamit, joiden sisällä valokuvaa voidaan käyttää turvallisesti asiakastyössä. Menetelmää ei voi käyttää ammatillisesti toiseen ihmiseen, jos ei ole itse ollut menetelmän kohteena eikä suorittanut täydennyskoulutusta. En ole suorittanut koulutusta, joten siksi sovellan Voimauttavan valokuvan ideologiaa.



Kuvauksen tarkoituksena on kehittää ja lisätä opiskelijoiden ammatillista itsetuntoa. Kuvien kautta opiskelijat saavat nähdä itsensä jo valmiina ammattilaisina ja he voivat kuvissa näyttää, mitä ovat oppineet tähän astisissa lähihoitajaopinnoissaan. Opiskelijat esiintyvät kuvissa ammattiroolissa; he saivat itse vaikuttaa siihen, miten he ovat kuvissa ja millaista rekvisiitta kuviin otetaan mukaan. Opiskelijat kommentoivat kuvia, ja he pääsivät myös valitsemaan blogijuttuun tulevat kuvat.

Opiskelijoiden tuntemuksia valokuvauksen jälkeen:
”Hyvä fiilis!”
”Kaikki saivat näyttää, miltä näyttävät tulevaisuudessa valmiina hoitajina”
”Tehtävä oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen”
”Ammattiroolissa oleminen oli jännittävää”



Kuvauksen jälkeen opiskelijat kertoivat, että itsevarmuus lisääntyi kuvauksen myötä. Kuvauksen myötä sai toivoa ja positiivisia ajatuksia tulevaan liittyen, lähihoitajan ammatti konkretisoitui. Oman osaamisen esille tuominen oli kuvien kautta helpompaa, kuin sanottamalla.

Kuvauksen jälkeen jäin pohtimaan, että voisiko voimaa valokuvasta soveltaa uusien opiskelijoiden alauttamisessa. Kuvauksen myötä aloittaville opiskelijoille voisi heti alussa syntyä ammatillisen yhteenkuuluvuuden ja ammattiylpeyden tunne.
Voimaa valokuvasta voisi olla erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoille hyvä keino vahvistaa omaa ammatillista kuvaa suomen kielen taitojen vielä kehittyessä.




Teksti ja kuvat Hanna-Riikka Ahtiala