YHTEISET AINEET - TOTEUTUSTAPA SYKSYSTÄ 2018 LÄHTIEN

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA POHDITAAN JA SUUNNITELLAAN YHTEISTEN AINEIDEN TOTEUTUSTAPAA UUSIKSI ENSI SYKSYSTÄ LÄHTIEN

Yhteisten aineiden toteutustapa tulee olemaan "pajatyyppinen", jossa opiskelijat etenevät yksilölliseen tahtiin tiimeissä tai yksilönä. Opettajat toimivat oppimisen ohjaajana ja valmentajana. Erityisopettajat tulevat osaltaan toimimaan pajoissa lisätuen ohjaajana. 

Seuraava vaihe on päättää yhteisen aineiden opettajien kanssa siitä, toteutammeko pajat "sekapajoina" vai nimettyinä. Sekapajoissa opiskelija voi tehdä minkä tahansa oppiaineen opintoja ja mennä pääsääntöisesti aina samaan pajaan. Tässä mallissa opettajat liikkuvat eri pajoissa. 

Toinen vaihtoehto on nimetä pajat tutkinnon osittain. Tässä mallissa opiskelijat vaihtavat pajaa ja opettajat pysyvät pääsääntöisesti "omassa pajassa". 

Pohdittava: Kahden eri mallin hyvät ja huonot puolet eli kumpi malli on parempi asiakkaalle eli opiskelijalle?

Toinen asia: Miten yhteiset aineet integroidaan ammatillisiin? 

Voisimme teemoittaa opinnot esim. asiakaspalvelu; mitä se tarkoittaa ja minkälaisia tehtäviä tehdään äidinkieleen, ruotsiin, englantiin, matematiikkaan, yhteiskunnallisiin aineisiin? 

Tarvitsemme ideoita: 

- yto-pajojen nimet?

- toteutustavan valinta tai niiden risteytys?

- integrointi ammatillisiin?

- integrointi oppimisvalmiuksia tukeviin opintoihin?

Lämmin kiitos yhteisten aineiden opettajille hyvästä kehittämistyöstä, joka jatkuu...

Linkki yhteisten aineiden uuteen luonnokseen

Teksti ja kuva: Susanna Löf

OPO-RISTEILYLLÄ 1.9.2017

Salon alueen opinto-ohjaajat perusasteelta ja toiselta asteelta kokoontuivat opo-risteilylle 1.9.2017 Salon seudun ammattiopiston matkailualan opiskelijoiden järjestämänä! 

Ammattiopiston rehtori Anne Bragge kertoi ammatillisen koulutuksen uudesta laista, joka tulee voimaan 1.1.2018. Uusi laki tuo tullessaan mm. yksilölliset opintopolut kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Näin ollen opintoaika on yksilöllinen ja oppimisen tavat voivat vaihdella. Arviointi tehdään osaamisperusteisesti suhteessa arviointikriteereihin. Tutkintouudistus muuttaa useiden perustutkintojen nimiä, joten Opintopolkuun tulevat koulutukset tulevat olemaan lähes kaikki uusilla nimillä haussa. Hakuun tulevat kaikki ammattiopiston perustutkinnot. 

Ammattiopiston opinto-ohjaajat kertoivat koulutusaloista ja erityisopettajat oppimisen tukipalveluista. Saimme risteilylle mukaan asiantuntija Terhi Mäkiniemen, joka kertoi meille miten saavuttaa stressitön mieli! Alla koonti Terhin esityksestä!

1. Stressitön mieli, vahvempi mieli!

Kiristääkö? Rentoudutko riittävästi? Takkuavatko ajatukset?
Muutosten ja kiireen keskellä taito rentoutua voi unohtua. Stressitön mieli luo vaihtoehtoja ja kurottuu kohti ratkaisuja, joita kireä mieli ei löydä.
Kun pinna on pitkään kireällä, lihaksetkin jumiutuvat. Kyky katsoa asioita uusista näkökulmista, taito luoda uutta ja kyky kohdata itsestä erilaisia ihmisiä hankaloituvat. Avain hyvinvointiin ovat  kyky rentoutua ja rauhoittaa mieli. Stressitöntä mieltä eivät kiire, tai tiukat työtilanteet taita kippuralle.

2. Selätä stressi

Amerikassa tehtyjen lukuisten yliopistotutkimusten pohjalta stressi on 90-95 prosenttisesti sairauksiemme taustalla.  Siksi tutkijat maailmalla suosittavat terveyden vahvistamista ensisijaisest stressin selättämisellä.
Stressi on psyykkis-fyysinen rasitustila, jossa elimistön tasapaino häiriintyy uhaksi koetusta asiasta. Vaikkemme asu enää luolamiehen tavoin ja juokse karkuun sapelihammastiikereitä, aivojemme kautta pelkäämme herkästi paperisia tiikereitä.  Stressin iskiessä aivot ampaisevat hälytystilaan 24/7 eikä rentoutuminen luonnistu. Stressi virittää kehoa ja mieltä, tuo toimintaan lisävalppautta ja näin kykyä tehdä enemmän, hetkellisesti. Pitkittynyt stressi nakertaa muun muassa työmuistia, uuden oppimista, aloitteiden ja päätösten tekemistä sekä kykyä tuntea myönteisiä tunteita. Stressi laskee vastuskykyä, pidentää flunssia, vie yöunet ja heikentää ruoansulatusta.

Päinvastoin kuin stressireaktio rentoutusreaktio ei ole automaattinen. Siksi sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita.

3. Opi rentoutumaan, jaksa paremmin!

Rentoutusreaktio ei ole automaattinen, sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita. Rentoutua voi paikasta riippumatta. Mitä helpommaksi rentoutumisen tekee, sen useamin tulee rentotuduttua. Pikavinkkejä rentoutumiseen ovat päivittäiset palleahengitykset, katseen kohdistamisharjoitukset, keskittymisharjoitukset, mielikuvaharjoitukset, kehon eri osien jännitys-rentoutusharjoitukset, sekä huolten ja murheiden kirjaaminen erilliseen päiväkirjaan.
Uusien asioiden, reittien, harrastuksen opettelu, metsässä kävely, saunominen, musiikin kuuntelu, käynnit taidenäyttelyssä, tai museossa, uiminen, käsillä tekeminen lisäävät myös rentouden kokemusta.
Useissa stressitutkimuksissa on todettu 1:2-menetelmän hengitysten aktivoivan ehkä nopeimmin parasympaattista, kehoa ja mieltä rauhoittavaa, hermostoa. Yksi tehokkaimmista hengitysmenetelmistä on 5/9 X 8. Siinä sisäänhengityksellä lasketaan viiteen, uloshengityksellä yhdeksään ja toistetaan kahdeksan kertaa.

Kun keho ja mieli oppivat jälleen rentoutumaan,  hiipivän kireyden tunnistaa herkemmin ja jaksaa paremmin muutosten keskellä.

4. Rentoutumisen hyötyjä:

• Lisää mielihyvähormonien määrää,
• kehittää luovuutta,
• Laskee stressihormonien eritystä ja lihasjännitystä,
• Parantaa ongelmanratkaisutaitoja,
• Kasvattaa keskittymiskykyä,
• Edistää fyysistä palautumista,
• Kohottaa mielialaa,
• Nopeuttaa nukahtamista,
• Syventää unen laatua,
• Parantaa mielenhallintaa
• Verenpaine alenee,
• Kasvattaa stressinsietokykyä.

5. Lisää rentoutta elämään

1. Puhelin.  Hanki ja lataa aivotoimintaa tasaavaa musiikkia, ääniaaltoja, rentoutusäänitteitä, meditaatioita puhelimeen.

2. Hengitys. Keskity vain hengittämiseen kaksi-kolme minuuttia kerrallaan.

3. Yhdistä liike ja hengitys, venyttele rauhallisin liikkein.
   
   4. Tauota tekemisiä.
4. Muista mielihyvä.

Kouluttajasta: Terhi Mäkiniemi, työyhteisökouluttaja, työterveystoimittaja, muutosvalmentaja, coach, NLP Trainer, Social Panorama Consultant


Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

ESR-TARINOIDEN JUHLAA SEINÄJOELLA

ESR -hankerahoitus mahdollistaa oppilaitoksen pitkäjänteisen ja kestävän kehittämisen

Euroopan sosiaalirahasto juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Suomessa ja samalla myös meillä ammattiopistossa ESR-työtä on tehty jo neljällä eri ohjelmakaudella kohta 20 vuotta. Matkan varrelle mahtuu huikea määrä uutta luovaa ja oivaltavaa kehittämistyötä. Matka on tarjonnut myös hurjan määrän oppeja ja onnistumisia, joita koottiin yhteen ESR-juhlassa:  

1. Kehittämistyön myötä on syntynyt uusi monitaitoinen projektiammattilaisten ammattikunta, joka ydin osaamista on projektiosaaminen, elinkaariajattelu sekä projektihallinnan työkalut
2. Kehittäminen tapahtuu verkostomaisella työotteella, jossa oleellista on jaettu kehittämisvastuu, verkosto-osaaminen, yhdessä oppiminen ja yhteistyötaidot.
3. Kehittäminen edellyttää hybridiosaamista, jossa oleellista on osata toimia asiakkaiden kanssa ja samalla kehittää uusia tuotteita.
4. Kehittämistyössä on jatkuvasti läsnä arvioiva ja oppiva ajattelu, erityisesti vaikutusketjuajattelu: tunnista tarve, resurssit, määrittele toimenpiteet, tavoitteet, tuotokset ja tulokset ja vaikutukset.
5. Kehittämiseen kuuluu aina näkyvyys, kattava tiedotus ja markkinointi.
6. ESR -toiminnassa on sisäänrakennettuna kokeilukulttuurin ajatus.
7. Kehittämistoiminnassa tarvitaan rohkeita ideoita, kunnianhimoisia tavoitteita ja kokeiluja.
8. Kehittämistoiminnan tukee kytkeytyä oppilaitoksen strategiaan.

 

Salon seudun ammattiopistoa juhlassa edustivat kehittämistoiminnasta Reija Kiviluoto, Pirjo Rajakangas, Jaana Nyström ja Kirsi Tontti.

MAHTAVAT AMISSOMETTAJAMME

Salon seudun ammattiopistossa käynnistyi Lentoon! - hanke 1.10.2016, jossa on kehitetty Amisdigittäjät ja -tubettajat toimintamalli. Hankkeen kautta on koottu poikkialainen opiskelijaryhmä, joka osallistuu oppilaitoksen tiedottamiseen, tapahtumien järjestämiseen ja yleisesti oppilaitoksen kehittämistyöhön hyödyntäen digitaalista osaamista. 

Kuvassa vas. oppilaitoksen markkinoinnista Hanna-Maria Kulmala, datanomi-opiskelija  ja amissomettaja Patrick Järvi, opettaja Marjo Koli-Lehto, maalari-opiskelija, amissomettaja Sami Heinonen, lähihoitaja-opiskelija, amissomettaja Arttu Aho ja merkonomi-opiskelija, amissomettaja Joni Koskinen. 

Tällä kertaa amissomettajat suunnittelivat tulevaa yhteisöllistä tapahtumaa Amisracea, joka pidetään 12.9.2017 klo 13-15. Tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ammattiopiston tiloihin hauskojen rastien kautta. Rastit hajautuvat kaikkiin ammattiopiston kiinteistöihin ja niissä annetaan kiertäville ryhmille jokin tehtävä ratkottavaksi. Somettajat miettivät sopivaa digitaalista välinettä tähän esim. Instagramia #amisrace17.

Amissomettajat laativat tehtävät ja ohjeet raceen sekä tekevät mainosjulisteen. Tapahtumaan värvätään vielä muita opiskelijoita rasteille avuksi sekä racen päätteeksi sisäpihalle tarjoilemaan virkistävää välipalaa. Kisaan osallistuneiden kesken arvotaan vielä palkinto ja voittajajoukkueen jäsenet saavat kukin 5 €:n lahjakortin Heseen.

Ollaan kuulolla, kun suunnittelu etenee toiminnaksi...Tässä vaiheessa jo suuri kiitos somettajille ja opettaja-Marjolle!

Kuva ja teksti: Susanna Löf

OPINTIE KÄYNTIIN AMISLAISILLA!

Uudet ja jatkavat opiskelijat aloittivat uuden lukukauden opiskelut tänään 14.8.2017! 

Tässä lukukauden aloitustilaisuuden tunnelmia Hyvoninkadulta! Rehtori Anne Bragge kävi avaamassa tilaisuuden ja muistutti  että ammattiopisto on meidän kaikkien yhteinen työpaikka, jossa me erilaiset ja eri-ikäiset teemme yhdessä töitä. Anne muistutti, että meillä jokaisella on oma vastuumme auttaa hyvän työpaikan luomisessa ja ylläpitämisessä! Meillä on tilaisuus oppia paitsi opettajilta myös opiskelijoilta uusia asioita, käyttäkäämme tätä mahdollisuutta ja iloitaan uuden oppimisesta! Anne toivotti kaikille tsemppiä opiskeluun ja uuteen lukuvuoteen! 

Koulutusalajohtaja Hilkka Seppä toivotti opiskelijat tervetulleeksi! Hän kertoi myös uudesta tavastamme toteuttaa koulutuksia eli emme ole tehneet enää ns. ryhmälukujärjestyksiä, vaan vastuuopettaja tekee opiskelijan kanssa yksilöllisen oppimissuunnitelman ja valitsee kullekin tarpeelliset opetustapahtumat sekä oppimistavat.

Uudet opiskelijat kokoontuivat Hyvonin ruokasaliin

Mahtavat tutorimme ohjasivat ja auttoivat uusia opiskelijoita!

Valman opettajat ottivat vastaan opiskelijansa!


Opiskeluintoa niin opiskelijoille kuin meille ammattiopiston henkilöstöllekin! Me lähdemme jatkamaan reformin toimenpiteitä ja otamme tähän työhön entistä enemmän myös opiskelijoita mukaan! 

Kuvat ja teksti: Susanna Löf

AMISSTARTTI 10.8.2017

Salon seudun ammattiopiston henkilöstö kokoontui uuden lukuvuoden aloitukseen! 

Rehtori Anne Bragge kertoi ammatillisen koulutuksen reformista

Reformi tuo muutoksia meille useisiin asioihin, tähän kuvioon on koottu pedagogiset kehittämiskohteet. Jatkuva haku ja opiskelijavalinta edellyttävät meiltä muutoksia esim. koulutuksen startteihin ja opiskelijavalintaperusteisiin. Kaikille opiskelijoille laaditaan jatkossa HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, tähän odotamme vielä lomaketta Opetushallituksesta, mutta sisällöt ovat jo laissa mainittuna.

Jatkossa kaikki opiskelijat suorittavat näytöt/tutkintotilaisuudet yhdellä ja samalla tavalla. Arviointi tulee tapahtumaan kaksikantaisesti eli oppilaitoksen ja työelämän edustajien toimesta. Tutkintojen määrä tulee vähenemään ja tutkinnot uudistuvat, tämä tarkoittaa, että aloitamme uuden ops-työn heti syksyn aikana, jotta saamme suunnitella uutta opetustarjontaa seuraavalle lukuvuodelle hyvissä ajoin.

Työssäoppimisen termi muuttuu työpaikalla tapahtuvaksi oppimiseksi ja tähän liittyen tulevat uutena niin koulutussopimus kuin oppisopimuskin, joiden sisältöjä ja käytäntöjä tehdään syksyn aikana lain mukaisiksi.

Tarvitsemme myös uusia oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä, esim. käänteinen luokkahuone, verkko-oppiminen. Opiskelijahuoltopalvelut tulevat jatkossa koskemaan kaikkia perustutkintoa suorittavia ja ohjaus työnä kuuluu kaikille oppilaitoksen työntekijöille.
Kehittämistoimintatiimimme tulee hakemaan Opetushallituksen rahoituksia reformin eteenpäinviemiseen ja saamme myös Haaga-Helialta apua toimintamme kehittämiseen.

Opinto-ohjaajat Ulla Jokinen, Susanna Vasama, Merja Korkiakoski ja Sari Mäki-Latikka kertoivat ohjauspalveluista. 

Matriisin erityisopettajat Kirsi Merilä, Marja-Liisa Hirvonen ja Heikki Haltia kertoivat oppimisen tukipalveluista. Kuvasta puuttuu matriisin erityisopettaja Armi Kuosa-Backman. 

Opiskeluhuollon palveluita esittelivät terveydenhoitajat Minna Söyrilä ja Heini Havia, psykiatrinen sairaanhoitaja Kirsi Ruohonen, terveydenhoitajat Mari Jokiranta ja Annika Inkivaara sekä kuraattori Tanja Rönö. Kuvasta puuttuu kuraattori Tiina Lehtiranta ja psykologi Anton Valojää. 

Asiantuntija Ilkka Halava: Tulevaisuuden amis

Halavan mukaan elämme jännittävintä aikaa ihmiskunnan historiassa seuraavan 20 vuoden aikana, esim. liikkumisessa ja kaikissa arjen toiminnoissa.

Koonti Halavan luennosta:
- Autojen määrä tulee vähenemään, rakennusten määrä tulee vähenemään- tyhjillään olevia rakennuksia on tällä hetkellä liikaa-> aletaan puhua resurssiviisaudesta ja käyttöasteesta.
- Amis kasvattaa jatkossa pääsääntöisesti itsensätyöllistäjiä! Opettajat ovat palkkatyössä, mutta tehtävänä on kasvattaa yrittäjiä!
- Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää? Se tulee ottaa huomioon opetuksessa jatkuvasti. Tulevaisuuden nuoret tulevat ratkaisemaan isoja maapallon ongelmia esim.  vesiongelman- merivedestä juomavettä, maapallon kantokyky tulee olemaan enemmän kuin tähän asti on ajateltu. Nuoria tullaan tarvitsemaan näihin isoihin haasteisiin, joihin meidän sukupolvi ei ole pystynyt. Nämä ovat niitä haasteita, joilla voimme nuoria motivoida opiskelemaan.
- Teknologia- digitalisaatio- ihmisen ja koneen rajapinta tulee määrittymäään tulevaisuudessa uudestaan! Niitä ei kannata pelätä, vaan ottaa haltuun!
- Likainen, vaarallinen työ siirtyy koneiden tehtäväksi, voi tarkoittaa esim. sitä, että eläkkeelle siirtymisen idea häviää kokonaan!
- Tulevaisuuden amis-> Ekaa kertaa amikseen tulevat: valmistava koulutus (oppimaan oppimista, vuorovaikutusta, yhteistyötä jne.), uudestaan amikseen tulevat kolmikymppiset ja kuusikymppiset menevät omilla poluillaan
- Opettajille tarvitaan riittävästi aikaa suunnitella tulevaisuuden viitekehystä ja yhteistä ymmärrystä siitä!
- Koneet vievät työt-> sitä viestiä ei saisi viedä nuorille- koneet tulevat auttamaan meitä ja tekemään sen työn mikä on ihmiselle vaikeaa tai heikkoa.
- Työn tulevaisuuteen liittyy mosaiikkimaisuus-> uusnoviisiuuden kokemuksia tulee jatkuvasti-> uuden oppimista siis koko ajan!
- Tällä hetkellä on kahdenlaisia työpaikkoja- dinosauruksia ja huippuja! Dinosaurukset eivät ruoki nuoren opiskelu- ja työmotivaatiota- huiput imaisevat mukaansa!
- Huipputyöpaikoissa vaan kokeillaan ei tehdä strategiaa ollenkaan! Niissä palkitaan työkaverin auttamisesta!
- Kehityskeskustelut ovat kommunaatiokyvyttömien organisaatioden väline!
- Työntekijät seuraavat jatkossa itse omaa työtään ja seuraavat itse mittareita
- Maailma muuttuu instituutioista ihmisen toiselle tehtävään työhön
- Koneet eivät haaveile- inspiroidu- hae luottamusta- > ne suorittavat, ihminen puolestaan on näissä parempi, ihmistä tarvitaan inhimillisiin tehtäviin!
- Moninaisuus ja monipuolisuus on hyväksi!
- Mietitään itse suuria kysymyksiä ja rakennetaan uusi Suomi, ei korjata vanhaa!

Näillä eväillä kohti uutta lukuvuotta sekä rakentamaan uutta 100-vuotiasta Suomea! 

Teksti ja kuvat: Susanna Löf

TIMANTIT TYÖSSÄÄN

Salon seudun ammattiopistossa opiskellaan vielä täyttä häkää! 

Laitoshuoltajaopiskelijat olivat työn ääressä opettaja Lotta Jordberg-Hietasen johdolla. Opiskelijat tekivät perussiivousta ja kokeilivat kahta eri menetelmää lattian perussiivoukseen. Toinen puoli luokasta tehtiin timanttilaikalla ja vedellä ja toinen perinteisellä vahanpoistoaineella. Oppimistavoitteena oli siis kahden eri menetelmän työstäminen ja vertailu. 

Kuvassa oik. opettaja Lotta Jordberg-Hietanen ja opiskelijat Sinikka Karhu, Joella Kiviä ja Piia Lindström.

Osa opiskelijoista seurasi työn etenemistä ja oppivat samalla työjärjestystä omiin harjoituksiin sekä työssäoppimiseen. 

Kuvassa oik. Elina Laitinen , Inna Huopalainen, Sirpa Niemi, Taru Rinne, Ida-Maria Lammi, Elina Tuomi ja Ülle Saar

Päivän lopuksi pidettiin oppimiskeskustelu, jossa opiskelijat esittelivät ryhmien  työselostukset ja kokemuksia valituista menetelmistä sekä lopputuloksista.

Työ jatkui seuraavana aamuna pestyjen pintojen vahauksella. Menetelmänä käytettiin parityöskentelynä toteutettua työntömoppausta, välineenä 75cm levitysväline, vahan levitti pullosta edellä kävellyt pari.

Menetelmä herätti ansaitusti opiskelijoiden mielenkiinnon sen helppouden ja nopeuden vuoksi. Vahauksen lopputulos oli hyvä ja kävelyjälkiä ei pintaa jäänyt. Toivomme menetelmän enemmän leviävän  myös työelämän käyttöön!

Puhdistuspalvelualan opiskelijat ovat oikeita timantteja, sillä hyvän koulutuksen jälkeen näille timanteille on töitä hyvin tarjolla! 

Teksti ja kuvat: Susanna Löf ja Lotta Jordberg-Hietanen