tiistai 31. lokakuuta 2017

Työelämä tarvitsee digiosaajia, oletko valmis?



Digiviikkoa vietettiin Salon seudun ammattiopistossa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Digiviikko oli osa OPH:n rahoittamaa opetustoimen täydennyskoulutushanketta DigiRoihua. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa opettajien teknologiataitoja ja tukea digitaalisuutta hyödyntävien opetusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Meillä ammattiopistossa kannustettiin opiskelijoita ja henkilökuntaa digiosaamisen vahvistamiseen digiviikon aikana. Tiedotimme erilaisista menetelmistä ja työkaluista, joita voi hyödyntää osana opiskelijoiden oppimista ja opetusta.
 

Oppilaitoksessamme on käytössä paljon sähköisiä työkaluja, joiden käyttöä haluamme myös vahvistaa ja tukea. Digitaitoihin liittyvät koulutukset ovat jo startanneet!

 
Mistä tavoittaa nopeasti opiskelijat?
Kehittämistoiminnan ohjaajat ottivat digiloikan liittymällä Snapchattiin J



 

 

perjantai 27. lokakuuta 2017

FLIPPAAMINEN- KÄÄNTEINEN OPPIMINEN

Salon seudun ammattiopistossa saatiin kuulla käänteisen pedagogiikan ideologiaa Pekka Peuralta


Päivän luentomateriaali

Kirjallisuus: Flipped Learning- Käänteinen oppiminen

Oppimistavoitteet pitää olla selkeät

Miten opiskelijat saadaan sitoutumaan oppimistavoitteisiin?

Opiskelijat tarvitsevat taitoa asettaa tavoitteita, sitä harjoitellaan esim. lukiossa kolmen vuoden ajan, kurssin alussa ja päättyessä (miten olisi asettanut tavoitteet)

Käänteinen oppiminen/ yksilöllinen oppiminen
- Jokaisella on halu oppia
- Ihminen kykenee ottamaan vastuun omasta oppimisesta kuuden-seitsemän kuukauden iässä> vanhemman tehtävänä kannustaa ja huolehtia siitä, että kävelyn harjoitteleminen on turvallista
- Opettajan rooli on asettaa oppijalle hänen kanssaan yksilölle sopivia lähivyöhykkeen tavoitteita
- Autonominen motivaatio-> Annetaan opiskelijan valita jotain hänelle sopivaa, vaikka suuremmat tavoitteet tulevatkin opetussuunnitelmasta
- Yhteisöllinen oppiminen-> Kukaan ei ole henkisesti velkaa yhteisölle, kenenkään ei tarvitse tuoda osaamistaan yhteisölle toisten "hyväksikäytettäväksi". Vaan jokainen saa antaa omaa työpanostaan hyötykäyttöön, jos sille on tilaa. Ihmisellä on halu tehdä hyvää toiselle ihmiselle sisäsyntyisesti. Kaikki työ tehdään aina jollekin toiselle ihmiselle, toisen ihmisen hyväksi. Jotta yhteisöllinen oppiminen mahdollistuu, tarvitaan erilaisia ihmisiä ja osaamiseroja-> voidaan oppia toisilta. Toinen on turvallisuus ja turvallinen ympäristö, jossa jokainen jäsen koki olevansa turvallisessa tiimissä ja jossa heillä oli turvallisuuden tunne jakaa asioita keskenään.

Oppimisen myyttiä rakentamassa
- Kollektiivinen mielikuvitus-> mielikuva siitä miltä koulun pitää näyttää on sama kaikkialla, opettajan ja oppijan rooli on mielikuvana samanlainen. Me jaamme yhteisen myytin siitä, miltä koulun pitää näyttää.
- Jotta muutos voisi tapahtua, on meidän ensin kollektiivisesti luotava uusi yhteinen myytti vaihtoehtoisesta oppimiskulttuurista.
- Oppimisen ydinajatukset: Oppiminen on kovan ja sinnikkään työn tulosta!- oppilas aloittaa itse oman oppituntinsa.  Sosiaalinen vuorovaikutus on kehityksellisesti kaikkein korkeimpien tuomintamuotojen perusta- tehdään töitä yhdessä. Suuntaa arviointisi kohti arvojasi! - esim. ystävällisyys, arvioi ja vahvista sitä!

Tärkeimmät työkalut oppimisen ohjaamisessa ovat tavoitteet ja palaute
- Miten saada tavoitteet ymmärrettäväksi ja että niihin voi sitoutua?
- Jatkuva palaute on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi
- Opiskelija antaa itse itselleen arvosanaehdotuksen tiimissä-> opettaja käy tiimikeskustelun arvosanoista ja siitä mikä on suhteellinen ja oikeudenmukainen arvosana kullekin


KIITOS PEKKA PEURALLE MIELENKIINTOISESTA LUENNOSTA! JATKAMME TÄSTÄ PEDAGOGIIKAN UUDISTAMISTA!


torstai 26. lokakuuta 2017

OPETTAJASTA ASIANTUNTIJAKSI

Opettajan työ ammatillisessa koulutuksessa suuntautuu oppimisen ohjaajaksi ja osaamisen arvioijaksi



Opettajan tehtäväkenttä monimuotoistuu ja uudistuu mielekkäällä tavalla. Opettaja on edelleen substanssin, pedagogiikan ja arvioinnin asiantuntija, ohjaus elementtinä tuo uutta näkökulmaa työhön. Opettaja valitsee oppijalle yhdessä hänen kanssaan parhaan tavan oppia ja ohjaa opiskelijaa yksilönä etenemään osaamisen hankkimisessa. Opettajan tehtävässä tärkeään rooliin tulee osaamisen arviointi ja opiskelijan kannustaminen. 

Yllä olevaa kuvaa voi katsoa animaationa ;
- perustehtävänä on osaamisen hankkimisen ja näyttämisen sekä arvioinnin suunnittelu ja dokumentointi
- ammatin perusteet-> luokkaopetusta on enää noin 20 % opettajan työstä
- ammattityöt-> työsalissa, asiakastöissä, projekteissa yms. ohjaamista, työpaikkaoppimisen ohjaamista
- HOKS, ohjaus-> opettajalle tarvitaan työaikaa henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laatimiseen sekä opiskelijan ohjaamiseen
- Opettajien työnjako-> osaamisen ja oman kiinnostuksen mukaan, mutta oikeudenmukaisesti
- Jatkuva parantaminen-> koulutuksen tarjontaa ja toteutusta on kehitettävä jatkuvasti käyttäjälähtöisemmäksi

Jatkossa tavoitteena on, että ammatillista koulutusta toteutetaan yhä enemmän aidoissa asiakastöissä yhdessä työelämän kanssa. Osaamista hankintaan käytännön työtehtävissä, oppilaitos "etsii" sopivan tutkinnon osan/osia. Oppimisympäristön ajatellaan olevan kaikkialla, oppilaitoksen tulee tällöin tunnistaa ja tunnustaa osaaminen. 

Teksti ja kuva: Susanna Löf

maanantai 16. lokakuuta 2017

Henkilökohtaista! -hankkeen tuloksia esittelemässä


Opetushallitus järjesti Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin työpajapäivän 13.10. Helsingissä. Tilaisuus oli tarkoitettu Henkilökohtaistaminen ja osaamisen arviointi- kehittämishankkeissa toimiville ja heidän työyhteisöilleen sekä työelämän edustajille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli edistää ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.

Pedagoginen koulutussuunnittelija Tia-Maria Kenni-Lehtonen esitteli oman hankkeemme tuloksia Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) – työpajassa;

-        Miten opiskelijaryhmät poistettiin Priimuksesta ja opiskelijat jaettiin vastuuopettajille?
       -        Miten vastuuopettaja ja opiskelija tekevät henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman?
-        Miten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen jälkeen opettaja valitsee opiskelijan kanssa eHopsista ne tutkinnon osat ja osaamiskortit, joihin opiskelija osallistuu lukukauden aikana?
-        Miten vastuuopettaja liittää opiskelijan opetustapahtumiin ja opiskelijan työjärjestys rakentuu Wilmaan?

 

Video, jossa Tia-Maria esittelee oppilaitoksemme henkilökohtaistamisen käytäntöjä: https://www.youtube.com/watch?v=F5Suc9k90a0&feature=youtu.be

Opetushallituksen Hyvät käytännöt – sivu, jossa Ryhmistä yksilöllisiin polkuihin – toimintamallin kuvaus: https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/2539/


 

perjantai 6. lokakuuta 2017


HOKSottimet kuntoon

Irmeli Lignell Hämeen ammattikorkeakoulusta kiteytti ammatillisen koulutuksen reformin mukaisen Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman keskeiset asiat kolmen otsikon alle: Henkilökohtainen, osaamisen kehittäminen ja suunnitelma. Lignell puhui Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistolla, Noheva –hankkeen järjestämässä seminaarissa: Haku päällä – Onko HOKSottimet kunnossa?  

 
Tätä on HOKS

HENKILÖKOHTAINEN
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
SUUNNITELMA
Opiskelijaa varten, opiskelijan tarpeen mukainen
 
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
 
Oppimisprosessin suunnittelu, ohjauksen ja tuen suunnittelu
 
Laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa
 
Puuttuvan osaamisen hankkiminen erilaisissa ympäristöissä, eri tavoilla
Arviointi
Yksilöllinen ja joustava
 
Osaamisen osoittaminen työympäristöissä, osaamisen todentaminen
 
Uraohjaus
 
 

Parhaimmillaan henkilökohtaistamisen käytännöt:
  • Tukevat opiskelijan opintojen etenemistä. 
  • Toimivat opiskelijan osaamisen kehittymisen työvälineenä.
  • HOKS ei leimaa, vaan auttaa etenemään alan osaamisessa oman opintopolun mukaisesti kohti työllistymistä.
  • Ovat selkeitä, saavutettavia ja esteettömiä.
Reformin mukaisessa kehittämistyössä oppilaitoksilta odotetaan rohkeutta muuttaa pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja ohjausta. Huomiota täytyy kiinnittää myös resurssien käyttöön, hyvään suunnitteluun ja hyvään johtamiseen.

 

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa eri alojen oppimisympäristöt on nimetty näyttävillä valokylteillä.

Salosta seminaariin Valkeakosken ammattiopistossa osallistuivat PUHTI-ohjauksen tahto ja taito –hankkeessa työskentelevät Marja-Liisa Hirvonen ja Reija Kiviluoto.

 

tiistai 3. lokakuuta 2017

YHTEISET AINEET - TOTEUTUSTAPA SYKSYSTÄ 2018 LÄHTIEN

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA POHDITAAN JA SUUNNITELLAAN YHTEISTEN AINEIDEN TOTEUTUSTAPAA UUSIKSI ENSI SYKSYSTÄ LÄHTIEN


Yhteisten aineiden toteutustapa tulee olemaan "pajatyyppinen", jossa opiskelijat etenevät yksilölliseen tahtiin tiimeissä tai yksilönä. Opettajat toimivat oppimisen ohjaajana ja valmentajana. Erityisopettajat tulevat osaltaan toimimaan pajoissa lisätuen ohjaajana. 

Seuraava vaihe on päättää yhteisen aineiden opettajien kanssa siitä, toteutammeko pajat "sekapajoina" vai nimettyinä. Sekapajoissa opiskelija voi tehdä minkä tahansa oppiaineen opintoja ja mennä pääsääntöisesti aina samaan pajaan. Tässä mallissa opettajat liikkuvat eri pajoissa. 

Toinen vaihtoehto on nimetä pajat tutkinnon osittain. Tässä mallissa opiskelijat vaihtavat pajaa ja opettajat pysyvät pääsääntöisesti "omassa pajassa". 

Pohdittava: Kahden eri mallin hyvät ja huonot puolet eli kumpi malli on parempi asiakkaalle eli opiskelijalle?

Toinen asia: Miten yhteiset aineet integroidaan ammatillisiin? 

Voisimme teemoittaa opinnot esim. asiakaspalvelu; mitä se tarkoittaa ja minkälaisia tehtäviä tehdään äidinkieleen, ruotsiin, englantiin, matematiikkaan, yhteiskunnallisiin aineisiin? 

Tarvitsemme ideoita: 

- yto-pajojen nimet?
- toteutustavan valinta tai niiden risteytys?
- integrointi ammatillisiin?
- integrointi oppimisvalmiuksia tukeviin opintoihin?

Lämmin kiitos yhteisten aineiden opettajille hyvästä kehittämistyöstä, joka jatkuu...

Linkki yhteisten aineiden uuteen luonnokseen

Teksti ja kuva: Susanna Löf