MEITÄ ON MONEKSI- UUSI HYVINVOINTISUUNNITELMA TULOSSA!

Haaga-Helia sparrasi erityisopettajia, opinto-ohjaajia ja opiskeluhuollon työntekijöitä uuden hyvinvointisuunnitelman työstämisessä- Meitä on moneksi- hankkeen kautta!

Haaga-Helian opettajat Kaisa Räty ja Päivi-Katriina Juutilainen valmensivat meitä uuteen yhteiseen kulttuuriin ammattiopiston ja aikuisopiston yhdistyessä vuoden 2016 alussa. 

Kevään aikana tunnistettiin prosesseja ja pohdittiin yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä. Syksyllä lähdimme työstämään uutta ammattiopiston hyvinvointisuunnitelmaa vastaamaan sekä nuorten että aikuisten koulutusten tarpeisiin. 

Hyvinvointisuunnitelman sisältö:

- Johdanto 

- Ohjaussuunnitelma (punaisena lankana "kaikki ohjaavat")

- Erityinen tuki

- Opiskeluhuolto

- Varhainen puuttuminen ja kurinpitomenettelyt (tehdään keväällä 2017)

- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (tehdään keväällä 2017)

- Omavalvonta (toiminnan arviointi ja kehittäminen) 

Suunnitelmaa tullaan kokoamaan Vinssiin ja se on tarkoitettu käsikirjaksi oppilaitoksen henkilöstölle. Opiskelijoille tehdään lyhyempi ja visuaalisempi versio, joka tullaan julkaisemaan nettisivuillamme. 

Meitä on moneksi- hanke opinnollistettiin osallistujille, saimme todistuksen työmme kautta tapahtuneesta oman osaamisemme kehittämisestä!

Meitä on moneksi- hankkeeseen osallistuneet ja todistuksen saaneet: Alhaalla vas. Tanja Rönö, Jesse Eteläaho, Anna-Mari Rouru, Anu Kymäläinen, Marja-Liisa Hirvonen, opettaja Päivi-Katriina Juutilainen. Ylhäällä vas. Susanna Löf, opettaja Kaisa Räty, Tiina Lehtiranta, Sari Mäki-Latikka, Ulla Jokinen, Susanna Vasama, Armi Kuosa-Backman ja Paula Ekman. 

Lämmin kiitos koko porukalle hyvästä yhteistyöstä!

Työmme Haaga-Helian kanssa jatkuu keväällä 2017, jolloin lähdemme työstämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. 

UUSIA NÄYTTÖTUTKINTOMESTAREITA AMMATTIOPISTOON

22.11. vietettiin uusien näyttötutkintomestareiden päätöspäivää Salon seudun ammattiopistossa! 

Valmistuneet: Tom Sundberg, Anu Järvinen, Pirkko Palermaa, Heikki Kurkela, Jesse Sanden, Mika Välimäki, Suvi Salmela, Heidi Saarinen, Marja-Liisa Hirvonen, Johanna Rintanen, Tiina Lakanen, Tuula Silvennoinen, Ulla Mellin, Armi Kuosa-Backman, Tapani Siimesvaara, Esa Kallio, Markku Asikainen, Pentti Ruotsalainen, Mikael Sundberg, Janne Lehtonen, Kaisa Kopisto, Raimo Tähkäpää. 

Opettajana Tomi Raitanen Hamkista (kuvassa keskellä edessä). 

Lämpimät onnittelut valmistuneille ja kiitos opettajalle!

PAJATOIMINTA JA AMMATTIOPISTO YHTEISTYÖHÖN

Salon kaupungin pajatoiminta ja Salon seudun ammattiopisto tiivistävät yhteistyötä entisestään

Salon kaupungin työpajat nuorille ja vastaavat tutkinnot, joista opiskelijoita voisi pajalle ohjautua:

-      Kahvilapaja-> ravintola- ja cateringala, matkailuala, liiketalousala

-      Puutyöpaja-> rakennusala, puuala, sisustusala, pintakäsittelyala

-      Mediapaja-> visualistit, liiketalousala, datanomit, matkailu, ICT

-      Taidepaja-> sisustusala, visualistit, desingtekstiili, pintakäsittely, liiketalous

-      Starttivalmennus-> elämänhallinta- suunnan etsiminen

Keitä ammattiopiston opiskelijoita voisi ohjata pajaan?

-      Jos opinnot uhkaavat keskeytyä

-      Mikäli opiskelijalle sopii parhaiten työn kautta oppiminen, mutta työssäoppimispaikkaa ei jostain syystä löydy

Ketkä ohjaavat ammattiopistosta pajaan?

-      Opinto-ohjaajat tai matriisin erityisopettajat tai kuraattorit

Miten pajaan ohjataan?

-      Ammattiopiston opinto-ohjaaja, matriisin erityisopettaja tai kuraattori ottaa yhteyttä pajaohjaajaan ja sopii jaksosta sekä tavoitteista. Opiskelija käyttää ammattiopiston työvaatteita ja omia työjalkineita. Jakson kesto sovitaan tapauskohtaisesti esim. 1 kuukausi.

Pajassa työskentelyn tavoite opiskelijalle

-      Opiskelijan pajatyö opinnollistetaan ja hänelle asetetaan tavoitteeksi tulevien työtehtävien vastaava/vastaavat osaamiskortit, joista hän kerryttää osaamistaan ja joka tunnustetaan tutkintoon.

-      Ammattiopiston projektisuunnittelija kehittää Voitto-hankkeen kautta pajatyön opinnollistamista.

-      Pajatyöskentelystä tehdään työssäoppimisen sopimus, pajatyöskentelystä ei makseta pajoille korvausta

-      Opiskelija voi käydä ruokailemassa ammattiopiston ruokalassa

-      Pajajakson jälkeen tavoitteena on jatkaa opintoja työssäoppimispaikassa tai oppilaitoksessa

Pajoilla työskentelevien nuorten ohjaus ammatillisiin opintoihin

-      Pajaohjaajat voivat puolestaan ohjata nuoria pajalla työskenteleviä ammattiopistoon esim. koulutuskokeiluun. Tällöin TE-toimisto katkaisee työkokeilun koulutuskokeilun ajaksi. Koulutuskokeilusopimus vakuuttaa yksilön ammattiopistossa.

-      Yhteyshenkilöinä ammattiopistolla ovat opinto-ohjaajat

-      Mikäli nuori päätyy suorittamaan tutkintoa oppilaitokseen, hänen pajalla saavuttama osaaminen tunnustetaan suoritettavaan tutkintoon

-      Opinto-ohjaajat voivat pitää koulutusinfoja pajoilla

-      Pajoilla työskentelevät nuoret voivat suorittaa maksutta ammattiopistossa lupakortteja esim. hygieniapassi tai työturvallisuuskortti. Ilmoittautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä myyntisihteeri Tarja Raskiin p. 044-7704 279 tai tarja.rask@sskky.fi. Koulutustarjonnan voi katsoa netistä osoitteesta https://wilma.sskky.fi/browsecourses tai ottamalla yhteyttä Tarjaan. Yhteistyösopimus ei koske erityistilannetestejä, niissä kustannukset menevät normaalihinnaston mukaan.

Ammattiopiston opinto-ohjaajat, erityisopettajia, kuraattorit, psykologi, pedagoginen johtaja ja terveydenhoitajia kävivät tutustumassa kaupungin työpajoihin Steissillä 23.11. Työvalmentaja Annukka Salo kierrätti meitä pajoissa ja kertoi muiden valmentajien kanssa monipuolisesta toiminnasta, pajojen pelisäännöistä ja paikkamääristä. 
Pajatoimintojen lisäksi kaikkien pajojen nuorille on tarjolla ryhmätoimintaa, leirejä, liikuntaa yms.  

Kahvilapajassa työskennellään klo 9-14 tai klo 10.30-15.30. Kahvilassa tehdään itse ruoat, sämpylät, pullat jne.  pajojen nuorille ja henkilöstölle sekä kaikille asiakkaille. 

Puutyöpajassa työskennellään klo 9-14, työvalmentajina toimivat kuvassa vas. Joona Riikonen ja Antti Raatikainen. Pajassa tehdään kalustepuusepän töitä esim. ruokapöytiä, taulukehyksiä, kaappien ovia yms. tilaustöitä. Lisäksi tehdään rakennustöitä esim. sisäseiniä, toimistoremontteja, leikkimökkejä, pintakäsittelyä. 

Puutyöpajan työsali

Mediapaja on suosittu nuorten keskuudessa, työaika on klo 9-14. Siellä opetellaan valokuvausta, videointia ja mainosten laatimista. Nuori kokoaa tehdyistä töistään portfolion, jota hän voi hyödyntää työnhaussa tai opintoihin hakeutumisessa. 

Taidepajassa saa tehdä ihan mitä vaan! Siellä työskennellään klo 9-14. 

Starttivalmennus Antero toimii alkusysäyksenä esim. toiseen pajaan tai vaikkapa opintoihin, siellä työskennellään klo 10-14. Paja voi yksilön kohdalla alkaa esim. 1 pvä/vkossa ja pikku hiljaa päivien määrää lisätään. Starttipajassa opetellaan elämänhallintaa ja tehdään arkisia töitä, kuten esim. kaupassa käyntiä, ruoanlaittoa ja pyykinpesua. 


Kaikkiin pajoihin on mahdollista tutustua joka tiistai klo 9-10! Tutustumaan ovat tervetulleita ihan kaikki!


Lämmin kiitos pajojen työvalmentajille hyvistä esittelyistä! Nyt me ammattiopistossa tiedämme, mihin ja minkälaiseen paikkaan voimme ohjata opiskelijoitamme. Laitamme vastavuoroisen kutsun pajan valmentajille, jotta he pääsevät tutustumaan ammattiopiston toimintaan!

PG-BAARISSA DIGICAMPUS- ESITTELY

Ammattiopiston PG-baarissa oli nelisenkymmentä opettajaa tutustumassa uuteen verkko-oppimisalustaan

Digicampukseen pääsee nettisivujen pikalinkistä ja sinne kirjaudutaan Wilma ja O365- tunnus- kohdasta. 

Henkilöstö ja opettajat pääsevät kirjautumaan samoilla tunnuksilla kuin omalle koneelle normaalistikin kirjaudutaan. 

Kun kirjaudut ulos, pitää sulkea Digicampus ja sen lisäksi kirjautua ulos Vinssin O365:sta sekä sulkea nettiselain. 

Uuden kurssin pystyy tällä hetkellä luomaan Digimentorit, jatkossa on tarkoitus, että kaikki opettajat voivat itse avata uuden kurssin. 

Kaikki opiskelijat, jotka ovat kirjautuneet O365:een, pääsevät myös Digicampukseen. Opettaja voi lisätä yksitellen opiskelijat kurssilleen käyttäjähallinnasta- > osallistujat. Jos opiskelijan rooliin aktivoidaan itserekisteröityminen ja keksitään kurssiavain, ei opettajan tarvitse lisätä opiskelijoita yksitellen, vaan he kirjautuvat kurssiavaimella. 

Jussi Peltonen esitteli Digicampukseen kirjautumista ja kurssin avaamista. 

PG-baarissa oli runsaasti henkilöstöä tutustumassa uuteen verkko-oppimisalustaan. 

Ammatilliseen peruskoulutukseen on tehty 1 ospin laajuinen verkkokurssi yrittäjyydestä. Kurssille voi tulla nonstoppina. Toteutuksessa on ollut periaatteena, että tekstiä on mahdollisimman vähän. Kurssiin on upotettu valmiita aineistoja ja käytetty tehtävät- aktiviteettia. 

Opiskelijan tuotoksena on erilaisia vaihtoehtoja esim. piirrokset, kuvat, esitys PowerPointilla, teksti Wordilla. Kurssilla on myös testi, jossa on käytetty Mindmeister- sovellusta. Lisäksi on käytetty sanapilvi - sovellusta ja keskustelualuetta, jossa esitellään omia liikeideoita toisille. 

Kurssilla on käytetty itsearviointina Motorola- menetelmää. Opettaja tekee arvioinnin opiskelijalle, kun hän on suorittanut koko kurssin. Tässä on käytetty Joule- eli pika-arviointia.  

Johanna Rintanen ja Päivi Ihamäki esittelivät yrittäjyyskurssia 1 ops

PG-baarin lopuksi Tia-Maria Kenni-Lehtonen esitteli Aava-hankkeen esittelysivuja, johon tullaan kokoamaan kaikille avoimia ammatillisia opintoja. 

Keskiviikkoiltana Jussi Peltonen esitteli Digicampuksen Collaborate- virtuaalista luokkahuonetta, jota voi käyttää etäopetukseen, etäohjaukseen ja palavereihin. Lisäksi saimme tutustua visualistiopiskelijan johdolla Camtasiaan- videoiden editointiohjelmaan. Opiskelija onnistui vakuuttamaan kuulijat siitä, kuinka helppokäyttöinen ohjelma on! Illan päätteeksi saimme vielä tutustua Hyvoninkadulla sijaitsevaan Poijuun (kuvassa ylhäällä), joka on varustettu erinomaisilla etäopetuslaitteilla. Opettaja pystyy liikkumaan kuin luokkahuoneessa konsanaan ja käyttämään erilaisia opetuksen välineitä. Poijun tietokoneella on myös Camtasia-lisenssi eli kun olet kuvannut videoita, voi varata Kurresihteeriltä Poijun ja mennä editoimaan videon Camtasialla. Tarvittaessa voi pyytää opastajaksi visualistiopiskelijoita. 

Viime tiistaina saimme pikakoulutuksen O365- pilvipalveluun ja sen työkaluihin OneDriveen, OneNoteen ja Swayhin. Lyhyenkin koulutuksen aikana sai hyviä vinkkejä, kuten esim. Excel-kyselyn tekemiseen vaikkapa ilmoittautumissa, OneNoten käyttämiseen palaverimuistiona ja Swayn käyttöön esityksissä. 

Seuraava digikoulutus on 14.12., jolloin Jussi opastaa käyttämään Collaborate- virtuaalista luokkahuonetta!

YRITTÄJYYDEN YTIMESTÄ UUTTA VAUHTIA YRITTÄJÄMÄISEEN OPPIMISEEN

Yrittäjyyden ytimessä – yrittäjyyskasvatustapahtuma uudistamassa yrittäjyyden oppimista

YES Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen Yrittäjät järjestivät Yrittäjyyden ytimessä – yrittäjyyskasvatustapahtuman jo 12. kerran. Tapahtuman kantavana teemana oli suomalaisen koulutuksen muutos ja uudistuminen, erityisesti yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Paikalla oli noin 130 edustajaa kaikilta koulutusasteilta. Tapahtuma oli rakennettu asiantuntijaluentojen sekä yhteisöllisyyttä hyödyntävien eri kouluasteiden työpajojen kautta. ”Tapahtumapaikaksi oli valittu Turun ammatti-instituutin yrittäjyyskampus Wisio esimerkkinä tulevaisuuden yrittäjyyden oppimisympäristöistä”, kertoi YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio sekä Turun ammatti-instituutin yrittäjyysvalmentajat Jaana Åkerroos ja Anna-Maija Lassila.

Suomen Yrittäjistä koulutusasioiden päällikkö, Mika Tuuliainen pohjusti työelämän muutosta sekä sitä, millaista osaamista pk-yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? ”Työelämän tulevaisuuden muutoksen taustalla on kaksi merkittävää megatrendiä: globalisaatio ja digitalisaatio. Esimerkkinä kaupan alalla kyseiset trendit näkyvät verkkokauppa liiketoiminnan kasvuna. Sähköiseen liiketoimintaan suuntautuneita yrityksiä on Suomessa kuitenkin vähän. Sähköinen liiketoiminta kuitenkin mahdollistaisi alan pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen. Erityisesti asiakas- ja kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut. Kivijalkaliikkeet toimivat ”showroomeina” ja varsinainen ostotapahtuma toteutetaan verkon kautta.”, kertoo Tuuliainen.

PK- (pienet ja ketterät) yritykset tarvitsevat Tuuliaisen mukaan sopia osaajia, joilla on sekä henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten omatoimisuus, oma-aloitteisuus, asiakassuhdeosaaminen, joustavuus, oppimiskyky ja -halu sekä sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus sekä ammatillinen osaaminen kohdallaan. Lisäksi yrittäjyys on nähtävä kisällilajina, eli yrittäjyyden oppiminen kuuluu oleellisesti oppilaitoksiin, sillä tällöin yrittäjyyttä voi kokeilla oppilaitoksen turvallisessa ympäristössä.

”Mikä on tulevaisuuden oppimisen ”uusi normaali”?”, kysyi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Hänen mukaansa ”uusi normaali” tehdään neljän elementin kautta; yhteistyöllä, oppimisympäristöillä, pedagogiikalla sekä toimintakulttuurilla. ”Oppimisympäristö tulee nähdä tiloina, paikkoina, toimintakäytäntöinä, yhteisöinä, joissa oppiminen tapahtuu ja joissa hyödynnetään erilaisia välineitä, palveluita ja materiaaleja.  Tulevaisuuden oppimisympäristöissä tuleekin huomioida seuraavat näkökulmat: sosiaaliset, digitaaliset/verkottuneet sekä fyysiset oppimisympäristöt, joiden tulee sulautua toisiinsa”, jatkoi TAT:n pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara. Oppimisympäristöjen tehtävänä on aktivoida oppimista. Oppimisympäristöjen suunnittelussa tulee ottaa mukaan yrityselämän nuoret sukupolven ts. opiskelijat.

Uutta boostia yrittäjyyden oppimiseen ammatillisissa oppilaitoksissa

Salon seudun ammattiopisto sai kunnian toteuttaa tapahtuman ammatillisen koulutuksen polun kehittämisen työpajan. ”Työpajassa esiteltiin Salon seudun ammattiopiston yrittäjyyspolku sekä lähdettiin jakamaan parhaita yrittäjyyden oppimisen kokemuksia sekä tutkimaan, mitä uutta voitaisiin tehdä tulevaisuudessa yrittäjyyden oppimisen kehittymiseksi? Hyviä käytäntöjä oli mukana ideoimassa ja jakamassa noin 25 ammatillisen koulutuksen edustajaa meidän oppilaitoksen lisäksi Ekamista, Keudasta, Turun ammatti-instituutista sekä Rasekosta.”, kertoo projektisuunnittelija Jaana Nyström. Työpajoissa lähdettiin seuraavien kolmen teeman kautta jakamaan hyviä käytäntöjä sekä ideoimaan tulevaisuuden oppimista: miten innostetaan nuoria mukaan yrittäjämäiseen oppimiseen, millainen on tulevaisuuden yrittäjämäinen oppiminen sekä miten tulevaisuudessa tehdään uudella tavalla työelämäyhteistyötä yrittäjämäisen oppimisen edistämiseksi?

Kuva: Yrittäjyyspolun esittelyä tiimiringissä

”Työpajoissa saatiin aikaan hyvää pöhinää yrittäjyyden ympärille”, kuvailevat opettajat Johanna Rintanen, Pia Kiikeri, Sinikka Peltomäki, Antti Saarinen ja Matti Tuomi. 

Kuva: Uutta boostia yrittäjyyteen ammatillisissa oppilaitoksissa työpaja

Ohessa on lyhyt yhteenveto työpajojen annista: 

Miten innostetaan opiskelijoita ja opettajia yrittäjyyteen?

Hyviä kokemuksia – mitä on jo tehty?

Uudet ideat – mitä uutta voitaisiin tehdä?

·        Vertaiset kertovat vertaisilleen hyviä esimerkkejä: opiskelijat opiskelijoille ja opettajat opettajille ·        NY12h leirille osallistuminen (tarjotaan kaikille aloille) ja suunnitellaan oma liikeidea, liikeidean toteuttaminen omalla alalla pop up toiminnan kautta (mm. NY, osuuskuntaa hyödyntäen) ·        Oppilaitoksen kiinteistöpalvelut ostavat kiinteistöpalveluja opiskelija NY yrittäjiltä ·        Yrittäjyys ja yritystoiminta (1 osp pakollinen) on mukana ammatillisissa opinnoissa ·        Oppilaitoksen johtamisrakenne tukee sujuvaa tiedottamista (johto, tiimivastaavat, henkilökunta) ·        Uudet oppimisympäristöt (esim. Turun ammatti-instituutin WISIO) ·        Oppilaitoksen yrittäjyystiimi, koostuu eri alojen opettajista ·        Verkkokurssi (jatkuva opiskelijoiden sisäänotto)

·        24h leirin lopputapahtumaan kutsutaan myös muita opiskelijoita ·        Nuoret kertoisivat nuorille (alakohtaiset), ei massatapahtumia ·        Opettajat kertoisivat omia kokemuksia toisille opettajille ·        AMK:n opiskelijat kertomaan ammatilliselle puolelle yrittäjyysjatko-opinnoista ·        Somen hyödyntäminen markkinoinnissa ·        Video, jossa kerrotaan omista yrittäjyyskokemuksista (valmistuneet) ·        Yrittäjämaailman todellisuuden esittely lisätyn todellisuuden avulla ·        Ammattialan tuutorit/alumni

Miten tehdään työelämäyhteistyötä yrittäjämäisen oppimisen edistämiseksi?

Hyviä kokemuksia – mitä on tehty?

Uudet ideat – mitä uutta voitaisiin tehdä?

·        Yrittäjyyden oma neuvottelukunta, ryhmään kuuluu yrittäjyysopettajat, rehtori, yrittäjäyhdistyksen pj ·        Yhteistyö yrittäjien ja nuorkauppakamarin kanssa mm. Salon Sykäystiimi ja yrittäjä-ope-treffit ·        Yrityskäynnit ja yrittäjät oppilaitoksessa kertomassa omia tarinoita ·        Opiskelijat hoitavat itse kontaktoinnin yrityksiin ·        Kehittämishankkeita yrittäjien kanssa ·        Työssä oppimisen projekti tehdään osittain koulussa ja osittain yrityksessä limittäin ·        Kummiyrittäjyys

·        Yrittäjien onnistumisista kertominen ·        Kesäajan hyödyntäminen yritysten sisällä (yrittäjien toive) ·        Sotealan innostaminen yrittäjyyteen ·        Opiskelijoiden tarjoamien palvelujen myynti asiakkaille alihankintana (NY yrittäjänä) ·        Lukujärjestyksistä eroon, tarvitaan suurempia kokonaisuuksia lukkariin, mikä helpottaisi asiakastöiden tekemistä

Millaista on tulevaisuuden yrittäjämäinen oppiminen?

Hyviä kokemuksia – mitä on tehty?

Uudet ideat – mitä uutta voitaisiin tehdä?

·        Poikkialaisuus ja yhteiset ”keissit esim. KV-toiminnassa hotraca (keittiö), matkailu (respa) ja merkonomi (myynti/markkinointi) asuneet yhdessä ja olleet samassa työssä oppimispaikassa

·        Olemassa olevien rakenteiden rikkonen (luova tuho) ·        Itsensä työllistämisen tukeminen (yleistyvä työssä teon malli) ·        Monialainen osaaminen ja yhteistyön lisääminen eri alojen kesken ·        Yhdistetään eri alojen osaaminen: esim. vanhusten ruokapalvelu, kokit ruoka, logistiikka, kuljetus, lähihoitajat kotikäynti ja merkonomit, myynti ·        Monialaiset NY yritykset ·        OPS:iin tulisi mahdollistaa tutkinnon suorittamimen eri järjestyksessä ·        Tietotekniikkaosaamisen yleistyminen ·        Kiltakoulumalli, projektioppinen, asiakastyöt, digiopiskelijat ottavat vastuun ·        Yrityskampus, tilojen yhdistäminen toimintaan, yrityksiin ja yhteiskuntaan (verkostoina) ·        Eri kouluasteiden yhteistyö: rajojen rikkominen

Teksti ja kuvat: Jaana Nyström

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSET

Opetushallituksen erityisasiantuntija Pasi Ruohtula perehdytti Salon seudun ammattiopiston henkilöstöä näyttötutkintojärjestelmän uudistuksiin

Opetushallituksen erityisasiantuntija Pasi Ruohtula

Opetushallituksessa on aloittanut näyttötutkintosihteeristö. He toimivat yhteistyössä tutkinnon järjestäjien, opetushallituksen ja tutkintotoimikuntien kanssa. 

Tutkintotoimikunta neuvoo ja ohjaa sekä seuraa tutkinnon järjestäjien laatua. 

Arvioijat

- toimivat virkavastuulla= toimitaan ohjeiden ja määräysten mukaan

- tutkinnon järjestäjä päättää arvioijien valinnasta

- tutkinnon järjestäjä vastaa arvioijien perehdytyksestä

- toimikunnat eivät kerää arvioijalistaa enää, toimikunta saa tiedot suoritusrekisterilomakkeesta, toimikunta ja oppilaitos saa kerätä seuraavat tiedot: nimi, tt,ta tai ope ja onko ntm

- arvioija saa edustaa vai yhtä tahoa eli tt, ta tai ope eli mikä on hänen pääasiallinen työtehtävänsä

- arviointi tapahtuu aina voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan

- arvioijien kriteerit: tutkintotoimikunnalla on oikeus määritellä kriteerit, jos suunnitelmassa sitä ei lue, noudatetaan yleisiä näyttötutkinto-oppaan ohjeita

Tutkintotilaisuudet

- arvioinnista ja osaamisen tunnustamisesta päättävät arvioijat, päätös tulee toimikunnalle tiedoksi

- toimikunta voi kysyä ennakkotietoja tutkintotilaisuuksista, mutta ei voi päättää niistä. Toimikunnalla on kommentointioikeus. 

- arviointimateriaalia ei tarvitse hyväksyttää toimikunnalla, mutta he voivat pyytää niitä nähtäväksi laadun valvonnan nimissä

- jos toimikunta pyytää ennakkotietoja, ne on toimitettava

- arviointimateriaaleista päättää tutkinnon järjestäjä, toimikunta voi suositella ja ohjeistaa, mutta he eivät voi määrätä

- henkilökohtaistamista on noudatettava

- järjestettävä pääsääntöisesti työelämässä

Suoritusrekisteri

- tutkinnon järjestäjä täyttää suoritusrekisterilomakkeen excel-tiedostoon 

- lomakkeeseen tulee tutkinnon suorittajan tiedot, tutkinto, rahoitus, tutkinnon osa, arvioijat, paikka (työpaikka tai kuvaus, 500 merkkiä), tutkintotilaisuuden kuvaus (1000 merkkiä)

- talletetaan toimikunnan Optiman palautuslaatikkoon, lomake on lähetyskohtainen

- rekisteriin tulee myös liittämiset ja tunnustamiset

- sihteeristö siirtää tiedot AITU-järjestelmään

- toimikunnat ottavat ko. lomakkeen mahdollisimman nopeasti käyttöön, toimikunta ilmoittaa ajankohdan

Todistukset

- virheellisiä todistuksia tulee paljon (nimet, päivämäärä, takasivu, diaarinumero, lisätietoja yms.)

- tarkista voimassa oleva todistusmääräys

- suoritusrekisteritietojen pitää täsmätä todistusten kanssa. Todistus, jota ei löydy suoritusrekisteristä, ei voida käsitellä

- todistukset lähetetään kirjepostilla sihteerille

- diaarinumero ja päivämäärä, päätöspäivämäärä perusteista, ei voimaantulopäivämäärä

- lisätietoja: esim. liittämisen kohdalla, mikä tutkinto ja diaarinumero, ammattipätevyystiedot

Kokousmateriaalit

- laitetaan toimikunnan Optimaan 14 päivää ennen kokousta

- myös todistukset pitää lähteä 14 päivää ennen kokousta toimikunnalle, koska ne tarkastetaan ennen allekirjoitusta

- 5 arkipäivää kokouksen jälkeen sihteeristö toimittaa pöytäkirjan Optimaan

Netistä Tutkintotoimikunnat  löytyy lisätietoja! Kun kirjaudut Optimaan, tarkista, että etusivulla on oph:n logo, silloin olet oikeassa osoitteessa!

Toimikuntien tarkemmat tiedot löydät tästä 

Arvioinnin oikaisupyyntö

- Ensimmäinen vaihe: Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinninoikaisua kolmikannalta

- Toinen vaihe: Mikäli tutkinnon suorittaja ei tyydy kolmikannan päätökseen,  hän voi pyytää kirjallisesti arvioinninoikaisua tutkintotoimikunnalta

Tästä on lähetetty menettelyohje Salon seudun ammattiopiston opettajille! Se löytyy myös Vinssistä. 

Osaamisen tunnustaminen

- Toimikunta voi pyytää tarvittaesssa tutkinnon järjestäjää toimittamaan perusteet tunnustamisesta

Oph:n yhteystiedot

- kirjepostilla vain todistukset ja allekirjoitetut järjestämissuunnitelmat- ja sopimukset 

Näyttötutkintosihteeristö tai tutkintotoimikunnan nimi

c/o Opetushallitus

PL 380, 00531 Helsinki

- tutkintotoimikuntien viranomaissähköpostiosoitteet esim. ajoneuvoalan@tutkintotoimikunta.fi 

näyttötutkintosihteeristö@oph.fi 

- Pasi Ruohtula@oph.fi, +358 29 533 1587

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 1-2.11.16

Semnaarissa käsiteltiin mm. uutta lakiluonnosta (blogissa oph- ohjeet välilehdellä)

Seminaarissa olivat mukana Salon seudun koulutuskuntayhtymästä mm. vas. Saija Välikangas, Sanna Leivonen ja Susanna Löf

AMKE Marketta Kokkonen
- Kokkosen mukaan meidän tulee laajentaa oppimisen aikasidonnaisuuden poistamista, sillä oppimista tapahtuu kaikkialla kaiken aikaa, jolloin oppimisen muodot pitää integroida monimuotoisesti
- Selviytyjiä ovat ne, jotka näkevät enemmän mahdollisuuksia ja tarttuvat niihin

OPH Aulis Pitkälä kertoi suomalaisen koulun kehittämisestä. Hänen mukaansa kaikille tulisi taata oppimisen polku. Pitkälän mukaan meidän tulisi kehittää arviointiosaamista. On helppo arvioida matematiikkaa, mutta entä taitojen arviointi, miten kehitämme sitä objektiiviseksi? Onko koulussa painopisteenä ajattelun kehittyminen vai kurssien suorittaminen? Pitkälä haastoi oppilaitoksia miettimään tulevaisuuden koulun infraa- koulu keitaana! 

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
- Meneillään on historiallisen suuri ammatillisen koulutuksen uudistus
- Lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle ja siinä on edelleen useita yksityiskohtia tarkennettavana
- ministeri puhui reformin tarpeesta, uudistuksia on tehtävä, koska maailma ja osaamistarpeet muuttuvat. Reformin avulla voidaan tehdä muutoksia ja kehittää. 
- Ammatillisesta koulutuksesta tulee aidosti osaamisperusteinen, tutkintojen määrä vähenee, mutta tutkinnot laajenevat, jolloin opiskelijan polun rakentamisen mahdollisuudet laajenevat
- Grahn-Laasonen kannusti oppilaitoksia käyttämään osaamistaan yhdistämällä erilaisia työryhmiä uudella tavalla ja käyttämällä opettajien vahvaa pedagogista osaamista. 
- Uudistuksen tärkein prosessi on opiskelijan henkilökohtaistaminen, johon tulee yksi asiakirja. Siihen kuvataan oppimisen muodot ja sen nimi tulee olemaan HOS= henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Starttivaiheessa osaamisen tunnustaminen on tärkeä osa opintojen aloitusta. 
- Työssäoppimiseen tulee koulutussopimus= palkatonta tai oppisopimus= palkallista.
- Opettajan työ tulee tapahtumaan enemmän työpaikoilla. 
- Koulutukset tulevat jatkuvaan hakuun.
- Koulutuksen rahoitus tulee jakautumaan seuraavasti:

• 50 % Perusrahoitus (opiskelijatyövuodet)
• 35 % Suoritusrahoitus= Tutkinnon tai osien suoritusmäärä
• 15 % Vaikuttavuusrahoitus= Työllistyminen, jatko-opintoihin pääsy, opiskelijapalautteet, työelämäpalautteet
• Strategiarahoitus= Kehittämiseen, ammattitaitokilpailuihin, korvaa OPH:n hankerahoituksen

- Ministeri kannusti oppilaitoksia selvittämään koulutuksenjärjestämismuotona osakeyhtiömallia

- Ministerin mukaan reformin onnistuminen ratkaistaan käytännössä, hän muistutti, että uudistus tehdään asiakkaita varten. 

- Ammatillisen koulutuksen tulee olla vetovoimaista ja vaikuttavaa, meillä tulee olla luottamusta luopua vanhasta ja tutusta, sillä tämän päivän parhaat käytännöt eivät välttämättä ole niitä huomenna. 

- Opiskelijoiden ideat kannattaa ottaa käyttöön!

Mercuria palkittiin laatupalkinnolla yksilöllisistä ja joustavista opintopoluista, heidän mottonsa on välittämisen ei valittamisen kulttuuri! Rehtori antoi meille kaikille vinkiksi opiskelijoiden ohjaukseen inhimillisen ohjeen: Sydämellä kuulee paremmin! 

OKM Mika Tammilehto

- Resurssit pitää pystyä tulevaisuudessa kohdentamaan päätyöhön, reformilla on tarkoitus myös purkaa normeja esim. näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmia ei tarvitse reformin voimaan tulon jälkeen enää tehdä ja koulutuksen järjestäjä myöntää tutkinnot. 

- Tavoitteena on mennä kohti opettajien osaamisyhteisöjä, joilla tuotetaan asiakaslähtöisiä ratkaisuja. 

- Yhteisöissä on tärkeä jakaa osaamista esim. näyttöperusteisessa osataan henkilökohtaistaminen erinomaisesti. 

- Koulutuksen järjestäjä tarvitsee toimivat prosessit taustalle

ISS-palvelut, Sari Suono
Työnantajan näkemyksiä: Tulevaisuuden työntekijällä on
- positiivista energiaa
- kyky energisoida muita
- kyky tehdä rohkeitä päätöksiä
- kyvykkyys saada homma tehdyksi
- taidot ja pätevyys
- asenne
- innostus työhön

Työnantajalta puolestaan odotetaan uramahdollisuuksia, arvopohjaa, rahallinen kompensaatio, työsuhde-edut, mahdollisuus kyseenalaistaa ja haastaa työnantajaa kehittämään. 

Omnian tulevaisuuden suunnitelmat (Riikka-Maria Yli-Suomu)
- yksi oppilaitos ensi vuoden alusta: aikuislukio, ammatillinen peruskoulutus, aikuisten perusopetus, vapaa sivistystyö
- Omnia vastaa myös jäsenkuntien nuorten työpajatoiminnasta ja etsivä nuorisotyöstä
- Henkilöstöä 850 ja 600 työväenopiston tuntiopettajaa
- Uusi organisoituminen:

• tulossa kaksi tulosyksikköä: ammatillinen oppiminen (ammatilliset tutkinnot) ja elinikäinen oppiminen (työpajat, valma, ammatilliset yhteiset opinnot, lukio-opinnot, kotokoulutus, työväenopisto, yrityskoulutukset)
• rakennetaan opettajatyöyhteisöjä
• työssäoppimisen koordinointi keskitetään työelämäpalveluille
• kiinteistöpalvelut liitetään opiskelijapalveluihin, näin saadaan toimivat aulapalvelut

Omnian uusi palvelukuvaus, jossa henkilöstö tuottaa verkostona palveluita yksiköille sekä yrityksille. 


Yhdessä rakennamme uutta myös meillä Salon seudun ammattiopistossa!