TALONRAKENNUSALALLE YHTEINEN OPETUSTARJOTIN NUORILLE JA AIKUISILLE

Salon seudun ammattiopiston talonrakennusalan opettajat ovat suunnitelleet opetuksen toteuttamisen uusiksi! 

Rakennusalalle tulee kaikkiaan 40 eri koulutustarjotinta, joista rakennetaan polkuja seuraaviin tutkintoihin:

- talonrakennus

- kiinteistöpalvelu

- sähkö- ja automaatiotekniikka

- tieto- ja tietoliikennetekniikka

- pintakäsittely

- tekninen suunnittelu

Talonrakennusalalla suunnitelmat ovat jo pitkällä, nuorten ja aikuisten koulutus syksyllä alkavien osalta on koottu kolmeen tarjottimeen, joista ensimmäisessä ovat yhteiset aineet, ammatin perusteita sekä ammattitöitä. Ammatin perusteita eli teoriaopintoja on perjantaisin päivä viikossa. Lisäksi työsaleissa tehdään ammattitöitä joustavasti eri tutkinnon osista. Aikuisopiskelijat tekevät myös tilauksesta asiakastöitä ja syksystä lähtien nuoret opiskelijat pääsevät näihin mukaan aikuisten kanssa henkilökohtaistetusti. 

Toiseen tarjottimeen alkaville on tarjolla samat ammatin perusteet ja ammattityöt, mutta se toteutuu mikäli opiskelivolyymi on riittävä. Kolmas tarjotin puolestaan muodostuu pelkistä ammattitöistä eli työsalityöskentely on mahdollisuutena jatkuvasti. Vastuuopettaja poimii opiskelijalle tarvittavat opintokokonaisuudet tarjottimista ja muodostaa yhdessä hänen kanssaan opiskelijalle sopivan polun. Tutkinto on mahdollista suorittaa henkilökohtaisessa aikataulussa ja suuntana on, että työssäoppiminen järjestetään henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan, jolloin sen ajankohta sekä kesto ovat yksilöllisiä. 

Kuvassa aktiivinen suunnitteluryhmä vas. erityisopettaja Kirsi Merilä, koulutusalajohtaja Riikka Riihimäki, opettaja Mikko Teräväinen, opettaja Mikko Tapio, opettaja Matti Nieminen, ammatillinen ohjaaja Heikki Borenius, ammatillinen ohjaaja Aku Auranen ja opettaja Timo Sirkiä. 

Tässä mallia tarjottimesta talonrakennnus 17.1.YHT, jossa yhteiset aineet vaaleanruskealla, ammatin perusteet sinisellä sekä valkoisella ammattityöt. Välilehtiin on koottu kaikki alkavien tarjottimet. Opetustarjonta resurssoidaan ja sijoitellaan Kurreen. Opettaja tekee opiskelijalle ehopsin kautta henkilökohtaisen lukujärjestyksen. 

Tästä voit tutustua tarkemmin tarjotinpohjiin!

Talonrakennusala on tällä hetkellä pisimmällä nuorten ja aikuisten koulutustarjonnan yhdistämisessä, he ovat tehneet upeaa pioneerityötä! Mielessä siintävät jo seuraavat askeleet ja kehittämisen kohteet esim. työssäoppimisen sisällyttäminen ops-rakenteessa ammattityö-korttiin, jolloin henkilökohtaistaminen mahdollistuu entistä paremmmin! Kiitos hienolle kehittäjäporukalle! 

Teksti ja kuvat: Susanna Löf

Erja Sandberg: Oppimisvaikeuksien ja erilaisten oppijoiden kohtaaminen

Erja Sandberg kävi pitämässä luennon Salon seudun ammattiopiston henkilöstölle

POIMINTOJA LUENNOSTA:
- Tukea tarvitsevia nuoria on Suomessa noin 150 000.
- Työttömät vanhemmat eivät itse välttämättä usko koulutukseen, eivätkä myöskään kannusta lapsiaan.
- Ammatillisessa koulutuksessa oppimisvaikeuksia on noin 10-25 % opiskelijamäärästä-> erityisopetusjärjestelmää on vahvistettava.
- Kriittisintä aikaa on kaksi ensimmäistä kouluviikkoa-> tukea tarvitaan
- Tukea tarvitseva nuori kaipaa aikuisen vahvaa tukea myös toisella asteella- ja myös täysi-ikäisenä, ainakin aluksi.
- Maahanmuuttajat tarvitsevat tukea suomen kielen oppimiseen.
- Peruskoulun jälkeen on ryhmä väliinputoajia, jotka eivät halua lukioon, mutta myöskään ammatillinen oppilaitos ei ole sopiva, valmentava koulutuskaan ei ole välttämättä ratkaisu. Heille tarvittaisiin uusi vaihtoehto.

- Oppimisvaikeudet ovat koko elämän matkaisia-> tukea tarvitaan koko ammatillisen koulutuksen ajan.
- Eri tasoisia oppimisvaikeuksia on noin 20-35 % väestöstä. Yleisin on lukemisen vaikeus ja luetun ymmärtäminen.
- Tukea voi tarvita ihan arjen asioissa esim. koulussa luokkaan löytäminen, vaikka oppimisessa ei olisikaan vaikeutta.
- Yhteistyö nuorisotoimen kanssa on tärkeää esim. silloin, jos opiskelija tule kouluun.
- Perinteiset oppikirjat ovat arvossaan tukea tarvitseville opiskelijoille
- Testit, kokeet ym. ovat edelleen hyviä välineitä seurata opintojen etenemistä ja osaamisen kehittymistä.
- Opettaminen monikanavaisesti: Kuuntelemalla, tekemällä, kuvien avulla, projektit jne. Monipuolinen pedagogiikka edistää oppimista.
- Kaikki konkretia auttaa oppimaan! Esimerkiksi matematiikkaan on saatavilla oppimisen apuvälineitä.
- Kannustaminen ja vahvuuksien etsiminen opiskelijasta on tärkeää!

- Aistinsäätelyhäiriöitä esiintyy esim. adhd:ssa, autismissa, tourettessa. Aistitoiminta (esim. äänet, valot, kosketusherkkyys) on yleensä näissä tapauksissa hyvin herkkää, jolloin se vaikuttaa keskittymiseen. Loisteputkivalaistus tai häly kuormittavat ja voivat estää oppimista.
- Vaihtelevat oppitunnit, liikkuminen ja tauot ovat tärkeitä.

Miten tukea?
- Oppitunnin rakenne- > vaihtelevuus, "hommien" vaihto 15 min välein
- Suunniteltu työtehtävät
- Vaihtoehtoiset suoritustavat: kirjallinen, työn tekeminen, kuvat, videot jne.
- Kokonaisuuksien pilkkominen osiin, yksi vaihe kerrallaan
- Katsekontakti ohjetta annettaessa vahvistaa ymmärtämistä
- Alkuun auttaminen
- Deadline
- Ympäristön huomioiminen-> luokkien valaistus, akustiikka, kalustus, tilan vaihtaminen
- Ennakointi eli muutoksista tiedottaminen, jos vaikka ohjelma vaihtuu tai luokka vaihtuu
- Visuaalinen tuki-> kuva, video

Vahvuudet
- Positiivisen minäkuvan kehittäminen ja vahvistaminen
- Positiivinen pedagogiikka- > testi netissä, jolla saa vahvuudet esiin
- Meillä on taipumus keskittyä heikkouksiin ja siihen mikä ei toimi, rinnalla tarvitaan vahvuuksien esiin tuomista.

Olennaista ammatillisessa koulutuksessa
- Riittävästi lähitunteja
- Työssäoppimisen ohjaamisen varmistaminen- >lisäresurssia
- Monenlaisia tukitoimia myös ammatillisiin
- Varhainen puuttuminen
- Tiedonkulku erityisopettajalta ammatin opettajalle
- Vahvuuksien testaaminen
- Osaamisen varmistaminen, pienet välitsekkaukset

Teksti ja kuva: Susanna Löf

YHTEISET AINEET TARJOTTIMELLE

Salon seudun ammattiopistossa on tehty yhteisten aineiden opetustarjonnasta suunnitelma

Opetustarjonnassa on suunniteltu oppiainejako kahdelle vuodelle kuvan mukaisesti syksyllä aloittaville uusille opiskelijoille. Pakollisia opintoja tarjotaan pääsääntöisesti tutkintokohtaisesti, mutta erityisesti syksyllä meillä on paljon tutkinnosta toiseen vaihtavia nuoria, jolloin on hyvä, että yhteiset aineet menevät samalla logiikalla. Tutkintokohtainen tarjonta mahdollistaa kuitenkin opetuksen integroinnin alaan.

Esimmäisen vuoden tarjonta:
- Äidinkieli 1+ Tieto- ja viestintätekniikka
- Matematiikka1+ Yhteiskuntataidot
- Englanti1+Yrittäjyys
- Äidinkieli2+Matematiikka2
- Liikunta ja terveystieto1

Toisen vuoden tarjonta:
- Äidinkieli3+Liikunta ja terveystieto2
- Äidinkieli4+Kemia
- Äidinkieli5+Fysiikka
- Ruotsi+ Työelämätaidot
- Englanti2+Matematiikka3

Kuviossa oppiaineet muodostavat parit eli toteutus tapahtuu siten, että samana päivänä on esim. äidinkieli1 3 h aamupäivällä +tieto- ja viestintätekniikka 3 h iltapäivällä. Opetus tapahtuu aloilla päivä/ viikossa ja tekniikan aloilla puolestaan yhteisten aineiden viikkoina. Vuoden päästä olemme kokemusta rikkaampia erilaisista toteutustavoista!
Vaikka opinnot tarjotaan pääsääntöisesti tutkinnoittain, voi opiskelija ottaa myös toisen tutkinnon tarjottimesta näitä opintoja.

Yhteiset valinnaiset opinnot tarjotaan yksikkökohtaisesti eli meillä Salon seudun ammattiopistossa on näihin neljä tarjotinta:
- palvelualoille
- tekniikan aloille
- rakentamisen aloille
- hyvinvoinnin ja kulttuurien aloille

Yksikkö rakentaa tarjonnan omien tarpeiden mukaan, kuvassa ovat esimerkit rakenteesta eli kustakin korista valitaan tarjolle neljä oppiainetta neljäksi viikoksi ja opiskelija valitsee kolmesta ensimmäisestä korista yhden sekä viimeisestä kaksi. Sama toistuu toisena vuonna, jonka jälkeen opiskelijalla on yhteiset opinnot suoritettuna. Yhteiset valinnaiset opinnot eivät ole siis tarjolla tutkintokohtaisesti, vaan niissä on opiskelijoita eri tutkinnoista.

Näistä kaikista tarjottimista voidaan henkilökohtaistaa kullekin omien opintojen kesto eli aikaa voi käyttää esim. 1-3 vuotta. Tarjolla on myös verkko-oppimisen vaihtoehtoja, lisäksi meidän tulee kehittää mahdollisuutta suorittaa yhteisiä aineita myös työssäoppimisen yhteydessä.

Mielenkiinnolla lähdemme kokeilemaan tätä systeemiä, jonka ovat rakentaneet yhteisten aineiden opettajamme Petri Laaksonen sekä Jari Siltanen. Suuri kiitos heille erinomaisesta työstä! 

TEOLLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN MURROS

Turussa järjestettiin valtakunnallinen alue-ennakoinnin vuosiseminaari 23.3.2017

POIMINTOJA SEMINAARISTA:

Jaettu näkemys synnyttää tulevaisuuden, rehtori Vesa Taatila, Turun ammattikorkeakoulu
- luomme itse tulevaisuuden ja teemme sitä, mihin uskomme
- mikä on siis tulevaisuuskuva, johon uskomme?
- se syntyy näkemyksestä, joka puolestaan syntyy yhteisen keskustelun kautta, tavoitteen saavuttaminen vaatii osaamista, mutta se vaatii myös tekemistä
- tulevaisuuden tekeminen vaatii 1 % inspiraatiota ja 99 % tekemistä
- yhteinen visio, osaaminen ja kova työ=tulevaisuus

Kuudes aalto ja kohta seitsemäs, professori Markku Wilenius, Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus
- käymme parhaillaan läpi muutosaaltoa, jonka seurauksena haemme uutta suuntaa työelämässä. Aallot ovat muodostuneet aina kahden sukupolven välisenä aikana ja tuottaneet uusia muotoja.
- yksiselitteisen mallin rakentaminen tulevaisuuteen ei ole enää mahdollista
- monimutkaiset ja monimuotoiset seikat riisuvat meidät aseista, tärkeintä on yhteinen näkemys, mitä tulevaisuudesta halutaan ja kenelle sitä tarjotaan
- tulevaisuuskuvan toteutumiseen pitää luoda edellytykset älykkäästi eli miten käytetään resursseja uudella tavalla

- tällä hetkellä meille on sumeaa aluetta inhimillinen kapasiteetti ja pääoma, tulevaisuudessa sen älykkäämpi käyttö on haasteemme
- perusresurssit tulevat aiheuttamaan enemmän yhteiskunnallista kuohuntaa kuin ehkä mikään muu esim. veden niukkeminen
- Suomen ajurit tulevaisuudessa: metsäteollisuudesta biopohjaisiin tuotteisiin, elämysteollisuudesta peliteollisuuteen, konepajateollisuudesta clean techiin
- työllisyyden ainoa oikea suunta on luoda edellytyksiä pk-sektorin kasvattamiseen=>  kohti yrittäjyysyhteiskuntaa
- kenen/keiden kanssa tehdään tulevaisuudessa yhteistyötä? Helposti, läpinäkyvästi?
- miten teemme ennakointia omassa organisaatiossa yhdessä?

Kiertotalouden ja resurssiviisauden yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset, projektijohtaja Kari Herlevi, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA
- kiertotalous vaalii materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitkään
- hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa
"Muutos vie kohti kiertotaloutta. Siirrymme aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään kolme miljardia euroa vuosittain." 
- ihminen on osannut jalostaa materiaalit tuotteeksi, seuraavaksi on osattava purkaa ne kiertoon

Digitalisaatio, tulevaisuus ja alueet, professori Toni Ahlqvist, Oulun yliopisto
Digitalisaatio on kolmen asian yhteenliittymä:
1. Tietoyhteiskunta
2. Teollinen internet
3. Esineiden ja asioiden internet

Miten hahmottaa työn tulevaisuutta ja alustatalouden kehityskulkuja? Tutkija Mikko Dufva, VTT Oy
- kiertotalous on vastaus kestävyyskriisiin ja talouskasvun lähde
- on hyvä asettaa suuntia, mutta ei tarkkaa monen vuoden strategiaa "PUNAINEN LANKA versus TILKKUTÄKKI"
- elämyksellinen ja systeeminen ennakointi auttaa tuomaan uusia näkemyksiä ja omaksumaan uusia mielenmalleja (miten eri aihealueiden asiat liittyvät toisiinsa taiteellisin ja draaman keinoin)
Lue lisää työn muutoksesta, johon ei ole yhtä vastausta!
Katso Podcast ennakoinnista!

Resurssiviisaus, ennakoinnin johtaja Johannes Koponen, Demos Helsinki
- rikotaan vanhoja toimintamalleja-> uusia malleja
- muutoksen ajureina toimivat digitalisaatio, globalisaatio ja väestön ikääntyminen
- palkkatyö polarisoituu: matalapalkkatyöt, supertuottavat tekijät
- sekatyö: ammatinkuvat katoavat
- tarvitaan uudenlaisia kyvykkyyksiä- kaikilta; poliitikoilta, työnantajilta, työntekijöiltä
- työtä riittää tulevaisuudessa viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa :)

Oikeastaan olemme normaalissa työn murroksessa, joka tulee vastaan aina kahden sukupolven jälkeen. Me luomme tulevaisuuden tekemällä sen itse älykkäästi ja fiksusti! Valmiita ratkaisuja ja vastauksia ei ole, haasteemme on luoda uusia toimintatapoja yhä vaikeampiin ja monimutkaisimpiin asioihin käyttäen apuna digitalisaatiota ja kiertotalouden mahdollisuuksia. Avaimena on tarttua meille vielä sumeaan inhimilliseen pääomaan!

Teksti: Susanna Löf

NEROKAS KEKSINTÖ OPISKELIJAN OPINTOJEN ETENEMISEN SEURANTAAN

Salon seudun ammattiopiston opettajat Johanna Lahtinen ja Johanna Rintanen ovat keksineet uuden tavan seurata opiskelijoiden opintojen etenemistä!

Koko ammattiopistossa uudistetaan opetussuunnitelmat, jotka muodostuvat tutkinnon osan osista eli meillä osaamiskorteista. Osaamiskortit tehdään ammatin perusteista, jotka nimetään aihealueittain sekä ammattitöistä, jonne listataan ko. tutkinnon osan työtehtävät. Opiskelijat voivat kartuttaa osaamista eri tavoin ja eri järjestyksissä. Tämä muodostaa opetushenkilölle haasteen siitä, miten seurata kunkin opiskelijan opintojen etenemistä. Ammattiopistossa työstämme Wilmaan oppimispäiväkirjan, jonka kautta opintojen etenemistä voi seurata, mutta sinne ei voi liittää arvioitavaa aineistoa. 

Johannat keksivät em. haasteeseen ratkaisun seuraavasti:
- tutkinnon osaan etsitään avainsanat- ydinosaamiset, joista muodostetaan #-lista
- opiskelija tekee itselleen blogin
- opiskelija kerää arvioitavaa aineistoa blogiin ja kytkee tuottamaansa aineistoon #-tunnisteen tai tunnisteet, joita ko. aineisto koskee
- opiskelija tai opettaja pystyvät katsomaan arvioitavaa aineistoa sovituilla #tunnisteilla
- opintojen etenemisen seuranta on yksinkertaista
- blogi jää opiskelijalle omaksi portfolioksi

Ammattityökortti avainsanoineen

opettajat Johanna Rintanen ja Johanna Lahtinen

Teksti: Susanna Löf