perjantai 27. toukokuuta 2016

OPETTAJAMME JOHANNA RINTANEN OPETUSMINISTERIN VIERAANA

Opettajamme sai kutsun illalliselle 24.5. opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa

Kuvassa Nina Eskola-Salin, Sanni Grahn-Laasonen ja Johanna Rintanen
Kutsun oli saanut 30 ammatillista opettajaa ympäri Suomea lähinnä hankkeiden kautta tehdyistä kehittämistöistä esim. Rintaselle kutsu tuli työstä visuaalisen opetussuunnitelman parissa. 

Opetusministeri halusi keskustella opettajien kanssa ammatillisen koulutuksen reformista, jossa on kyse opettajuuden muutoksesta, sen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. 

Keskustelussa suurimmaksi asiaksi nousi esiin se, miten opettajat pystyvät uudistumaan ja uudistamaan opetusta sekä minkälaista tukea opettajat tähän kaipaavat esim. täydennyskoulutuksen muodossa. 

Työehtosopimusten näkökulmasta kokonaistyöaika toisi tähän helpotuksen, sillä opettajan työ pitää sisällään niin monenlaisia työtehtäviä itse opettamisen lisäksi. 

Opetuksen uusia tuulia tulevaisuudessa: 
- opettaja toimii oppimisprosessin valmentajana, prosessin omistajuus annetaan oppijalle, jolloin hän saa vallan ja vastuun omasta oppimisestaan
- työssäoppiminen toteutuu milloin vain,  enemmän yksilön omana polkuna, ei niinkään ryhmämuotoisesti
- kokeita ja tenttejä ei enää käytetä - oppija näyttää osaamisensa eri muodoin vaikkapa videon kautta työtä tekemällä
- osaaminen hankintaan tekemällä aitoja työtehtäviä esim. asiakastöitä ja työssäoppimalla
- teoriaosaaminen tulee tekemisen kautta, sitä ei opiskella ikään kuin etukäteen "säilöön"
- opiskelija tarvitsee tiedonhankintataitoja ja kriittistä ajattelua. 
- asiakastöissä voi hyödyntää tiimioppimisen mallia, joka tuottaa onnistumisia tiimille, siinä voidaan hyödyntää erilaista osaamista ja iloita yhdessä saavutuksista
- yrittäjyyden tulee olla vahvasti mukana koulutuksessa ja se tulee olla tarjolla yhtenä uravaihtoehtona 


Opetusministeri tulee jatkossa pitämään yhteyttä tähän kyseiseen opettajaryhmään ja pyytää heiltä vinkkejä reformin läpiviemiseen. 

Kiitos Johannalle tästä haastattelusta ja että veit ja viet terveisiä Salon alueen tarpeista reformiin liittyen!




torstai 26. toukokuuta 2016

KOULUTUKSEN TASA-ARVOISUUS JA YHDENVERTAISUUS

Haaga-Helian kouluttajat Päivi-Katriina Juutilainen ja Kaisa Räty opastivat opiskeluhuollon työntekijöitä tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuuslakiin ja näyttivät meille malleja ko. suunnitelmista, jollainen tehdään myös meidän oppilaitokseen

Salon seudun ammattiopiston arvoista yksilöllisuus ja vastuullisuus viittaavat tasa-arvoon ja yhdenmukaisuuteen. Niin ikään visiomme on toimia vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti koko opiskelijan prosessin ajan aina opiskelijavalinnoista arviointiin. 

Tasa-arvolaki
- estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää
- edistää naisetn ja miesten välistä tasa-arvoa
- koulutuksen järjestäjien on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. 
- kieltää oppilaitoksia asettamasta henkilöä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella muita epäedulliseen asemaan opiskelijavalinnoissa, opetuksessa ja arvioinnissa


Yhdenvertaisuuslaki
- Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 
- Välittömän tai välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on myös häirintä tai käsky syrjiä
- Oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi
- Oppilaitoksella on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma
- Positiivinen erityiskohtelu: tarkoitus edistää syrjinnän ehkäisyä esim. oppilaitoksessa erityisopetuksen järjestäminen

Esteettömyys koulutuksessa
- sosiaalinen ja asenteellinen
- opetus ja ohjaus
- työssäoppiminen
- tietotekniikka ja viestintä
- tilat ja ympäristö
- vuorovaikutus (esim. kieli ja kulttuuri)

Onko suurin este asenteemme ja uskomuksemme? Opetusalalla asetamme ehtoja esim. kuuro ei voi tulla oppimaan? 

Opiskelijavalinnan esteettömyys:
- asenteellinen esteettömyys: valintavaiheessa keskitytään siihen, että hakija voi keskittyä parhaaseen suoritukseen
- pedagoginen esteettömyys: ohjaus yksilöllisen tarpeen mukaan
- viestinnän esteettömyys: tieto ymmärrettävässä muodossa hakijoille
- oleellista ovat läpinäkyvät haku- ja valintakriteerit

Oppiminen, ohjaus ja arviointi
- yksilölliset opintopolut
- kurssitarjonnan ja valinnaisten opintojen oikeudenmukaisuus
- kriteerien mukainen arviointi, kolmikannan toteutuminen
- opettajien yhteinen käsitys arvioinnista ja hyväksytystä suorituksesta

Oppilaitoksessa tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laadittuna, sitä edeltää tasa-arvokartoitus esim. opiskelijakysely ja opettajien havainnot. Oppilaitoksessa voi olla nimettynä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä, häirintäyhdyshenkilö ja ohjeet häirintätilanteissa. 

Opiskeluhuoltoryhmä työstää kesäkuussa Salon seudun ammattiopiston hyvinvointisuunnitelmaa, jonka osaksi liitetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 




tiistai 24. toukokuuta 2016

DIGILOIKKA VAUHTIIN!

Digimentorit ovat Salon seudun ammattiopiston asiantuntijoita, jotka lähtevät viemään digiloikkaa eteenpäin oppilaitoksessamme! 

Digimentorit edessä Timo Kanervo, Reija Kiviluoto, Anu Kymäläinen, Elina Kemppainen, Mika Helin, Jaana Hentilä, Sari Mäki-Latikka, Jaana Nyström, Veronika Eriksson ja Merja Saarinen. Takana vasemmalla Sami Ruotsalainen, Mikko Tapio, Janne Pessinen, Satu Sandholm, Päivi Ihamäki, Tia-Maria Kenni-Lehtonen, Anna-Mari Rouru, Matti Tuomi, Harri Raitalampi, Heidi Saarinen, Marja-Liisa Hirvonen,  Tiina Lakanen ja Tuija Alatalo

Aloitimme työn tunnistamalla pedagogisen prosessin vaiheita verkko-opetuksessa. Totesimme myös, että on järkevää suunnitella opintokokonaisuudet osaamiskorteittain verkkoon. Korteissa on valmiina osaamistavoitteet ja yhden kortin arviointi voidaan tulevaisuudessa saada integraationa suoraan Wilmaan.   

Tästä rakentuu prosessi lyhyesti:
1. Orientointi ja tutustuminen; välineenä esim. edistynyt keskustelualue oppimisalustassa. Oppimisvalmiuksen selvittäminen ja testaaminen. 
2. Tavoitteet- mitä on tarkoitus oppia? Välineenä esim. johdantovideo. 
3. Sisältö eli tämä on koko "homman pihvi"; muodostuu tehtävistä, materiaaleista ym. aktiviteeteista. 
4. Mahdolliset testit ja kokeet osaamisen mittaamiseksi. 
5. Arviointi
Opiskelijan oppimisen ohjauksen rakentaminen verkko-opetukseen. 

Tästä lähdimme rakentamaan oppimiskokonaisuuksia pienemmissä ryhmissä seuraavasti: 

Tiina Lakanen ja Mika Helin: Asiakaspalvelun opintokokonaisuus, joka voi olla useassa tutkinnossa yksi tutkinnon osa. 

Päivi Ihamäki, Jaana Nyström, Johanna Rintanen: Yritystoiminnan suunnittelu (tutkinnon osa kaikkiin tutkintoihin).

Jaana Hentilä: Johtamisen eat, pakollinen tutkinnon osa, johtajana toimiminen. 

Tia-Maria Kenni-Lehtonen, Reija Kiviluoto: Arvioijakoulutus. 

Merja Saarinen, Tuija Alatalo, Heidi Saarinen: Lähihoitajan tutkintoon yksi tutkinnon osa: Vanhusten kotihoito. Tässä ryhmässä mietittiin myös yksilöllisiä polkua ja keskeneräisten opintojen suorittamista verkossa. 

Elina Kemppainen: Ammatissa toimiminen (tutkinnon osa koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan at). 

Janne Pessinen, Satu Sandholm: Työelämätietous ja työnhakukoulutus

Sari Mäki-Latikka: Työelämän sosiaaliset taidot, esim.  opintokokonaisuus vapaasti valittaviin tai yhteisiin opintoihin.

Sami Ruotsalainen, Heikki Haltia: Huoltamisen ja korjaamisen perusteet- tutkinnon osa autoalan perustutkinto, autokorinkorjauksen osaamisala. 

Veronika Eriksson, Matti Tuomi: Majoitus- ja ravitsemispalveluissa toiminen, lounasruokien valmistus (hotraca pt).

Mikko Tapio: Sisävalmistusvaiheen työt 
(tutkinnon osa rakennusalan pt)
Timo Kanervo: Ajoneuvotekniikka (yhdistelmäajoneuvonkuljettajan at)
Harri Raitalampi: Maarakennuskoneiden käyttö (rakennusalan pt)

Anna-Mari Rouru, Marja-Liisa Hirvonen, Anu Kymäläinen: Erityisopetus, oppimisvalmiudet 

Saimme työn hyvään vauhtiin, vaikka uusi oppimisalusta Blackboard- kaikkine mahdollisuuksinen aiheuttikin ähkyä! Totesimme, että on järkevä edetä pieni osa kerrallaan. 

Sovimme, että mentoreille tehdään oma verkko-oppimisalusta verkkopedagogiikan kehittämiseen. Lisäksi otamme ryhmän sisäiseen viestintään käyttöön Wikin. 

Tulemme myös jakamaan viikon digivinkkejä ja pidämme digityöpajoja kerran kuukaudessa kaikille oppilaitoksemme asiantuntijoille syksystä lähtien. 


Tuhannet kiitoksen kaikille mentoreille digiloikan käynnistämisestä!  

lauantai 21. toukokuuta 2016

"HYBRIDIKOULUTUSTA" PUHDISTUSPALVELUALALLE

Puhdistuspalvelualan opettajat Merja Alaluusua, Sari Talvo, Lotta Jordberg-Hietanen ja Ritva Piekkala ideoivat uutta työvoimakoulutusmallia ehdotukseksi Ely-keskukselle

Koulutuksen kesto tulisi olemaan 5 kk ja sen pitäisi erottua selkeästi tavanomaisesta puhdistuspalvelualan koulutuksesta. Näin syntyi malli "hybridi" - koulutuksesta, jossa on yhtäaikaa kaksi kaistaa, toinen jo perusasiat osaaville ja toinen maahanmuuttajille. Käytännössä perusosaajat toimivat työnopastajina maahanmuuttajille koko koulutuksen ajan. Perusosaajat ovat aikaisemmin suorittaneet esim. laitoshuoltajan ammattitutkinnon, mutta ovat tällä hetkellä työttöminä tai työttömyysuhanalaisina. He päivittävät osaamisensa, mutta hankkivat myös uutta osaamista opastajana ja perehdyttäjänä. He voivat myös suorittaa työnopastajan- tutkinnon osan. 

Maahanmuuttajat oppivat alan perusasiat käytännön työn kautta tutun opastajan työparina aluksi oppilaitoksen tiloissa ja myöhemmin työssäoppimassa edelleen saman parin kanssa. Maahanmuuttajilla on koulutuksen jälkeen mahdollisuus työllistyä tai jatkaa opintoja koko tutkintoon. 


Hybridin mukaisesti kaistan vaihtokin on mahdollista koulutuksen aikana osaamisen mukaan!




Kuvio koulutusehdotuksesta


Jäämme odottamaan tähän ehdotukseen Ely-keskuksen palautetta! Myös sinä voit kommentoida ja jatkojalostaa tätä ideaa!

torstai 19. toukokuuta 2016

MILLAISTA ON AMMATILLINEN KOULUTUS VIROSSA?

Saimme viikoksi 16-20.5. opettaja Sille Lillestikin Tarton ammattikoulutuskeskuksesta tutustumaan ammattiopistoomme


Sille toimii suomen kielen opettajana matkailu- ja kaupan alalla. Hän kertoi, että Virossa toteutetaan ammatillista koulutusta kahdella tasolla:


1. Peruskoulun päättäneet nuoret tai perustason aikuiset. Aikuisia on kuitenkin melko vähän näissä ryhmissä. Arvioidusti 90 % suorittaa sekä ammatillisen koulutuksen että lukion. Lukion suorittaminen ammatillisen koulutuksen yhteydessä on hivenen helpompaa ja oppimäärä on pienempi kuin varsinaisessa lukiossa. Tämä on hyvin suosittu vaihtoehto Virossa ja antaa myös jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. 

Koulutuksen kesto 3-3,5 vuotta. Lähiopetusta on koulussa joka päivä klo 8.30-14 tai -16, ensimmäisen vuoden lopussa on viisi viikkoa kestävä työharjoittelu. Opiskelijat hankkivat itse paikan, tarvittaessa koulussa autetaan. Vastaava määrä työharjoittelua on myös toisena ja kolmantena vuonna. 

2. Lukiokoulutuksen suorittaneet eli kaikilla tähän tasoon pääsyn edellytyksenä on lukion suorittaminen, jonka voi tehdä myös iltalukiossa. Näissä ryhmissä on eri ikäisiä aikuisia opiskelijoita. Koulutuksen kesto 2 v. Käytännössä opiskelijat ovat töissä tai työharjoittelussa omalla alalla. Lähiopetuksen määrä on 2-5 päivää kuukaudessa. Itsenäistä opiskelua on paljon. Toinen vaihtoehto on opiskella kokoaikaisesti oppilaitoksessa, tämä on tällä hetkellä vielä suositumpi vaihtoehto kuin työvaltainen oppiminen.

3. Täydennyskoulutus: Lyhytkoulutuksia työssä oleville. 

Ammatillinen koulutus on opiskelijalle maksutonta, yliopistoissa on ilmaispaikkoja, mutta myös maksullisia. 

Opintojen aikana kolmasosa nuorista opiskelijoista saa 60 € /kk stipendiä, jos opintojen keskiarvo on 4,5 (asteikolla 1-5). Opiskelijat rahoittavat opintoja myös tekemällä töitä osa-aikaisesti tai sitten vanhemmat avustavat. 

Aikuiset voivat saada työttömyysetuutta opintojen aikana, mutta tyypillistä on se, että toinen puolisoista käy töissä ja toinen opiskelee. 

Virossa voi saada työttömyys- ja asumistukea. Työttömyyskorvausta voi saada puoli vuotta, sen jälkeen ei saa muuta kuin asumistukea. Tuki on niin pieni, että käytännössä on haettava jatkuvasti töitä, vaikkei se olekaan helppoa. Ammatillinen tutkinto auttaa työn saantia. Syrjäytyneitä ja ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä on paljon, Sillen koulussa keskeyttämisprosentti on 16. Tukitoimia tarjotaan ja oppilaalle kerrotaan, että tule vain paikalle, niin etsitään sinulle vaihtoehtoja. 

Opettajan peruspalkka Virossa on noin 1000 €/kk. Esim. myyjä saa noin 500 €/kk. Opettajan työaika on 35 h viikossa ja opetustuntimäärä on 800 h vuodessa, riippuen siitä oletko alustava opettaja, opettaja, vanhempi opettaja tai mestari opettaja. 

Sillen mielestä Virossa tulee kehittää joustavuutta koulutukseen ja etsiä opiskelijalle parhaita vaihtoehtoja. Opintojen kesto pitäisi henkilökohtaistaa, tällä hetkellä ei ole mahdollista valmistua nopeammin. Sillen mukaan Virossa tulisi kehittää koulun ja työelämän yhteistyötä, tällä hetkellä yhteistyö on vielä vähäistä, koska työelämän edustajia ei saada tulemaan kouluun. 

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään mm. Suomen, Espanjan, Italian kanssa lähinnä työharjoitteluna. 

Virossa ei ole maahanmuuttajille kieli- eikä ammatillista koulutusta, mutta sitä aletaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuudessa. Turvapaikanhakijoita ei ole Viroon tullut viimeisen vuoden aikana, mutta nyt heitä otetaan 550 eri puolille Viroa. 

Sille kertoi ohjelman täällä olleen antoisa! Suomea on saanut puhua paljon. Sille on saanut paljon kotiinviemisiä Viron ammatilliseen koulutukseen.

Jatkosuunnitelmana on suunnitella ja toteuttaa hankkeita yhdessä Tarton ammattikoulutuskeskuksen ja Salon seudun ammattiopiston kanssa sekä tehdä opiskelija- ja opettajavaihtoa. 

LÄMMIN KIITOS SILLE LILLESTIKILLE!


maanantai 16. toukokuuta 2016

UUSI OPPIMISALUSTA BLACKBOARD JA VERKKOPEDAGOGIIKKA

Salon seudun ammattiopisto ottaa käyttöön uuden oppimisalustan kesän aikana ja kehittää verkkopedagogiikkaa


Palvelun tuottajan edustaja Jarkko Elo esitteli meille Blackboardia. Käyttöliittymä on globaali ja se on toiminut vuodesta 1997. 

- Käyttöliittymä toimii nettiselaimena ja lisäksi täysversiona mobiilisti. Käytännössä siinä on kaikki Moodlen tarjoamat ominaisuudet ja sen lisäksi useita muita mahdollisuuksia. 
- Opettajalle ja opiskelijalle tulee yksi työpöytänäkymä, josta näkee kaikki omat kurssit, arvosanat, viestit, foorumit jne. 
- Opintojakson käyttöliittymä: opettajan ei tarvitse laittaa muokkaustilaa päälle, opettaja voi muokata suoraan sivustoa. Käyttöliittymä myös opastaa kurssin tekemisessä. 
- Sisältöhaku: Voi hakea esim. keskustelualueet sisällön mukaan
- Opintojaksoon on helppo lisätä sisältöä ja aktiviteetteja sekä tietokoneella, tabletilla että kännykällä. Sisältö ja aktiviteetit näytetään automaattisesti kuvina. 
- PLD- toiminto (personal learning desingner)= voi luoda yksilöllisiä oppimispolkuja, ennakkovaroituksia, lähettää personoituja viestejä, lähtötasotestejä, osaamisen varmistamista jne. Opettaja saa viestin hitaasta edistymisestä, opiskelija saa automaattisesti muistutuksen suorittamattomista opinnoista
- Raportointi: Opettaja voi katsoa esim. mitä on arvioimatta, tehtävälähetykset, keskustelualueiden viestit, kuka ei ole tehnyt tehtäviä jne. 
- Office 365 integroidaan tähän, myös kalenteri on synkronoitavissa
- Blackboard Collaborate= virtuaaliluokkahuone, jossa on HD- tason kuvanlaatu, eikä tarvitse toimiakseen esim. Javaa. Muutamat autokoulut käyttävät jo tätä teoriaopetukseen online eli opiskelijoiden ei tarvitse mennä fyysisesti autokoulun tiloihin. Virtuaaliluokkahuoneisiin on mahdollista saada viittomakielen tulkkaus. 
Virtuaaliluokkahuone on ladattavissa maksutta kännykkään sovelluskaupasta nimellä BB Student. 


- Joule- arviointi: mahdollista arvioida tehtävät ja keskustelut, sekä seurata tehtyjä arviointeja
- Opettaja voi luoda oppimisympäristöön tiimejä, joita opiskelijat hallinnoivat ja joihin he tuottavat materiaalia. 

Seuraava samansisältöinen Blackboardin esittely henkilöstölle on 7.6. klo 14-16 Taitajankadun auditoriossa. 

Verkko-oppimisympäristön rakentamisessa edetään pedagogiikka edellä eli 
- mikä on osaamistavoite?
- miten oppiminen rakennetaan suhteessa tavoitteeseen? 
- oppimisen polku kannattaa rakentaa portaittain eteneväksi
- mistä osista kokonaisuus rakentuu; tehtävät, videot, netin eri sovellukset, keskustelut jne?
- miten yhteisöllisuus rakennetaan verkkoon? Opettaja voi luoda esim. tiimejä opiskelijaryhmistä.
- onko kokonaisuus avoin vai suljettu? Nykyään suositaan avoimia oppimisympäristöjä, sillä jakamalla tietoa sitä pystyy myös kehittämään. Sitä paitsi harvoin tieto on niin salaista, ettei se olisi jossain nähtävillä. Ja sehän on pelkästään hyvä, jos joku on kiinnostunut meidän tuottamasta tiedosta. 
- opiskelijat tuottavat materiaalia esim. tehtäviä, linkkejä ja videoita, jolloin  opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi. Opettaja varmistaa, että osaamistavoite saavutetaan. 
- miten käytämme hyväksi virtuaalisia luokkahuoneita? Nykyään webinaarit ovat hyvin suosittuja, niihin voi osallistua online tai katsoa tallennettua versiota. 
- oppiminen muuttuu yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi, miten me ammattiopistossa vastaamme tähän haasteeseen? Siirrämmekö teoriaopintoja enemmän verkkoon ja lisäämme vastaavasti ns. työsaliopetuksen määrää?

On hyvä muistaa, että verkko on hyvä renki, mutta huono isäntä. Käytännössä meidän tulee pohtia, miten se tuottaa meille lisäarvoa? Saammeko sitä kautta opiskelijoita myös kauempaa, voimmeko käyttää virtuaaliluokkahuoneita työssäoppimisen ohjaamiseen?

Verkko-oppiminen tarjoaa asiakkaillemme eli opiskelijoille vaihtoehtoisia oppimisen tapoja. Meidän onkin tunnistettava, mitkä oppimisen tavat sopivat opiskelijalle parhaiten ja painottaa niitä kyseisen opiskelijan kohdalla:

  • luokka-opetus
  • verkko-opetus
  • työsali
  • työssäoppiminen suomessa tai ulkomailla
  • muita tapoja?

Oleellista on löytää opiskelijalle 
parhaiten soveltuvat tavat oppimiseen 
ja tunnistaa hänen tarvitsemansa tuki 
sekä tarvittaessa ohjata hänet 
erityisen tuen palveluihin. 
Kaikilla on oikeus oppia!








maanantai 9. toukokuuta 2016

ITSENSÄ JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

Referaatti Ilona Rauhalan pitämästä luennosta ammattiopiston henkilöstölle 9.5.2016 Itsensä johtamisesta muutoksessa

"Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia". 
                                                        Ching

Vastoinkäymiset voivat katkeroittaa tai niistä voi huokua elämänusko. Minkälainen kyky meillä on suhtautua muutoksiin? Miten johdamme omaa mieltämme ja ymmärrämme itseämme omassa reagointitavassa? 

Näihin asioihin vaikuttavat oma temperamenttityyppimme sekä tunne-elämämme ja aikaisemmat kokemuksemme, jotka muokkaavat meitä. Meillä on jokaisella oma tietoinen minä, jota voisi kutsua aivolihakseksi ja jota voidaan kehittää samalla tavalla kuin kehon lihaksia. Voimme kehittää kykyämme asettaa asioita mittasuhteisiin ja kehittää tietoista minäämme. 

Miten tunnistan asiat, joihin en voi vaikuttaa? Entä ne, joihin voin vaikuttaa ja suunnata energian sitten niihin. 

Energiaa ei kannata käyttää syyllisten etsimiseen ja työkavereiden syyllistämiseen. Hyvällä fiiliksellä töitä jaksaa tehdä enemmän. Hyvä fiilis tarttuu, vaikka ilmassa onkin epävarmuutta. On tärkeää pitää huolta opiskelijoista, asiakkaista. Todettiin, että on hyvä soutaa vastavirtaan eli positiiviseen, vaikka vire onkin negatiivinen, jotta työskentely ei lamaannu. 

Rauhala muistutti, että vaikeasta tilanteesta ei saakaan helppoa. Haastavassa tilanteessa tarvitaan työmoraalia ja silloin se vasta punnitaankin. "Helpossa" tilanteessa työtä voidaan tehdä ns. huonommallakin moraalilla.

Pystyykö kaikki asiat ennakoimaan? Tarvitseeko ennakoida? On paljon asioita ja tilanteita, jotka tulevat yllätyksenä. 

Muutoksiin liittyy väistämättä suru, hämmennys, syyllisyys ja pelko. Usein pelko saa ihmiset käyttäytymään normaalista poikkeavasti, se vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan. Irtisanotuksi joutuminen on ilman mutta suuri kriisi, joka aiheuttaa pelkoa. Silloin kannattaa miettiä, mikä pelottaa kaikkein eniten. Kun joutuu odottamaan lopullista päätöstä, voi käydä läpi pahimman skenaarion ja miettiä siitä selviytymistä askel askeleelta eteenpäin. Ota siis tunne vastaan, älä sulje sitä, vaan käsittele se, älä jää siihen jumiin, vaan jatka sitten eteenpäin. 

Miten käsittelemme muutoksia? 

Menetkö paniikkiin, stressaatko jne. Jos hyväksyt, että muutos tulee ja käytät energian siihen, että selviät, niin pystyt kohtaamaan muutoksen helpommin. 

Rauhala kertoi meille osaamispääomasta ja uuden oppimisesta. Vanha osaaminen ei enää riitä, on hyväksyttävä esim. teknologiset muutokset ja annettava mahdollisuus uudelle. Jo pelkästään esteen poistaminen omasta mielestä antaa tilaa uuden oppimiselle. Rauhala totesi, ettei kukaan meistä voi jäädä uuden oppimisen ulkopuolelle. Tulevaisuus vain yksinkertaisesti asettaa meille näitä vaatimuksia. 

Asennepääoma: uskonko itseeni, kuka olen, "mielentilalihas etuotsalohkossa", pystynkö, luotanko, toiveikkuus, sinnikkyys, optimismi. Otetaanko näitä käyttöön? 

Näitä voi opetella ja ottaa nämä tietoisesti käyttöön, silloin valitsee nimittäin mahdollisuudet. Niihin uskovilla ihmisillä on tutkitusti enemmän selviytymiskeinoja. Eli rakennammeko menestystarinan vai lamaannummeko ja hiivumme?

Työryhmässä on hyvä kuulla, nähdä ja kunnioittaa jäsenten erilaisia vaiheita ja reagointitapoja. Jokaisen vastuulla on osallistua tulevaisuuden rakentamiseen ja edistämiseen. Vaarallisinta ja pahinta on olla osallistumatta, sillä menneeseen ei voi palata. 

Tärkeintä on huolehtia omasta toimintakyvystään. Käyttämällä energiaa siihen, joilla kasvattaa mahdollisuuksia ja hakee näkökulmia sekä auttaa itseäsi oppimaan uusia asioita. Älä käytä energiaasi syyttelyyn, syyllistämiseen ja esteisiin. Tunne myötätuntoa itseäsi ja toisiamme kohtaan. 

"Kun minä tulen paikalle, mitä tulee paikalle?"
Mitä energiaa välitän ympäristööni: pelkoa, katkeruutta, toiveikkuutta, iloa? 

Kun meillä on huolia, on tärkeä, ettemme "tuplakuormita" toisiamme muutenkin vaikeassa tilanteessa. 

Työkaverille voi sanoa, että pelottaa tai hämmentää ja sitten miettiä, mitä sille voi tehdä. On hyvä muistaa, että tunteet tarttuvat! Työyhteisössä jokaisen tulee ottaa vastuu tunteistaan. Eli valitse siis paikka, jossa purat negatiivisia tunteita. Tärkeää on säilyttää myönteinen ilmapiiri, erityisesti vaikeassa tilanteessa. Tunnusmerkit ovat lopulta yksinkertaisia esim. tervehtiminen, kuunteleminen, toisen arvostaminen ja innostaminen. Kehittäminen ja tulevaisuuteen suuntaaminen on perustehtävämme!

Mitä onnelliset ihmiset tekevät?

Onni on enemmän syy kuin seuraus. Onnelliset ihmiset tekevät pieniä arjen tekoja ja auttavat toisia.  He kehittävät sinnikkyyttään ja pyrkivät olemaan onnellisia. He huomaavat hyvät asiat, he omistavat osan ajasta auttamiseen, he nauravat ääneen ja he auttavat muita tekemään samoin. 


Lämmin kiitos Ilonalle!

Tässä tiivistettynä ajatukset: 
Opimme eilisestä, elämme tätä päivää ja suuntaamme katseen tulevaisuuteen.  Kehitämme yhdessä ja kokeilemme rohkeasti uusia tapoja, kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme; opiskelijoita ja työelämää. 




torstai 5. toukokuuta 2016

OPITAAN YHDESSÄ OPISKELIJOIDEN KANSSA

Visualistiopiskelijat ja opettajat oppivat yhdessä uusia mahdollisuuksia digityövälineistä

Laura Lehto Microsoftilta valaisi meille seuraavia asioita: Digitaalisten välineiden kirjo ja oppimisympäristöjen tulevaisuuden näkymät. Vinkkejä uutuuksista  o365:n työkalujen: Word, Excel ja PowerPoint, OneNote, Sway ja officeMix, hyödyntäminen omassa opetuksessa ja työssä sekä Thinglink  ja sosiaaliset mediat.

   Saimme myös vieraaksi Hähkänän päiväkodista lastentarhanopettaja Johanna Mannströmin. Päiväkodissa tehdään eskarilaisten kanssa, mm. videoita ja animaatioita. Nämä samaiset eskarilaiset tulevat jossain vaiheessa meille ammatillisten opintojen pariin, joten heidän taitonsa näihin välineisiin ovat erinomaisia. Tämä asettaa meidät todelliseen digiloikkahaasteeseen ja nopeasti. 

Oppimista yhdessä, kuvassa visualisti 1.vuoden opiskelijoita ja opettajista mukana Kaisa Kopisto, Johanna Lahtinen, Marja-Liisa Hirvonen ja Johanna Rintanen, lisäksi mukana työelämästä Hähkänän päiväkodin lastentarhanopettaja Johanna Mannström. 

maanantai 2. toukokuuta 2016

Tarjottimella johtamisosaamisen kehittämistä!

Kokosimme yhteen kaikki erikoisammattitutkintomme ja päätimme lähteä rakentamaan niistä tarjotinmallia:

Meillä on tällä hetkellä kahdeksaan tutkintoon järjestämissopimus (vanhustyön eat sekä talous- ja henkilöstöhallinnon eat ovat työn alla). Johtamisen tutkinnoista on koottu keskelle teemat, joita voidaan tarjota valmistavaan koulutukseen syksystä lähtien myös sinisellä oleviin tutkintoihin. 

Näin saamme tarjolle kokonaisuuden, jota voidaan tarjota usean erilaisen työpaikan osaamistarpeisiin johtamisen kehittämisessä. Opintokokonaisuuksiin lähdetään rakentamaan myös virtuaalisia vaihtoehtoja. Saimme idean myös tutkinnon osien tarjolle laittamisesta:
- Monikulttuurisuus
- Saattohoito
- Luova toiminta ja kehittäminen
Nämä tarkoittavat käytännössä em. kokonaisuuksien tuotteistamista sekä markkinointia ja myyntiä. Uusia tuotteita siis tarjolle pienempinä palikoina! 

Joissakin tutkinnoissa voi valita yhden tutkinnon osan toisesta erikoisammattitutkinnosta, tämä laajentaa tutkinnon suorittajan mahdollisuuksia sopivan "osaamisen kehittämisen paketin" kokoamiseen. 

Tutkintovastaavan tehtävänä on ohjata opiskelijaa oppimisprosessissa sekä tutkintotilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Tätä hienoa kehittämistyötä ovat tekemässä opettajat Jaana Hentilä, Pia Virtanen, Liisa Sulonen, Sari Siipola, Maritta Eronen, Sari Talvo, Suvi Jyväkorpi, Päivi Ihamäki, Mikko Kemppainen ja Mika Randén sekä koulutusalajohtajat Hilkka Seppä, Päivi Pölönen ja Mikko Silfverberg. 

Markkinoinnin ja myynnin henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa esitteet sekä kontaktoi potentiaalisia asiakkaita. 

Tästä tämä ajatus sitten lähtee jalostumaan...