Referaatti Ilona Rauhalan pitämästä luennosta ammattiopiston henkilöstölle 9.5.2016 Itsensä johtamisesta muutoksessa
"Ihmisen hyvä onni riippuu siitä, miten hän lähestyy ja käsittelee muutoksia".
Ching
Vastoinkäymiset voivat katkeroittaa tai niistä voi huokua elämänusko. Minkälainen kyky meillä on suhtautua muutoksiin? Miten johdamme omaa mieltämme ja ymmärrämme itseämme omassa reagointitavassa?
Näihin asioihin vaikuttavat oma temperamenttityyppimme sekä tunne-elämämme ja aikaisemmat kokemuksemme, jotka muokkaavat meitä. Meillä on jokaisella oma tietoinen minä, jota voisi kutsua aivolihakseksi ja jota voidaan kehittää samalla tavalla kuin kehon lihaksia. Voimme kehittää kykyämme asettaa asioita mittasuhteisiin ja kehittää tietoista minäämme.
Miten tunnistan asiat, joihin en voi vaikuttaa? Entä ne, joihin voin vaikuttaa ja suunnata energian sitten niihin.
Energiaa ei kannata käyttää syyllisten etsimiseen ja työkavereiden syyllistämiseen. Hyvällä fiiliksellä töitä jaksaa tehdä enemmän. Hyvä fiilis tarttuu, vaikka ilmassa onkin epävarmuutta. On tärkeää pitää huolta opiskelijoista, asiakkaista. Todettiin, että on hyvä soutaa vastavirtaan eli positiiviseen, vaikka vire onkin negatiivinen, jotta työskentely ei lamaannu.
Rauhala muistutti, että vaikeasta tilanteesta ei saakaan helppoa. Haastavassa tilanteessa tarvitaan työmoraalia ja silloin se vasta punnitaankin. "Helpossa" tilanteessa työtä voidaan tehdä ns. huonommallakin moraalilla.
Pystyykö kaikki asiat ennakoimaan? Tarvitseeko ennakoida? On paljon asioita ja tilanteita, jotka tulevat yllätyksenä.
Muutoksiin liittyy väistämättä suru, hämmennys, syyllisyys ja pelko. Usein pelko saa ihmiset käyttäytymään normaalista poikkeavasti, se vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan. Irtisanotuksi joutuminen on ilman mutta suuri kriisi, joka aiheuttaa pelkoa. Silloin kannattaa miettiä, mikä pelottaa kaikkein eniten. Kun joutuu odottamaan lopullista päätöstä, voi käydä läpi pahimman skenaarion ja miettiä siitä selviytymistä askel askeleelta eteenpäin. Ota siis tunne vastaan, älä sulje sitä, vaan käsittele se, älä jää siihen jumiin, vaan jatka sitten eteenpäin.
Miten käsittelemme muutoksia?
Menetkö paniikkiin, stressaatko jne. Jos hyväksyt, että muutos tulee ja käytät energian siihen, että selviät, niin pystyt kohtaamaan muutoksen helpommin.
Rauhala kertoi meille osaamispääomasta ja uuden oppimisesta. Vanha osaaminen ei enää riitä, on hyväksyttävä esim. teknologiset muutokset ja annettava mahdollisuus uudelle. Jo pelkästään esteen poistaminen omasta mielestä antaa tilaa uuden oppimiselle. Rauhala totesi, ettei kukaan meistä voi jäädä uuden oppimisen ulkopuolelle. Tulevaisuus vain yksinkertaisesti asettaa meille näitä vaatimuksia.
Asennepääoma: uskonko itseeni, kuka olen, "mielentilalihas etuotsalohkossa", pystynkö, luotanko, toiveikkuus, sinnikkyys, optimismi. Otetaanko näitä käyttöön?
Näitä voi opetella ja ottaa nämä tietoisesti käyttöön, silloin valitsee nimittäin mahdollisuudet. Niihin uskovilla ihmisillä on tutkitusti enemmän selviytymiskeinoja. Eli rakennammeko menestystarinan vai lamaannummeko ja hiivumme?
Työryhmässä on hyvä kuulla, nähdä ja kunnioittaa jäsenten erilaisia vaiheita ja reagointitapoja. Jokaisen vastuulla on osallistua tulevaisuuden rakentamiseen ja edistämiseen. Vaarallisinta ja pahinta on olla osallistumatta, sillä menneeseen ei voi palata.
Tärkeintä on huolehtia omasta toimintakyvystään. Käyttämällä energiaa siihen, joilla kasvattaa mahdollisuuksia ja hakee näkökulmia sekä auttaa itseäsi oppimaan uusia asioita. Älä käytä energiaasi syyttelyyn, syyllistämiseen ja esteisiin. Tunne myötätuntoa itseäsi ja toisiamme kohtaan.
"Kun minä tulen paikalle, mitä tulee paikalle?"
Mitä energiaa välitän ympäristööni: pelkoa, katkeruutta, toiveikkuutta, iloa?
Kun meillä on huolia, on tärkeä, ettemme "tuplakuormita" toisiamme muutenkin vaikeassa tilanteessa.
Työkaverille voi sanoa, että pelottaa tai hämmentää ja sitten miettiä, mitä sille voi tehdä. On hyvä muistaa, että tunteet tarttuvat! Työyhteisössä jokaisen tulee ottaa vastuu tunteistaan. Eli valitse siis paikka, jossa purat negatiivisia tunteita. Tärkeää on säilyttää myönteinen ilmapiiri, erityisesti vaikeassa tilanteessa. Tunnusmerkit ovat lopulta yksinkertaisia esim. tervehtiminen, kuunteleminen, toisen arvostaminen ja innostaminen. Kehittäminen ja tulevaisuuteen suuntaaminen on perustehtävämme!
Mitä onnelliset ihmiset tekevät?
Onni on enemmän syy kuin seuraus. Onnelliset ihmiset tekevät pieniä arjen tekoja ja auttavat toisia. He kehittävät sinnikkyyttään ja pyrkivät olemaan onnellisia. He huomaavat hyvät asiat, he omistavat osan ajasta auttamiseen, he nauravat ääneen ja he auttavat muita tekemään samoin.
Lämmin kiitos Ilonalle!
Tässä tiivistettynä ajatukset:
Opimme eilisestä, elämme tätä päivää ja suuntaamme katseen tulevaisuuteen. Kehitämme yhdessä ja kokeilemme rohkeasti uusia tapoja, kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme; opiskelijoita ja työelämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti