Työelämä tarvitsee digiosaajia, oletko valmis?

Digiviikkoa vietettiin Salon seudun ammattiopistossa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Digiviikko oli osa OPH:n rahoittamaa opetustoimen täydennyskoulutushanketta DigiRoihua. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa opettajien teknologiataitoja ja tukea digitaalisuutta hyödyntävien opetusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Meillä ammattiopistossa kannustettiin opiskelijoita ja henkilökuntaa digiosaamisen vahvistamiseen digiviikon aikana. Tiedotimme erilaisista menetelmistä ja työkaluista, joita voi hyödyntää osana opiskelijoiden oppimista ja opetusta.
 

Oppilaitoksessamme on käytössä paljon sähköisiä työkaluja, joiden käyttöä haluamme myös vahvistaa ja tukea. Digitaitoihin liittyvät koulutukset ovat jo startanneet!

 

Mistä tavoittaa nopeasti opiskelijat?

Kehittämistoiminnan ohjaajat ottivat digiloikan liittymällä Snapchattiin J

 

 

FLIPPAAMINEN- KÄÄNTEINEN OPPIMINEN

Salon seudun ammattiopistossa saatiin kuulla käänteisen pedagogiikan ideologiaa Pekka Peuralta

Päivän luentomateriaali

Kirjallisuus: Flipped Learning- Käänteinen oppiminen

Oppimistavoitteet pitää olla selkeät

Miten opiskelijat saadaan sitoutumaan oppimistavoitteisiin?

Opiskelijat tarvitsevat taitoa asettaa tavoitteita, sitä harjoitellaan esim. lukiossa kolmen vuoden ajan, kurssin alussa ja päättyessä (miten olisi asettanut tavoitteet)

Käänteinen oppiminen/ yksilöllinen oppiminen
- Jokaisella on halu oppia
- Ihminen kykenee ottamaan vastuun omasta oppimisesta kuuden-seitsemän kuukauden iässä> vanhemman tehtävänä kannustaa ja huolehtia siitä, että kävelyn harjoitteleminen on turvallista
- Opettajan rooli on asettaa oppijalle hänen kanssaan yksilölle sopivia lähivyöhykkeen tavoitteita
- Autonominen motivaatio-> Annetaan opiskelijan valita jotain hänelle sopivaa, vaikka suuremmat tavoitteet tulevatkin opetussuunnitelmasta
- Yhteisöllinen oppiminen-> Kukaan ei ole henkisesti velkaa yhteisölle, kenenkään ei tarvitse tuoda osaamistaan yhteisölle toisten "hyväksikäytettäväksi". Vaan jokainen saa antaa omaa työpanostaan hyötykäyttöön, jos sille on tilaa. Ihmisellä on halu tehdä hyvää toiselle ihmiselle sisäsyntyisesti. Kaikki työ tehdään aina jollekin toiselle ihmiselle, toisen ihmisen hyväksi. Jotta yhteisöllinen oppiminen mahdollistuu, tarvitaan erilaisia ihmisiä ja osaamiseroja-> voidaan oppia toisilta. Toinen on turvallisuus ja turvallinen ympäristö, jossa jokainen jäsen koki olevansa turvallisessa tiimissä ja jossa heillä oli turvallisuuden tunne jakaa asioita keskenään.

Oppimisen myyttiä rakentamassa
- Kollektiivinen mielikuvitus-> mielikuva siitä miltä koulun pitää näyttää on sama kaikkialla, opettajan ja oppijan rooli on mielikuvana samanlainen. Me jaamme yhteisen myytin siitä, miltä koulun pitää näyttää.
- Jotta muutos voisi tapahtua, on meidän ensin kollektiivisesti luotava uusi yhteinen myytti vaihtoehtoisesta oppimiskulttuurista.
- Oppimisen ydinajatukset: Oppiminen on kovan ja sinnikkään työn tulosta!- oppilas aloittaa itse oman oppituntinsa.  Sosiaalinen vuorovaikutus on kehityksellisesti kaikkein korkeimpien tuomintamuotojen perusta- tehdään töitä yhdessä. Suuntaa arviointisi kohti arvojasi! - esim. ystävällisyys, arvioi ja vahvista sitä!

Tärkeimmät työkalut oppimisen ohjaamisessa ovat tavoitteet ja palaute
- Miten saada tavoitteet ymmärrettäväksi ja että niihin voi sitoutua?
- Jatkuva palaute on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi
- Opiskelija antaa itse itselleen arvosanaehdotuksen tiimissä-> opettaja käy tiimikeskustelun arvosanoista ja siitä mikä on suhteellinen ja oikeudenmukainen arvosana kullekin


KIITOS PEKKA PEURALLE MIELENKIINTOISESTA LUENNOSTA! JATKAMME TÄSTÄ PEDAGOGIIKAN UUDISTAMISTA!

OPETTAJASTA ASIANTUNTIJAKSI

Opettajan työ ammatillisessa koulutuksessa suuntautuu oppimisen ohjaajaksi ja osaamisen arvioijaksi

Opettajan tehtäväkenttä monimuotoistuu ja uudistuu mielekkäällä tavalla. Opettaja on edelleen substanssin, pedagogiikan ja arvioinnin asiantuntija, ohjaus elementtinä tuo uutta näkökulmaa työhön. Opettaja valitsee oppijalle yhdessä hänen kanssaan parhaan tavan oppia ja ohjaa opiskelijaa yksilönä etenemään osaamisen hankkimisessa. Opettajan tehtävässä tärkeään rooliin tulee osaamisen arviointi ja opiskelijan kannustaminen. 

Yllä olevaa kuvaa voi katsoa animaationa ;
- perustehtävänä on osaamisen hankkimisen ja näyttämisen sekä arvioinnin suunnittelu ja dokumentointi
- ammatin perusteet-> luokkaopetusta on enää noin 20 % opettajan työstä
- ammattityöt-> työsalissa, asiakastöissä, projekteissa yms. ohjaamista, työpaikkaoppimisen ohjaamista
- HOKS, ohjaus-> opettajalle tarvitaan työaikaa henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laatimiseen sekä opiskelijan ohjaamiseen
- Opettajien työnjako-> osaamisen ja oman kiinnostuksen mukaan, mutta oikeudenmukaisesti
- Jatkuva parantaminen-> koulutuksen tarjontaa ja toteutusta on kehitettävä jatkuvasti käyttäjälähtöisemmäksi

Jatkossa tavoitteena on, että ammatillista koulutusta toteutetaan yhä enemmän aidoissa asiakastöissä yhdessä työelämän kanssa. Osaamista hankintaan käytännön työtehtävissä, oppilaitos "etsii" sopivan tutkinnon osan/osia. Oppimisympäristön ajatellaan olevan kaikkialla, oppilaitoksen tulee tällöin tunnistaa ja tunnustaa osaaminen. 

Teksti ja kuva: Susanna Löf

Henkilökohtaista! -hankkeen tuloksia esittelemässä

Opetushallitus järjesti Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin työpajapäivän 13.10. Helsingissä. Tilaisuus oli tarkoitettu Henkilökohtaistaminen ja osaamisen arviointi- kehittämishankkeissa toimiville ja heidän työyhteisöilleen sekä työelämän edustajille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli edistää ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.

Pedagoginen koulutussuunnittelija Tia-Maria Kenni-Lehtonen esitteli oman hankkeemme tuloksia Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) – työpajassa;

-        Miten opiskelijaryhmät poistettiin Priimuksesta ja opiskelijat jaettiin vastuuopettajille?

       -        Miten vastuuopettaja ja opiskelija tekevät henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman?

-        Miten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen jälkeen opettaja valitsee opiskelijan kanssa eHopsista ne tutkinnon osat ja osaamiskortit, joihin opiskelija osallistuu lukukauden aikana?

-        Miten vastuuopettaja liittää opiskelijan opetustapahtumiin ja opiskelijan työjärjestys rakentuu Wilmaan?

 

Video, jossa Tia-Maria esittelee oppilaitoksemme henkilökohtaistamisen käytäntöjä: https://www.youtube.com/watch?v=F5Suc9k90a0&feature=youtu.be

Opetushallituksen Hyvät käytännöt – sivu, jossa Ryhmistä yksilöllisiin polkuihin – toimintamallin kuvaus: https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/2539/

Seminaarin kaikki esitykset ja aineistot: http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/valtionavustushankkeet/henkilokohtaistaminen_ja_osaamisen_arviointi/tilaisuudet

 

HOKSottimet kuntoon

Irmeli Lignell Hämeen ammattikorkeakoulusta kiteytti ammatillisen koulutuksen reformin mukaisen Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman keskeiset asiat kolmen otsikon alle: Henkilökohtainen, osaamisen kehittäminen ja suunnitelma. Lignell puhui Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistolla, Noheva –hankkeen järjestämässä seminaarissa: Haku päällä – Onko HOKSottimet kunnossa?  

 

Tätä on HOKS

HENKILÖKOHTAINEN	OSAAMISEN KEHITTÄMINEN	SUUNNITELMA
Opiskelijaa varten, opiskelijan tarpeen mukainen	Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen	Oppimisprosessin suunnittelu, ohjauksen ja tuen suunnittelu
Laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa	Puuttuvan osaamisen hankkiminen erilaisissa ympäristöissä, eri tavoilla	Arviointi
Yksilöllinen ja joustava	Osaamisen osoittaminen työympäristöissä, osaamisen todentaminen	Uraohjaus

 

Parhaimmillaan henkilökohtaistamisen käytännöt:

• Tukevat opiskelijan opintojen etenemistä. 
• Toimivat opiskelijan osaamisen kehittymisen työvälineenä.
• HOKS ei leimaa, vaan auttaa etenemään alan osaamisessa oman opintopolun mukaisesti kohti työllistymistä.
• Ovat selkeitä, saavutettavia ja esteettömiä.

Reformin mukaisessa kehittämistyössä oppilaitoksilta odotetaan rohkeutta muuttaa pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja ohjausta. Huomiota täytyy kiinnittää myös resurssien käyttöön, hyvään suunnitteluun ja hyvään johtamiseen.

 

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa eri alojen oppimisympäristöt on nimetty näyttävillä valokylteillä.

Salosta seminaariin Valkeakosken ammattiopistossa osallistuivat PUHTI-ohjauksen tahto ja taito –hankkeessa työskentelevät Marja-Liisa Hirvonen ja Reija Kiviluoto.

 

YHTEISET AINEET - TOTEUTUSTAPA SYKSYSTÄ 2018 LÄHTIEN

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA POHDITAAN JA SUUNNITELLAAN YHTEISTEN AINEIDEN TOTEUTUSTAPAA UUSIKSI ENSI SYKSYSTÄ LÄHTIEN

Yhteisten aineiden toteutustapa tulee olemaan "pajatyyppinen", jossa opiskelijat etenevät yksilölliseen tahtiin tiimeissä tai yksilönä. Opettajat toimivat oppimisen ohjaajana ja valmentajana. Erityisopettajat tulevat osaltaan toimimaan pajoissa lisätuen ohjaajana. 

Seuraava vaihe on päättää yhteisen aineiden opettajien kanssa siitä, toteutammeko pajat "sekapajoina" vai nimettyinä. Sekapajoissa opiskelija voi tehdä minkä tahansa oppiaineen opintoja ja mennä pääsääntöisesti aina samaan pajaan. Tässä mallissa opettajat liikkuvat eri pajoissa. 

Toinen vaihtoehto on nimetä pajat tutkinnon osittain. Tässä mallissa opiskelijat vaihtavat pajaa ja opettajat pysyvät pääsääntöisesti "omassa pajassa". 

Pohdittava: Kahden eri mallin hyvät ja huonot puolet eli kumpi malli on parempi asiakkaalle eli opiskelijalle?

Toinen asia: Miten yhteiset aineet integroidaan ammatillisiin? 

Voisimme teemoittaa opinnot esim. asiakaspalvelu; mitä se tarkoittaa ja minkälaisia tehtäviä tehdään äidinkieleen, ruotsiin, englantiin, matematiikkaan, yhteiskunnallisiin aineisiin? 

Tarvitsemme ideoita: 

- yto-pajojen nimet?

- toteutustavan valinta tai niiden risteytys?

- integrointi ammatillisiin?

- integrointi oppimisvalmiuksia tukeviin opintoihin?

Lämmin kiitos yhteisten aineiden opettajille hyvästä kehittämistyöstä, joka jatkuu...

Linkki yhteisten aineiden uuteen luonnokseen

Teksti ja kuva: Susanna Löf

OPO-RISTEILYLLÄ 1.9.2017

Salon alueen opinto-ohjaajat perusasteelta ja toiselta asteelta kokoontuivat opo-risteilylle 1.9.2017 Salon seudun ammattiopiston matkailualan opiskelijoiden järjestämänä! 

Ammattiopiston rehtori Anne Bragge kertoi ammatillisen koulutuksen uudesta laista, joka tulee voimaan 1.1.2018. Uusi laki tuo tullessaan mm. yksilölliset opintopolut kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Näin ollen opintoaika on yksilöllinen ja oppimisen tavat voivat vaihdella. Arviointi tehdään osaamisperusteisesti suhteessa arviointikriteereihin. Tutkintouudistus muuttaa useiden perustutkintojen nimiä, joten Opintopolkuun tulevat koulutukset tulevat olemaan lähes kaikki uusilla nimillä haussa. Hakuun tulevat kaikki ammattiopiston perustutkinnot. 

Ammattiopiston opinto-ohjaajat kertoivat koulutusaloista ja erityisopettajat oppimisen tukipalveluista. Saimme risteilylle mukaan asiantuntija Terhi Mäkiniemen, joka kertoi meille miten saavuttaa stressitön mieli! Alla koonti Terhin esityksestä!

1. Stressitön mieli, vahvempi mieli!

Kiristääkö? Rentoudutko riittävästi? Takkuavatko ajatukset?
Muutosten ja kiireen keskellä taito rentoutua voi unohtua. Stressitön mieli luo vaihtoehtoja ja kurottuu kohti ratkaisuja, joita kireä mieli ei löydä.
Kun pinna on pitkään kireällä, lihaksetkin jumiutuvat. Kyky katsoa asioita uusista näkökulmista, taito luoda uutta ja kyky kohdata itsestä erilaisia ihmisiä hankaloituvat. Avain hyvinvointiin ovat  kyky rentoutua ja rauhoittaa mieli. Stressitöntä mieltä eivät kiire, tai tiukat työtilanteet taita kippuralle.

2. Selätä stressi

Amerikassa tehtyjen lukuisten yliopistotutkimusten pohjalta stressi on 90-95 prosenttisesti sairauksiemme taustalla.  Siksi tutkijat maailmalla suosittavat terveyden vahvistamista ensisijaisest stressin selättämisellä.
Stressi on psyykkis-fyysinen rasitustila, jossa elimistön tasapaino häiriintyy uhaksi koetusta asiasta. Vaikkemme asu enää luolamiehen tavoin ja juokse karkuun sapelihammastiikereitä, aivojemme kautta pelkäämme herkästi paperisia tiikereitä.  Stressin iskiessä aivot ampaisevat hälytystilaan 24/7 eikä rentoutuminen luonnistu. Stressi virittää kehoa ja mieltä, tuo toimintaan lisävalppautta ja näin kykyä tehdä enemmän, hetkellisesti. Pitkittynyt stressi nakertaa muun muassa työmuistia, uuden oppimista, aloitteiden ja päätösten tekemistä sekä kykyä tuntea myönteisiä tunteita. Stressi laskee vastuskykyä, pidentää flunssia, vie yöunet ja heikentää ruoansulatusta.

Päinvastoin kuin stressireaktio rentoutusreaktio ei ole automaattinen. Siksi sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita.

3. Opi rentoutumaan, jaksa paremmin!

Rentoutusreaktio ei ole automaattinen, sen aikaansaamiseksi kannattaa käyttää useita tekniikoita. Rentoutua voi paikasta riippumatta. Mitä helpommaksi rentoutumisen tekee, sen useamin tulee rentotuduttua. Pikavinkkejä rentoutumiseen ovat päivittäiset palleahengitykset, katseen kohdistamisharjoitukset, keskittymisharjoitukset, mielikuvaharjoitukset, kehon eri osien jännitys-rentoutusharjoitukset, sekä huolten ja murheiden kirjaaminen erilliseen päiväkirjaan.
Uusien asioiden, reittien, harrastuksen opettelu, metsässä kävely, saunominen, musiikin kuuntelu, käynnit taidenäyttelyssä, tai museossa, uiminen, käsillä tekeminen lisäävät myös rentouden kokemusta.
Useissa stressitutkimuksissa on todettu 1:2-menetelmän hengitysten aktivoivan ehkä nopeimmin parasympaattista, kehoa ja mieltä rauhoittavaa, hermostoa. Yksi tehokkaimmista hengitysmenetelmistä on 5/9 X 8. Siinä sisäänhengityksellä lasketaan viiteen, uloshengityksellä yhdeksään ja toistetaan kahdeksan kertaa.

Kun keho ja mieli oppivat jälleen rentoutumaan,  hiipivän kireyden tunnistaa herkemmin ja jaksaa paremmin muutosten keskellä.

4. Rentoutumisen hyötyjä:

• Lisää mielihyvähormonien määrää,
• kehittää luovuutta,
• Laskee stressihormonien eritystä ja lihasjännitystä,
• Parantaa ongelmanratkaisutaitoja,
• Kasvattaa keskittymiskykyä,
• Edistää fyysistä palautumista,
• Kohottaa mielialaa,
• Nopeuttaa nukahtamista,
• Syventää unen laatua,
• Parantaa mielenhallintaa
• Verenpaine alenee,
• Kasvattaa stressinsietokykyä.

5. Lisää rentoutta elämään

1. Puhelin.  Hanki ja lataa aivotoimintaa tasaavaa musiikkia, ääniaaltoja, rentoutusäänitteitä, meditaatioita puhelimeen.

2. Hengitys. Keskity vain hengittämiseen kaksi-kolme minuuttia kerrallaan.

3. Yhdistä liike ja hengitys, venyttele rauhallisin liikkein.
   
   4. Tauota tekemisiä.
4. Muista mielihyvä.

Kouluttajasta: Terhi Mäkiniemi, työyhteisökouluttaja, työterveystoimittaja, muutosvalmentaja, coach, NLP Trainer, Social Panorama Consultant


Lämmin kiitos kaikille osallistujille!