perjantai 30. joulukuuta 2016

OPPIMINEN ON TUSKALLISTA, SIETÄMÄTÖNTÄ JA HAUSKAA!

Salon seudun ammattiopisto aloitti 1.1.2016 uudella organisaatiolla ja nimellä yhdistämällä nuorten ja aikuisten koulutuksen. Tämä on tarkoittanut erilaisten kulttuurien yhdistämistä ja useiden työtehtävien ja tehtäväkuvien uudistamista sekä valtaisaa uuden oppimisen määrää. Uuden oppiminen on lopulta hyvin kasvattava kokemus!

Organisaatiomuutos on oppimisprosessi

Käytännössä organisaatiomuutos tarkoittaa oppimisprosessia kaikille sen jäsenille. Mikäli ottaa haasteen vastaan ja suuntaa energiansa uuden rakentamiseen, helpottaa se osaltaan uuden oppimista. Ihmisen ajattelutavat ja oppimisen prosessi vaan ei ole kaikilla samanlainen. Ihminen muuttaa toimintaansa silloin, kun siitä hänen mielestään on jotain hyötyä, mikäli hyötyä ei nähdä, ei haasteen vastaanottamiseen ole  motivaatiota. Lisäksi nähdään, että uudistaminen ei tuota lisäarvoa nykyiseen tilanteeseen. Toinen syy uuden oppimisen vastustamiseen on pelko siitä, ettei osaa ja pysty oppimaan. On paljon helpompi ja turvallisempaa tehdä siten, kuin asian on jo oppinut, lisäksi poisoppiminen on kovin työlästä. Kolmas syy on aikapula, sillä nähdään, että työn tekee paljon nopeammin ja simppelimmin siten, kun on sen tehnyt aina ennenkin. Esimerkiksi esityksen tekee nopeammin tutummalla Power Pointilla kuin uudella Swayllä. Mitä hyötyä on opetella uutta Swaytä? No, se on tekniikaltaan moderni ja tallentuu suoraan pilveen, esityksestä saa visuaalisemmman ja kiinnostavamman. Mutta tarvitseeko kaikkien osata Sway? Ei tarvitse, mutta jonkun työryhmästä on hyvä se hallita. 

Yksilön osaaminen ei enää riitä- tarvitaan työryhmän osaamista

Edellisestä esimerkistä tulemmekin työryhmän tai tiimin oppimiseen ja osaamiseen. Emme voi enää tehdä töitä yksin, koska osaamisemme ei kertakaikkiaan riitä. Eikä ole järkeä kaikkien osata kaikkea, siksi on tärkeämpää kehittää työryhmän tai tiimin osaamista ja jakaa osaamisalueita sekä kehittää työryhmän tarvittavaa osaamista. 

Miksi meidän pitää oppia jatkuvasti uutta?

Painetun printin aikakaudella asiat muuttuivat melko hitaasti, se tarkoitti myös turvallisuutta ja parempaa ennakointimahdollisuutta. Voitiin tehdä viisi- tai kymmenvuotissuunnitelmia ja parhaimmillaan (tai pahimmillaan) juna meni tasaisesti ja varmasti juuri aiotun raiteen mukaan. 

Tänä päivänä tieto muuttuu jatkuvasti, sitä tuotetaan poikkialaisesti, työryhmissä, globaalisti ja nopeasti digitaalisessa muodossa. Tästä syystä ennakointi on vaikeampaa, ei voida tehdä vuosikausien strategisia suunnitelmia ja elää niiden mukaan. Vai voisiko ammattiopisto jäädä niin sanotusti kelkasta, tarjotaan kaikille samaa raidetta? Tehdään niin kuin aina ennenkin? Kyllä niissä asioissa, joissa se tuottaa asiakkaalle eli opiskelijalle lisäarvoa! Tämä onkin se kohta, joka aiheuttaa meille pohdiskelua, mitä meidän kannattaa tehdä toisin ja miksi? Aivan varmaa on, ettemme voi jatkaa kaikkea entiseen tapaan. Tästä syystä meidän kaikkien on opittava uutta ja ideoitava uusia tapoja sekä otettava niitä käyttöön. 

Miten opin? Mikä on asiakkaan etu?

Kuten aikaisemmin totesin, uuden oppiminen on jokaiselle omanlainen prosessi. On ensin tunnistettava, miten minä opin? Ja miten poistan omat oppimisen esteeni? Opinko parhaiten lukemalla, kokeilemalla, keskustelemalla työkaverin kanssa, kysymällä opiskelijoilta, katsomalla esim. videoita jne. Aluksi pitää olla selvillä, mitä minun pitäisi oppia! Tällöin tarvitaan selkeitä tavoitteita, jotka itse asiassa Opetushallitus on meille asettanut valmiiksi. Ammatillisen koulutuksen reformissa olevia tavoitteita ovat esim.:
- kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma- > tarvitaan sellainen lukujärjestys ja koulutuksen rakenne, että ne on mahdollista laatia
- opiskelijoille tarjotaan erilaisia oppimisen tapoja-> tarvitaan vaihtoehtoja; työvaltaista oppimista, verkko-oppimista, lähiopetusta ja uutta pedagogiikkaa
- opiskelija saa oppimisen ohjausta -> kaikki tarvitsevat lisää ohjausosaamista
- opiskelijalle tarjotaan oppimisen tukipalveluja-> mitä tukipalveluja tarjoamme ja kenelle?

Edellä olevat tavoitteet ovat suurimpia pedagogisen kehittämisen kokonaisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Mutta mitä jos en pysty sitoutumaan em. tavoitteisiin? Eikä näe niistä mitään hyötyä? Silloin voi ajatella, että tässä tehdään asiakas- eli opiskelijakohtaisia ratkaisuja hänen parhaakseen, meidän tehtäväksi jää miettiä, miten me ne toteutamme. Onko meidän oman oppimisen esteenä se, ettemme näe asian parantavan asiakkaan/opiskelijan asemaa? Tuntuuko minusta, etten osaa muuttaa toimintaa ja ettei minulla ole aikaa? Seuraavaksi jääkin omaksi oppimistehtäväksi pohtia oppimisen esteiden purkamista. Työtä tehdään vain asiakasta varten, jos en itse osaa, keneltä voisin kysyä apua, millaista osaamista tarvitsen lisää, muuttaakseeni toimintaani, voinko tukea työkaveriani hänen oppimisen prosessissaan? 
Kun on päässyt purkamaan omia oppimisen esteitä, voi ajatuksissaan lähteä hyväksymään asetettuja tavoitteita ja lähteä sen jälkeen suuntaamaan omaa energiaansa uuteen yhteistyössä muiden työyhteisön henkilöiden kanssa. 

Aino Karttunen 103- vuotta toteaa Helsingin Sanomissa 24.12.2016, "Jos vain tuijottaa siihen, minkä itse näkee parhaiten, eihän se mitään ajatuselämää rikastuta!"

Miten voimme auttaa toisiamme uuden oppimisessa?

Aino Karttusen viisaista sanoista voimme ottaa oppia. Työyhteisössä erilaiset oppimisen tavat aiheuttavat hämmennystä, ihmiset ymmärtävät ja oppivat asioita eri tavoin. Kun itse ymmärtää asian yhdellä tavalla, ajattelee, että kyllä toistenkin pitää se samalla tavalla ymmärtää. Harvoin näin todellisuudessa tapahtuu. Sitten ihmettelemme, miksi tuo toinen tekee eri tavalla. Onko se oma tapa sitten ainoa oikea? Tästä voi syntyä hedelmällinen uuden rakentaminen, kun työryhmä lähtee keskustelemaan näistä työtavoista ja aidosti pohtii uutta parempaa tapaa. Uuteen päästään vain, jos nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä. Esteitä on helppo nähdä joka asiassa, se joka näkee mahdollisuuksia, voi oikeasti saada uutta aikaan. Meidän pitää siis mennä kohti mahdollisuuksia ja rakentaa esteistä stepit sekä suunnitelma siitä, miten tavoitteet saavutetaan. Voimme tukea ja auttaa toisiamme tässä oppimisen tiellä ja muistaa, etteivät oppilaatkaan halua sitä, että opiskelukaveri jättää toisen oman onnensa nojaan. Tarvitsemme siis entistä enemmän työyhteisötaitoja sekä yhdessä oppimista.  

Oman oppimisen prosessi uudessa työssä- vuoden henkinen kasvu

Aloitin uudessa pedagogisen johtajan tehtävässä vuosi sitten. Tehtäväkuva oli uusi, työkaverit vaihtuivat, koko tehtäväkenttä oli uutta. Otin uuden työn vastaan intuitiivisesti siten, että vaikean alun jälkeen, alan pitämään tästä uudesta työstä. Olin jo ennakkoon varautunut melkoiseen myllerrykseen. 

Alkuvuosi meni silti aikamoisessa hämmennyksessä uuden oppimisen määrän ollessa niin valtaisa. Oli pakko ajatella, että opin asioita sitä mukaa, kun niitä vastaan tulee. Ajattelin myös, että opin henkilöstöltä kuuntelemalla heitä aktiivisesti ja se onkin ollut yksi parhaista tavoista oppia. 

Olen huomannut, että toinen tärkeä asia on oppia tuntemaan henkilöstöä, sillä paitsi tuntemalla oman tavan oppia, pitää oppia tuntemaan myös muiden tapoja oppia uusia asioita. Siten voin parhaiten tukea paitsi omaa oppimista myös muiden oppimista. 

Henkistä kasvua on oppia reagoimaan asioihin rauhallisesti, jos lähtee toisen tunnemyrskyyn mukaan, on lopputuloksena yleensä pahempi myrsky :) Haastavinta on se, että tiedostaa miten itse pitäisi toimia ja pystyy myös muuttamaan omaa toimintaansa sillä hetkellä sen suuntaisesti. Eli käytännössä pystyy suhtautumaan tilanteisiin asiallisesti, vaikka toinen ei välttämättä sitä olisikaan. Ja pyrkii itse viemään asiaa rakentavalla tavalla eteenpäin. (On henkistä laiskuutta sanoa, että minä nyt vaan olen tällainen, sillä omaa reagointitapaa pystyy kehittämään ja muuttamaan.)

Olen oppinut, että henkistä kasvua on se, että muistaa jokaisen vuorovaikutustilanteen olevan mahdollisuus uuden oppimiseen. Itse kuvittelee tietävänsä jotain, mutta vuorovaikutuksessa toisen kanssa huomaa saavansa asiaan ihan uuden näkökulman. Mikä mieletön määrä oppimisen mahdollisuuksia! 

Melko nopeatoimisena ihmisenä, olen oppinut, että joskus kannattaa miettiä asioita yön yli! Tämä vuosi on opettanut sen, että joskus kannattaa miettiä kaksikin yötä! 

Olen oppinut, että viestintä on yksi tärkeimmistä asioista tässä työssä, siksi perustin tämän blogin, jossa haluan jakaa oppimiseen ja pedagogiikkaan liittyviä asioita. 

Olen oppinut, että ensiksi tärkeä asia on tulla ihmisten kanssa toimeen ja vasta toiseksi tärkeä asia on se, että laatii prosesseja. 

Olen huomannut, että meillä ammattiopistossa on aivan mielettömän osaavaa henkilöstö ja sehän tuo meille hurjasti mahdollisuuksia rakentaa sellainen ammattiopisto, jonne asiakkaat eli opiskelijat haluvat tulla. Itse haluamme missä tahansa asiakkaana, että juuri meille tehdään sopivin asiakasratkaisu, siinä oikeastaan meille se punainen lanka kohti parasta ammattiopistoa. Niin ja kuka sen parhaan asiakasratkaisun pystyy rakentamaan? No meistä kuka tahansa, kunhan ensin kuuntelemme asiakkaan tarpeet ja mahdolliset oppimisen esteet, sen jälkeen alamme yhdessä asiakkaan kanssa laatimaan hänelle suunnitelmaa. 

Vuosi on ollut monenlaisen oppimisen summa, aina sanotaan, että asenne ratkaisee. Valitsen itse, onko tämä oppiminen mahdollisuuksia täynnä vai koenko sen ahdistavaksi. Itse voi sanoa, että alun ahdistuksen jälkeen on huomannut, että oppiminen todella on hauskaa! On niin hienoa tutustua uusiin ihmisiin ja oppia heiltä lukemattomia uusia juttuja ja kuinka hienoa on yhdessä kehittää uusia ratkaisuja, silloin saa tunteen siitä, että yhdessä saamme enemmän aikaan! Ja kuinka hienoa on kuulua mahtavaan työyhteisöömme!


Miten kohti uutta vuotta?


Suunnataan energia uuteen ja kokeillaan erilaisia ratkaisuja! 
Mikä mieletön mahdollisuus meillä on edessämme, käytetään mahdollisuudet ja pidetään meidät Salon seudun ammattiopisto olemassa! 
Tullaan tarjoamaan amiksestamme paikka, jossa oppiminen on hämmentävää, välillä sietämätöntä, tuskallistakin, mutta hauskaa! 

Tarjotaan oppimisen elämyksiä ja kasvatetaan oppilaita sekä itseämme!

SUURI KIITOS KAIKILLE VUODESTA 2016 JA MENESTYSTÄ MEILLE VUODELLE 2017!

Teksti: Susanna Löf




torstai 8. joulukuuta 2016

OPINNOLLISTAMINEN- MITÄ SE ON?


Opinnollistaminen on työpajoilla tai muussa työpaikassa tehtävän työn suunnittelua niin, että työtehtävät vastaavat kyseisen alan tutkinnon aitoja työtehtäviä. Yleensä kyseessä on työpajalla työskentelevä nuori tai aikuinen tai palkkatukityössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö. Työskentelystä saa todistuksen ja arvioinnin, joka voi auttaa opiskelu- tai työpaikan saamisessa.

Salon seudun ammattiopiston, Salon kaupungin ja Turun amk:n yhteisessä VOITTO-hankkeessa on toteutettu opinnollistamista kuluvan vuoden aikana. Osaamistodistuksia ja osaamisen arvioinnin lomakkeita on tehty eri tutkinnon osiin esimerkiksi hotelli-, ravintoja- ja catering sekä kotityö- ja puhdistuspalvelualalla. Parhaillaan on työn alla käsi- ja taideteollisuusalan/huonekalupuusepän perustutkintoon liittyvät dokumentit ja yhteistyö nuorten puutyöpajan kanssa. Tähän mennessä lähes kaikki osallistuneet ovat hakeutuneet alan koulutukseen. Ensi vuonna on tarkoitus lisätä yhteistyötä myös toiseen suuntaan – oppilaitoksesta työpajalle. Jos opiskelu oppilaitoksessa ei syystä tai toisesta suju, yksi mahdollisuus on siirtyä vaikka väliaikaisesti opinnollistettuun työympäristöön työpajalle tai muuhun työpaikkaan.

Hyödyt työntekijälle
-      Osaaminen tehdään näkyväksi, usko omiin taitoihin lisääntyy ja henkilö saavuttaa ammatilliseen tutkintoon tarvittavaa osaamista
-      Henkilö saa osaamistodistuksen, apuna opiskelu- tai työpaikan hankkimisessa
-      Osaaminen voidaan tunnistaa oppilaitoksessa, opiskeluaika lyhenee

Hyödyt oppilaitokselle
-      Uudet opiskelijat, moni hakee opinnollistamisjakson jälkeen koulutukseen
-      Lyhempi opiskeluaika, osaamista on hankittu jo opinnollistamisjakson aikana
-      Oppilaitoksesta työpajalle tai työpaikalle opinnollistettuun työympäristöön, jos opinnot uhkaavat keskeytyä
-      Yhteistyömahdollisuudet työpajojen ja työpaikkojen kanssa

Hyödyt työpajalle tai työpaikalle
-      Työpajatoiminta tulee tavoitteellisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi
-      Työtehtävien avaaminen auttaa hahmottamaan työpaikkaa oppimisympäristönä
-      Yhteistyömahdollisuudet oppilaitosten kanssa

Lisätietoja opinnollistamisesta saa
Reijalta (reija.kiviluoto@sskky.fi, 044-7704 532)
Kaisalta (kaisa.jarvinen@sskky.fi, 044-7704 581) tai

Tia-Marialta (tia-maria.kenni-lehtonen@sskky.fi, 044-7704 593) 



Teksti ja kuvat: Reija Kiviluoto

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

MITEN TIIMIOPPIMINEN SUJUI OPISKELIJOIDEN JA OPETTAJIEN MIELESTÄ?

Salon seudun ammattiopiston hiusalalla kokeiltiin tiimioppimisen viikkoja yhteisissä aineissa integroiden joukkoon ammatillisista opinnoista yksi osaamispiste, Minä parturi-kampaajana!

Tiimioppimisen mallin kokeilu on toteutettu kuuden rohkean opettajan voimin. Opettajat lähtivät ennakkoluulottomasti kokeilemaan ammattiaineiden opiskelussa jotain aivan uutta. Opetushallituksen rahoittama ”Lisää tukea tutkinnon suorittamiseen ja työelämään siirtymiseen” -hankkeen turvin on mahdollistettu opettajien tiimioppimisviikkojen suunnittelutyön aloittaminen ja sen kautta loppuraportin syntyminen. Oppiaineiden tehtävien tekeminen on toteutettu normaalilla opettajan työresurssilla. Tarkoitus on, että malli leviää myös muille koulutusaloille vakituiseksi toiminnaksi, sillä opiskelijoilta saadut palauteet olivat hyviä. Jokainen opiskelija haluaa, osa jopa vaatii, meitä jatkamaan tiimioppimisen mallia ja sen avulla opiskelua.

Tiimioppimisen mallissa opiskelijat jaetaan tiimeihin ja he tekevät opettajien antamia tehtäviä tiimeissä haluamassaan järjestyksessä. Luokassa on kuitenkin koko ajan läsnä opettaja, joka ohjeistaa opiskelijoita. Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi, innostajaksi ja kannustajaksi, sillä perinteistä luokkaopetusta ei enää ole. Opiskelija määrittelee itse omat oppimistavoitteensa.

Kenelle:
Hiusalan opiskelijat, hius 16 -ryhmä. 19 opiskelijaa.

Aika:
Viisi viikkoa, 25.10 – 24.11.2016
Mitä:
Fysiikka 1 osp
Englanti 1, 1 osp
Matematiikka 1, 1 osp
Matematiikka 2, 1 osp
Minä parturi-kampaajana 1 osp
Työelämätaidot 1 osp
Äidinkeli 2, 1 osp
Äidinkieli 3, 1 osp
Ideologia:
Tavoitteena on luoda opiskelijoista tiimejä, jotka toteuttavat annettuja tehtäviä. Jokainen opiskelija itse määrittelee omat oppimistavoitteensa. Tiimit ottavat vastuun omasta ja koko tiimin oppimisesta. Yhdessä tiimin jäsenet huolehtivat, että kaikkien tehtävät tulevat tehdyksi annetussa ajassa. Tiimit voivat toteuttaa tehtäviään haluamassaan järjestyksessä. Tehtävät on suunniteltu niin, että ne palvelevat toisiaan ja integroituvat mahdollisimman paljon toisiinsa.
Opettajan tehtävä luokassa on toimia ohjaajana. Perinteistä luokkaopetusta ei ole ja kaikille pakollisista teoriakokeista luovutaan. Tavoitteena on, että erityisentuen tarpeessa olevat opiskelijat saavat tukea oppimiseen tiimiltä. Koska opettaja ei opeta luokan edessä, hänelle jää aikaa ohjata opiskelijoita myös enemmän.

Tavoitteena on myös luokan ryhmähengen parantaminen, työelämätaitojen, tiimityötaitojen ja opiskelijan oma-aloitteisuuden lisääminen sekä poissaolojen vähentäminen.

Miksi tätä kannattaa jatkaa?
(koottu opiskelijoiden ja opettajien palautteista)
Tiimioppiminen motivoi opiskelemaan eri lailla kuin perinteinen luokkaopetus.
Luokkaan on tullut parempi ryhmähenki ja tiimioppiminen on tehnyt luokasta yhtenäisemmän. Tiimityöskentelyn ansiosta kukaan ei jäänyt yksin. Tiimimme on nyt paljon läheisempi. Nyt kaikki auttavat toisiaan.
Tiimioppimisen aikana on opittu sosiaalisia taitoja ja ryhmän johtamista, koska tiimin jäsenten kanssa joutuu keskustelemaan ja neuvottelemaan tehtävien tekemisestä sekä aikataulutuksesta.
Asioita on opittu myös omasta itsestä ja ryhmässä toimimisesta. On opittu hoitamaan omia asioita ja ottamaan niistä vastuuta.
Tarvittaessa tiimin jäsenet ovat auttaneet opiskelijaa ongelmatilanteissa opettajan lisäksi. Perinteisessä luokkaopetuksessa opiskelija olisi luovuttanut, kun tiimioppimisen mallissa kaveri on auttanut ja on päässyt eteenpäin vaikeasta kohdasta.
Aikaan sitomaton opiskelu on vähentänyt opiskeluun kohdistuneita paineita. Opiskelun vapaus on lisännyt myös motivaatiota opiskeltavaa asiaa kohtaan.
Tehtävien ja oppiaineiden suorittaminen omassa järjestyksessä on lisännyt motivaatiota ja opiskeluun sitoudutaan paremmin.
Opiskelijat kokivat, että saivat näyttää oma-aloitteisuuttaan, taitoa, mitä tarvitaan paljon työelämässä. Opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta tekemisestään aikataulussa.
Viiden viikon sijasta tiimioppimisen viikot voisivat kestää pidempään.
Osa opiskelijoista oli yllättänyt oppimisen määrästä. Oli yllättävää, miten paljon oppi asioita, ja aina sai opettajan ohjausta. Asiakirjamallitkin opittiin melkein ulkoa.
Opiskelijat pitivät tietokoneella toteutettavista tehtävistä ja he oppivat palauttamaan tehtäviä opettajille OneDriven kautta.
Ennen esimerkiksi matematiikassa opettaja on käskenyt laskea luokassa tiettyjä laskuja. Opiskelijat ovat suorittaneet ne mekaanisesti. Nyt opiskelijat ovat kokeneet saavansa määritellä oman oppimisensa tavoitteet ja pyrkineet niihin entistä paremmin. Jokainen saa tavoitella haluamaansa arvosanaa.
Työnantajien vierailut olivat hyviä ja avarsivat työn hakemista sekä työskentelyä hiusalan liikkeissä.

Erityistä tukevat tarvitsevat opiskelijat saivat tukea myös tiimiltä, ja isoja eroja osaamisessa ei esiintynyt. Kaikki saivat tehtävät toteutettua, koska myös tiimi tuki tehtävien suorittamista.
Opettajat oppivat tuntemaan enemmän toisiaan ja oppiaineitaan. Kunnioitus toisen ammattitaitoa kohtaan lisääntyy.
Tulevaisuudessa opettajilla ei ole enää aikaa perinteiseen luokkaopetukseen, vaan on keksittävä jotain uutta. Yhdelle opiskelijalle on aikaa noin 1h, jolloin pitää miettiä uusia oppimis- ja opetustapoja.

Kaikki opiskelijat haluavat ja osa opiskelijoista jopa vaatii, että tiimioppimisviikkojen tapaista opiskelua jatketaan myös ensi vuonna.

Lue koko loppuraportti tästä erinomaisesta kokeilusta, jota toivottavasti otamme ammattiopistossa käyttöön laajemmin!

Teksti: Pia Kiikeri

maanantai 28. marraskuuta 2016

MEITÄ ON MONEKSI- UUSI HYVINVOINTISUUNNITELMA TULOSSA!

Haaga-Helia sparrasi erityisopettajia, opinto-ohjaajia ja opiskeluhuollon työntekijöitä uuden hyvinvointisuunnitelman työstämisessä- Meitä on moneksi- hankkeen kautta!

Haaga-Helian opettajat Kaisa Räty ja Päivi-Katriina Juutilainen valmensivat meitä uuteen yhteiseen kulttuuriin ammattiopiston ja aikuisopiston yhdistyessä vuoden 2016 alussa. 

Kevään aikana tunnistettiin prosesseja ja pohdittiin yhdistäviä sekä erottavia tekijöitä. Syksyllä lähdimme työstämään uutta ammattiopiston hyvinvointisuunnitelmaa vastaamaan sekä nuorten että aikuisten koulutusten tarpeisiin. 

Hyvinvointisuunnitelman sisältö:
- Johdanto 
- Ohjaussuunnitelma (punaisena lankana "kaikki ohjaavat")
- Erityinen tuki
- Opiskeluhuolto
- Varhainen puuttuminen ja kurinpitomenettelyt (tehdään keväällä 2017)
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (tehdään keväällä 2017)
- Omavalvonta (toiminnan arviointi ja kehittäminen) 

Suunnitelmaa tullaan kokoamaan Vinssiin ja se on tarkoitettu käsikirjaksi oppilaitoksen henkilöstölle. Opiskelijoille tehdään lyhyempi ja visuaalisempi versio, joka tullaan julkaisemaan nettisivuillamme. 


Meitä on moneksi- hanke opinnollistettiin osallistujille, saimme todistuksen työmme kautta tapahtuneesta oman osaamisemme kehittämisestä!
Meitä on moneksi- hankkeeseen osallistuneet ja todistuksen saaneet: Alhaalla vas. Tanja Rönö, Jesse Eteläaho, Anna-Mari Rouru, Anu Kymäläinen, Marja-Liisa Hirvonen, opettaja Päivi-Katriina Juutilainen. Ylhäällä vas. Susanna Löf, opettaja Kaisa Räty, Tiina Lehtiranta, Sari Mäki-Latikka, Ulla Jokinen, Susanna Vasama, Armi Kuosa-Backman ja Paula Ekman. 

Lämmin kiitos koko porukalle hyvästä yhteistyöstä!

Työmme Haaga-Helian kanssa jatkuu keväällä 2017, jolloin lähdemme työstämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. 


torstai 24. marraskuuta 2016

UUSIA NÄYTTÖTUTKINTOMESTAREITA AMMATTIOPISTOON

22.11. vietettiin uusien näyttötutkintomestareiden päätöspäivää Salon seudun ammattiopistossa! 

Valmistuneet: Tom Sundberg, Anu Järvinen, Pirkko Palermaa, Heikki Kurkela, Jesse Sanden, Mika Välimäki, Suvi Salmela, Heidi Saarinen, Marja-Liisa Hirvonen, Johanna Rintanen, Tiina Lakanen, Tuula Silvennoinen, Ulla Mellin, Armi Kuosa-Backman, Tapani Siimesvaara, Esa Kallio, Markku Asikainen, Pentti Ruotsalainen, Mikael Sundberg, Janne Lehtonen, Kaisa Kopisto, Raimo Tähkäpää. 

Opettajana Tomi Raitanen Hamkista (kuvassa keskellä edessä). 


Lämpimät onnittelut valmistuneille ja kiitos opettajalle!

PAJATOIMINTA JA AMMATTIOPISTO YHTEISTYÖHÖN

Salon kaupungin pajatoiminta ja Salon seudun ammattiopisto tiivistävät yhteistyötä entisestään



Salon kaupungin työpajat nuorille ja vastaavat tutkinnot, joista opiskelijoita voisi pajalle ohjautua:
-      Kahvilapaja-> ravintola- ja cateringala, matkailuala, liiketalousala
-      Puutyöpaja-> rakennusala, puuala, sisustusala, pintakäsittelyala
-      Mediapaja-> visualistit, liiketalousala, datanomit, matkailu, ICT
-      Taidepaja-> sisustusala, visualistit, desingtekstiili, pintakäsittely, liiketalous

-      Starttivalmennus-> elämänhallinta- suunnan etsiminen

Keitä ammattiopiston opiskelijoita voisi ohjata pajaan?
-      Jos opinnot uhkaavat keskeytyä
-      Mikäli opiskelijalle sopii parhaiten työn kautta oppiminen, mutta työssäoppimispaikkaa ei jostain syystä löydy

Ketkä ohjaavat ammattiopistosta pajaan?
-      Opinto-ohjaajat tai matriisin erityisopettajat tai kuraattorit

Miten pajaan ohjataan?
-      Ammattiopiston opinto-ohjaaja, matriisin erityisopettaja tai kuraattori ottaa yhteyttä pajaohjaajaan ja sopii jaksosta sekä tavoitteista. Opiskelija käyttää ammattiopiston työvaatteita ja omia työjalkineita. Jakson kesto sovitaan tapauskohtaisesti esim. 1 kuukausi.

Pajassa työskentelyn tavoite opiskelijalle
-      Opiskelijan pajatyö opinnollistetaan ja hänelle asetetaan tavoitteeksi tulevien työtehtävien vastaava/vastaavat osaamiskortit, joista hän kerryttää osaamistaan ja joka tunnustetaan tutkintoon.
-      Ammattiopiston projektisuunnittelija kehittää Voitto-hankkeen kautta pajatyön opinnollistamista.
-      Pajatyöskentelystä tehdään työssäoppimisen sopimus, pajatyöskentelystä ei makseta pajoille korvausta
-      Opiskelija voi käydä ruokailemassa ammattiopiston ruokalassa
-      Pajajakson jälkeen tavoitteena on jatkaa opintoja työssäoppimispaikassa tai oppilaitoksessa

Pajoilla työskentelevien nuorten ohjaus ammatillisiin opintoihin
-      Pajaohjaajat voivat puolestaan ohjata nuoria pajalla työskenteleviä ammattiopistoon esim. koulutuskokeiluun. Tällöin TE-toimisto katkaisee työkokeilun koulutuskokeilun ajaksi. Koulutuskokeilusopimus vakuuttaa yksilön ammattiopistossa.
-      Yhteyshenkilöinä ammattiopistolla ovat opinto-ohjaajat
-      Mikäli nuori päätyy suorittamaan tutkintoa oppilaitokseen, hänen pajalla saavuttama osaaminen tunnustetaan suoritettavaan tutkintoon
-      Opinto-ohjaajat voivat pitää koulutusinfoja pajoilla
-      Pajoilla työskentelevät nuoret voivat suorittaa maksutta ammattiopistossa lupakortteja esim. hygieniapassi tai työturvallisuuskortti. Ilmoittautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä myyntisihteeri Tarja Raskiin p. 044-7704 279 tai tarja.rask@sskky.fi. Koulutustarjonnan voi katsoa netistä osoitteesta https://wilma.sskky.fi/browsecourses tai ottamalla yhteyttä Tarjaan. Yhteistyösopimus ei koske erityistilannetestejä, niissä kustannukset menevät normaalihinnaston mukaan.

Ammattiopiston opinto-ohjaajat, erityisopettajia, kuraattorit, psykologi, pedagoginen johtaja ja terveydenhoitajia kävivät tutustumassa kaupungin työpajoihin Steissillä 23.11. Työvalmentaja Annukka Salo kierrätti meitä pajoissa ja kertoi muiden valmentajien kanssa monipuolisesta toiminnasta, pajojen pelisäännöistä ja paikkamääristä. 
Pajatoimintojen lisäksi kaikkien pajojen nuorille on tarjolla ryhmätoimintaa, leirejä, liikuntaa yms.  

Kahvilapajassa työskennellään klo 9-14 tai klo 10.30-15.30. Kahvilassa tehdään itse ruoat, sämpylät, pullat jne.  pajojen nuorille ja henkilöstölle sekä kaikille asiakkaille. 

Puutyöpajassa työskennellään klo 9-14, työvalmentajina toimivat kuvassa vas. Joona Riikonen ja Antti Raatikainen. Pajassa tehdään kalustepuusepän töitä esim. ruokapöytiä, taulukehyksiä, kaappien ovia yms. tilaustöitä. Lisäksi tehdään rakennustöitä esim. sisäseiniä, toimistoremontteja, leikkimökkejä, pintakäsittelyä. 

Puutyöpajan työsali

Mediapaja on suosittu nuorten keskuudessa, työaika on klo 9-14. Siellä opetellaan valokuvausta, videointia ja mainosten laatimista. Nuori kokoaa tehdyistä töistään portfolion, jota hän voi hyödyntää työnhaussa tai opintoihin hakeutumisessa. 

Taidepajassa saa tehdä ihan mitä vaan! Siellä työskennellään klo 9-14. 

Starttivalmennus Antero toimii alkusysäyksenä esim. toiseen pajaan tai vaikkapa opintoihin, siellä työskennellään klo 10-14. Paja voi yksilön kohdalla alkaa esim. 1 pvä/vkossa ja pikku hiljaa päivien määrää lisätään. Starttipajassa opetellaan elämänhallintaa ja tehdään arkisia töitä, kuten esim. kaupassa käyntiä, ruoanlaittoa ja pyykinpesua. 


Kaikkiin pajoihin on mahdollista tutustua joka tiistai klo 9-10! Tutustumaan ovat tervetulleita ihan kaikki!


Lämmin kiitos pajojen työvalmentajille hyvistä esittelyistä! Nyt me ammattiopistossa tiedämme, mihin ja minkälaiseen paikkaan voimme ohjata opiskelijoitamme. Laitamme vastavuoroisen kutsun pajan valmentajille, jotta he pääsevät tutustumaan ammattiopiston toimintaan!


torstai 17. marraskuuta 2016

PG-BAARISSA DIGICAMPUS- ESITTELY

Ammattiopiston PG-baarissa oli nelisenkymmentä opettajaa tutustumassa uuteen verkko-oppimisalustaan

Digicampukseen pääsee nettisivujen pikalinkistä ja sinne kirjaudutaan Wilma ja O365- tunnus- kohdasta. 

Henkilöstö ja opettajat pääsevät kirjautumaan samoilla tunnuksilla kuin omalle koneelle normaalistikin kirjaudutaan. 

Kun kirjaudut ulos, pitää sulkea Digicampus ja sen lisäksi kirjautua ulos Vinssin O365:sta sekä sulkea nettiselain. 

Uuden kurssin pystyy tällä hetkellä luomaan Digimentorit, jatkossa on tarkoitus, että kaikki opettajat voivat itse avata uuden kurssin. 

Kaikki opiskelijat, jotka ovat kirjautuneet O365:een, pääsevät myös Digicampukseen. Opettaja voi lisätä yksitellen opiskelijat kurssilleen käyttäjähallinnasta- > osallistujat. Jos opiskelijan rooliin aktivoidaan itserekisteröityminen ja keksitään kurssiavain, ei opettajan tarvitse lisätä opiskelijoita yksitellen, vaan he kirjautuvat kurssiavaimella. 



Jussi Peltonen esitteli Digicampukseen kirjautumista ja kurssin avaamista. 


PG-baarissa oli runsaasti henkilöstöä tutustumassa uuteen verkko-oppimisalustaan. 

Ammatilliseen peruskoulutukseen on tehty 1 ospin laajuinen verkkokurssi yrittäjyydestä. Kurssille voi tulla nonstoppina. Toteutuksessa on ollut periaatteena, että tekstiä on mahdollisimman vähän. Kurssiin on upotettu valmiita aineistoja ja käytetty tehtävät- aktiviteettia. 

Opiskelijan tuotoksena on erilaisia vaihtoehtoja esim. piirrokset, kuvat, esitys PowerPointilla, teksti Wordilla. Kurssilla on myös testi, jossa on käytetty Mindmeister- sovellusta. Lisäksi on käytetty sanapilvi - sovellusta ja keskustelualuetta, jossa esitellään omia liikeideoita toisille. 
Kurssilla on käytetty itsearviointina Motorola- menetelmää. Opettaja tekee arvioinnin opiskelijalle, kun hän on suorittanut koko kurssin. Tässä on käytetty Joule- eli pika-arviointia.  
Johanna Rintanen ja Päivi Ihamäki esittelivät yrittäjyyskurssia 1 ops


PG-baarin lopuksi Tia-Maria Kenni-Lehtonen esitteli Aava-hankkeen esittelysivuja, johon tullaan kokoamaan kaikille avoimia ammatillisia opintoja. 



Keskiviikkoiltana Jussi Peltonen esitteli Digicampuksen Collaborate- virtuaalista luokkahuonetta, jota voi käyttää etäopetukseen, etäohjaukseen ja palavereihin. Lisäksi saimme tutustua visualistiopiskelijan johdolla Camtasiaan- videoiden editointiohjelmaan. Opiskelija onnistui vakuuttamaan kuulijat siitä, kuinka helppokäyttöinen ohjelma on! Illan päätteeksi saimme vielä tutustua Hyvoninkadulla sijaitsevaan Poijuun (kuvassa ylhäällä), joka on varustettu erinomaisilla etäopetuslaitteilla. Opettaja pystyy liikkumaan kuin luokkahuoneessa konsanaan ja käyttämään erilaisia opetuksen välineitä. Poijun tietokoneella on myös Camtasia-lisenssi eli kun olet kuvannut videoita, voi varata Kurresihteeriltä Poijun ja mennä editoimaan videon Camtasialla. Tarvittaessa voi pyytää opastajaksi visualistiopiskelijoita. 

Viime tiistaina saimme pikakoulutuksen O365- pilvipalveluun ja sen työkaluihin OneDriveen, OneNoteen ja Swayhin. Lyhyenkin koulutuksen aikana sai hyviä vinkkejä, kuten esim. Excel-kyselyn tekemiseen vaikkapa ilmoittautumissa, OneNoten käyttämiseen palaverimuistiona ja Swayn käyttöön esityksissä. 

Seuraava digikoulutus on 14.12., jolloin Jussi opastaa käyttämään Collaborate- virtuaalista luokkahuonetta!

tiistai 15. marraskuuta 2016

YRITTÄJYYDEN YTIMESTÄ UUTTA VAUHTIA YRITTÄJÄMÄISEEN OPPIMISEEN


Yrittäjyyden ytimessä – yrittäjyyskasvatustapahtuma uudistamassa yrittäjyyden oppimista
YES Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen Yrittäjät järjestivät Yrittäjyyden ytimessä – yrittäjyyskasvatustapahtuman jo 12. kerran. Tapahtuman kantavana teemana oli suomalaisen koulutuksen muutos ja uudistuminen, erityisesti yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Paikalla oli noin 130 edustajaa kaikilta koulutusasteilta. Tapahtuma oli rakennettu asiantuntijaluentojen sekä yhteisöllisyyttä hyödyntävien eri kouluasteiden työpajojen kautta. ”Tapahtumapaikaksi oli valittu Turun ammatti-instituutin yrittäjyyskampus Wisio esimerkkinä tulevaisuuden yrittäjyyden oppimisympäristöistä”, kertoi YES Varsinais-Suomen aluepäällikkö Johanna Vainio sekä Turun ammatti-instituutin yrittäjyysvalmentajat Jaana Åkerroos ja Anna-Maija Lassila.

Suomen Yrittäjistä koulutusasioiden päällikkö, Mika Tuuliainen pohjusti työelämän muutosta sekä sitä, millaista osaamista pk-yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa? ”Työelämän tulevaisuuden muutoksen taustalla on kaksi merkittävää megatrendiä: globalisaatio ja digitalisaatio. Esimerkkinä kaupan alalla kyseiset trendit näkyvät verkkokauppa liiketoiminnan kasvuna. Sähköiseen liiketoimintaan suuntautuneita yrityksiä on Suomessa kuitenkin vähän. Sähköinen liiketoiminta kuitenkin mahdollistaisi alan pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen. Erityisesti asiakas- ja kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut. Kivijalkaliikkeet toimivat ”showroomeina” ja varsinainen ostotapahtuma toteutetaan verkon kautta.”, kertoo Tuuliainen.

PK- (pienet ja ketterät) yritykset tarvitsevat Tuuliaisen mukaan sopia osaajia, joilla on sekä henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten omatoimisuus, oma-aloitteisuus, asiakassuhdeosaaminen, joustavuus, oppimiskyky ja -halu sekä sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus sekä ammatillinen osaaminen kohdallaan. Lisäksi yrittäjyys on nähtävä kisällilajina, eli yrittäjyyden oppiminen kuuluu oleellisesti oppilaitoksiin, sillä tällöin yrittäjyyttä voi kokeilla oppilaitoksen turvallisessa ympäristössä.

”Mikä on tulevaisuuden oppimisen ”uusi normaali”?”, kysyi Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Hänen mukaansa ”uusi normaali” tehdään neljän elementin kautta; yhteistyöllä, oppimisympäristöillä, pedagogiikalla sekä toimintakulttuurilla. ”Oppimisympäristö tulee nähdä tiloina, paikkoina, toimintakäytäntöinä, yhteisöinä, joissa oppiminen tapahtuu ja joissa hyödynnetään erilaisia välineitä, palveluita ja materiaaleja.  Tulevaisuuden oppimisympäristöissä tuleekin huomioida seuraavat näkökulmat: sosiaaliset, digitaaliset/verkottuneet sekä fyysiset oppimisympäristöt, joiden tulee sulautua toisiinsa”, jatkoi TAT:n pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara. Oppimisympäristöjen tehtävänä on aktivoida oppimista. Oppimisympäristöjen suunnittelussa tulee ottaa mukaan yrityselämän nuoret sukupolven ts. opiskelijat.

Uutta boostia yrittäjyyden oppimiseen ammatillisissa oppilaitoksissa

Salon seudun ammattiopisto sai kunnian toteuttaa tapahtuman ammatillisen koulutuksen polun kehittämisen työpajan. ”Työpajassa esiteltiin Salon seudun ammattiopiston yrittäjyyspolku sekä lähdettiin jakamaan parhaita yrittäjyyden oppimisen kokemuksia sekä tutkimaan, mitä uutta voitaisiin tehdä tulevaisuudessa yrittäjyyden oppimisen kehittymiseksi? Hyviä käytäntöjä oli mukana ideoimassa ja jakamassa noin 25 ammatillisen koulutuksen edustajaa meidän oppilaitoksen lisäksi Ekamista, Keudasta, Turun ammatti-instituutista sekä Rasekosta.”, kertoo projektisuunnittelija Jaana Nyström. Työpajoissa lähdettiin seuraavien kolmen teeman kautta jakamaan hyviä käytäntöjä sekä ideoimaan tulevaisuuden oppimista: miten innostetaan nuoria mukaan yrittäjämäiseen oppimiseen, millainen on tulevaisuuden yrittäjämäinen oppiminen sekä miten tulevaisuudessa tehdään uudella tavalla työelämäyhteistyötä yrittäjämäisen oppimisen edistämiseksi?

Kuva: Yrittäjyyspolun esittelyä tiimiringissä


”Työpajoissa saatiin aikaan hyvää pöhinää yrittäjyyden ympärille”, kuvailevat opettajat Johanna Rintanen, Pia Kiikeri, Sinikka Peltomäki, Antti Saarinen ja Matti Tuomi

Kuva: Uutta boostia yrittäjyyteen ammatillisissa oppilaitoksissa työpaja

Ohessa on lyhyt yhteenveto työpajojen annista: 
Miten innostetaan opiskelijoita ja opettajia yrittäjyyteen?
Hyviä kokemuksia – mitä on jo tehty?
Uudet ideat – mitä uutta voitaisiin tehdä?
·        Vertaiset kertovat vertaisilleen hyviä esimerkkejä: opiskelijat opiskelijoille ja opettajat opettajille
·        NY12h leirille osallistuminen (tarjotaan kaikille aloille) ja suunnitellaan oma liikeidea, liikeidean toteuttaminen omalla alalla pop up toiminnan kautta (mm. NY, osuuskuntaa hyödyntäen)
·        Oppilaitoksen kiinteistöpalvelut ostavat kiinteistöpalveluja opiskelija NY yrittäjiltä
·        Yrittäjyys ja yritystoiminta (1 osp pakollinen) on mukana ammatillisissa opinnoissa
·        Oppilaitoksen johtamisrakenne tukee sujuvaa tiedottamista (johto, tiimivastaavat, henkilökunta)
·        Uudet oppimisympäristöt (esim. Turun ammatti-instituutin WISIO)
·        Oppilaitoksen yrittäjyystiimi, koostuu eri alojen opettajista
·        Verkkokurssi (jatkuva opiskelijoiden sisäänotto)
·        24h leirin lopputapahtumaan kutsutaan myös muita opiskelijoita
·        Nuoret kertoisivat nuorille (alakohtaiset), ei massatapahtumia
·        Opettajat kertoisivat omia kokemuksia toisille opettajille
·        AMK:n opiskelijat kertomaan ammatilliselle puolelle yrittäjyysjatko-opinnoista
·        Somen hyödyntäminen markkinoinnissa
·        Video, jossa kerrotaan omista yrittäjyyskokemuksista (valmistuneet)
·        Yrittäjämaailman todellisuuden esittely lisätyn todellisuuden avulla
·        Ammattialan tuutorit/alumni

Miten tehdään työelämäyhteistyötä yrittäjämäisen oppimisen edistämiseksi?
Hyviä kokemuksia – mitä on tehty?
Uudet ideat – mitä uutta voitaisiin tehdä?
·        Yrittäjyyden oma neuvottelukunta, ryhmään kuuluu yrittäjyysopettajat, rehtori, yrittäjäyhdistyksen pj
·        Yhteistyö yrittäjien ja nuorkauppakamarin kanssa mm. Salon Sykäystiimi ja yrittäjä-ope-treffit
·        Yrityskäynnit ja yrittäjät oppilaitoksessa kertomassa omia tarinoita
·        Opiskelijat hoitavat itse kontaktoinnin yrityksiin
·        Kehittämishankkeita yrittäjien kanssa
·        Työssä oppimisen projekti tehdään osittain koulussa ja osittain yrityksessä limittäin
·        Kummiyrittäjyys
·        Yrittäjien onnistumisista kertominen
·        Kesäajan hyödyntäminen yritysten sisällä (yrittäjien toive)
·        Sotealan innostaminen yrittäjyyteen
·        Opiskelijoiden tarjoamien palvelujen myynti asiakkaille alihankintana (NY yrittäjänä)
·        Lukujärjestyksistä eroon, tarvitaan suurempia kokonaisuuksia lukkariin, mikä helpottaisi asiakastöiden tekemistä

Millaista on tulevaisuuden yrittäjämäinen oppiminen?
Hyviä kokemuksia – mitä on tehty?
Uudet ideat – mitä uutta voitaisiin tehdä?
·        Poikkialaisuus ja yhteiset ”keissit esim. KV-toiminnassa hotraca (keittiö), matkailu (respa) ja merkonomi (myynti/markkinointi) asuneet yhdessä ja olleet samassa työssä oppimispaikassa

·        Olemassa olevien rakenteiden rikkonen (luova tuho)
·        Itsensä työllistämisen tukeminen (yleistyvä työssä teon malli)
·        Monialainen osaaminen ja yhteistyön lisääminen eri alojen kesken
·        Yhdistetään eri alojen osaaminen: esim. vanhusten ruokapalvelu, kokit ruoka, logistiikka, kuljetus, lähihoitajat kotikäynti ja merkonomit, myynti
·        Monialaiset NY yritykset
·        OPS:iin tulisi mahdollistaa tutkinnon suorittamimen eri järjestyksessä
·        Tietotekniikkaosaamisen yleistyminen
·        Kiltakoulumalli, projektioppinen, asiakastyöt, digiopiskelijat ottavat vastuun
·        Yrityskampus, tilojen yhdistäminen toimintaan, yrityksiin ja yhteiskuntaan (verkostoina)
·        Eri kouluasteiden yhteistyö: rajojen rikkominen


Teksti ja kuvat: Jaana Nyström