torstai 23. maaliskuuta 2017

TEOLLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN MURROS

Turussa järjestettiin valtakunnallinen alue-ennakoinnin vuosiseminaari 23.3.2017

POIMINTOJA SEMINAARISTA:

Jaettu näkemys synnyttää tulevaisuuden, rehtori Vesa Taatila, Turun ammattikorkeakoulu
- luomme itse tulevaisuuden ja teemme sitä, mihin uskomme
- mikä on siis tulevaisuuskuva, johon uskomme?
- se syntyy näkemyksestä, joka puolestaan syntyy yhteisen keskustelun kautta, tavoitteen saavuttaminen vaatii osaamista, mutta se vaatii myös tekemistä
- tulevaisuuden tekeminen vaatii 1 % inspiraatiota ja 99 % tekemistä
- yhteinen visio, osaaminen ja kova työ=tulevaisuus

Kuudes aalto ja kohta seitsemäs, professori Markku Wilenius, Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus
- käymme parhaillaan läpi muutosaaltoa, jonka seurauksena haemme uutta suuntaa työelämässä. Aallot ovat muodostuneet aina kahden sukupolven välisenä aikana ja tuottaneet uusia muotoja.
- yksiselitteisen mallin rakentaminen tulevaisuuteen ei ole enää mahdollista
- monimutkaiset ja monimuotoiset seikat riisuvat meidät aseista, tärkeintä on yhteinen näkemys, mitä tulevaisuudesta halutaan ja kenelle sitä tarjotaan
- tulevaisuuskuvan toteutumiseen pitää luoda edellytykset älykkäästi eli miten käytetään resursseja uudella tavalla

- tällä hetkellä meille on sumeaa aluetta inhimillinen kapasiteetti ja pääoma, tulevaisuudessa sen älykkäämpi käyttö on haasteemme
- perusresurssit tulevat aiheuttamaan enemmän yhteiskunnallista kuohuntaa kuin ehkä mikään muu esim. veden niukkeminen
- Suomen ajurit tulevaisuudessa: metsäteollisuudesta biopohjaisiin tuotteisiin, elämysteollisuudesta peliteollisuuteen, konepajateollisuudesta clean techiin
- työllisyyden ainoa oikea suunta on luoda edellytyksiä pk-sektorin kasvattamiseen=>  kohti yrittäjyysyhteiskuntaa
- kenen/keiden kanssa tehdään tulevaisuudessa yhteistyötä? Helposti, läpinäkyvästi?
- miten teemme ennakointia omassa organisaatiossa yhdessä?

Kiertotalouden ja resurssiviisauden yhteiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset, projektijohtaja Kari Herlevi, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA
- kiertotalous vaalii materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitkään
- hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa
"Muutos vie kohti kiertotaloutta. Siirrymme aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään kolme miljardia euroa vuosittain." 
- ihminen on osannut jalostaa materiaalit tuotteeksi, seuraavaksi on osattava purkaa ne kiertoon

Digitalisaatio, tulevaisuus ja alueet, professori Toni Ahlqvist, Oulun yliopisto
Digitalisaatio on kolmen asian yhteenliittymä:
1. Tietoyhteiskunta
2. Teollinen internet
3. Esineiden ja asioiden internet

Miten hahmottaa työn tulevaisuutta ja alustatalouden kehityskulkuja? Tutkija Mikko Dufva, VTT Oy
- kiertotalous on vastaus kestävyyskriisiin ja talouskasvun lähde
- on hyvä asettaa suuntia, mutta ei tarkkaa monen vuoden strategiaa "PUNAINEN LANKA versus TILKKUTÄKKI"
- elämyksellinen ja systeeminen ennakointi auttaa tuomaan uusia näkemyksiä ja omaksumaan uusia mielenmalleja (miten eri aihealueiden asiat liittyvät toisiinsa taiteellisin ja draaman keinoin)
Lue lisää työn muutoksesta, johon ei ole yhtä vastausta!
Katso Podcast ennakoinnista!

Resurssiviisaus, ennakoinnin johtaja Johannes Koponen, Demos Helsinki
- rikotaan vanhoja toimintamalleja-> uusia malleja
- muutoksen ajureina toimivat digitalisaatio, globalisaatio ja väestön ikääntyminen
- palkkatyö polarisoituu: matalapalkkatyöt, supertuottavat tekijät
- sekatyö: ammatinkuvat katoavat
- tarvitaan uudenlaisia kyvykkyyksiä- kaikilta; poliitikoilta, työnantajilta, työntekijöiltä
- työtä riittää tulevaisuudessa viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa :)

Oikeastaan olemme normaalissa työn murroksessa, joka tulee vastaan aina kahden sukupolven jälkeen. Me luomme tulevaisuuden tekemällä sen itse älykkäästi ja fiksusti! Valmiita ratkaisuja ja vastauksia ei ole, haasteemme on luoda uusia toimintatapoja yhä vaikeampiin ja monimutkaisimpiin asioihin käyttäen apuna digitalisaatiota ja kiertotalouden mahdollisuuksia. Avaimena on tarttua meille vielä sumeaan inhimilliseen pääomaan!

Teksti: Susanna Löf


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti