AJANKOHTAISTA AMISREFORMISTA 15.11.17

Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti

Lyhennelmiä päivästä;

Markku Kokkonen, Oph, Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

-  Hoksiin kirjataan ainoastaan asiat, jotka liittyvät ko. tutkinnon suorittamiseen

- Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan kokonaisina tutkinnon osina ja yhteisissä aineissa tutkinnon osan osina

-  Jos arvioijat tekevät kielteisen päätöksen osaamisen tunnustamisesta tai opiskelijalle annetaan esim. arvosana 2, on opiskelijalla oikeus pyytää arvioinnin tarkistamista ja tarvittaessa arvioinnin oikaisua. 

- Tunnustamispäätös dokumenttien perusteella: Kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa arvioijina, jos aiemmin hankittua osaamista arvioidaan ilman näyttöön osallistumista

- Jos aiemmin hankittua osaamista tunnustetaan ilman osaamisen arviointia, sovelletaan ainoastaan arvosanan korottamista koskevia säännöksiä 

- Jos opiskelijalla on esim. yhdestä tutkinnon osasta todennettua osaamista kahden ammattitaitovaatimuksen osalta-> yhdestä ammattitaitovaatimuksesta puuttuu osaamista-> näyttö tehdään ja arvioidaan siltä osin. 

- Kumoutuneiden perusteiden mukaan tunnustaminen-> arvioijat arvioivat ajantasaisuuden työkokemuksen perusteella tapauskohtaisesti suhteutettuna ammatin vaatimuksiin-> tunnustetaan tai ohjataan suoraan näyttöön (opettajien tunnettava tämänhetkinen työelämän vaatimus)

Koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat (esim. kuljettajatutkinnot) ja todentamat opinnot (= arviointipäätös), jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta pakollisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan.

1. Tutkinnon muodostumissäännöt tunnettava 

2. Pakolliset osat, jos todennettuja opintoja, ne on tunnustettava

3. Valinnaisten osien kohdalla henkilökohtaistetaan (opiskelija voi halutessaan käyttää tunnustamista)

Tulevaisuudessa: Jos ammattitutkintoa (150 osp) suorittavalta puuttuu opinnoista 5 ops ja hän tekee yhden valinnaisen laajuudeltaan 30 osp, merkitään todistukseen todellinen ops-määrä eli 145+30= 175 osp. 

Arviointisuunnitelmaan kuvattava periaatteet, joilla opiskelija ohjataan suoraan näyttöön!

Merja Lahdenkauppi, Oph, Osaamisen osoittamisen suunnittelu

Osaamisen hankkiminen suunnitellaan YKSILÖLLISESTI tutkinnon osittain!! 

Valmistava koulutus-> Tutkintokoulutus (vain yksi tapa hankkia osaamista)

Vain puuttuva osaaminen hankintaan!

Opiskelija ei tee enää näyttösuunnitelmaa, vaan opettaja suunnittelee hoksiin opiskelijan kanssa näyttöjen toteuttamisen ja avaa tavoitteet sekä kriteerit. 

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on 

1. Selvittää opiskelijan tarpeet, mukauttaminen/poikkeaminen ja yhteistyötahot, tarve työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen (Pt) 

2. Yhdessä suunnitella tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen hankkiminen (miten, missä, milloin), jos ei ole aiemmin hankittua osaamista 

3. Selvittää opiskelijalle erilaiset oppimisen mahdollisuudet, jotka tarjolla, arvioitava niiden sopivuus

MINKÄLAISIA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ JA -MAHDOLLISUUKSIA ON TARJOLLA, JOISSA VOIDAAN HANKKIA OSAAMISTA (myös yhteisissä aineissa)? 

- työpaikat

- oppilaitos

- verkko-oppiminen

- asiakastyöt

- harrastustoiminta

- kolmas sektori

- työpaja

- muita paikkoja

Osaamisen kehittymisen seuranta ja palautteen antaminen on kuvattava arviointisuunnitelmaan! Oppimispäiväkirja-> Osaamispäiväkirja!

Näytöt suunnitellaan tutkinnon osittain ja mahdollisimman pian, kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset saavutettu! 

Näyttöympäristön laadun varmistaminen on tehtävä ja varmistettava, että ne ovat tutkinnon perusteiden mukaisia-> kuvattava arviointisuunnitelmaan. 

Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestetään oppilaitoksessa, työpajalla, oppilaitoksen työmailla. Syy voi olla opiskelijasta johtuva esim. mukauttaminen. 

Näyttö voidaan tehdä myös useammassa osassa. Useampi tutkinnon osa voidaan tehdä samassa työpaikassa, jos se on mahdollista työtehtävien puitteissa.

Osaamisen hankkiminen ja osaaminen osoittaminen pitää erottaa toisistaan. Osaamisen hankkimista ei arvioida arvosanoilla, vaan annetaan palautetta. Näytöt arvioidaan tutkinnon osittain. Tutkintoa ei voi suorittaa osaamista hankkimalla!

Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista 15 §:n nojalla määrää. Täydentäminen muulla osaamisen arvioinnilla: tiedon hallinta (esim. asiakasturvallisuus) -> suullinen haastattelu/kirjallinen tehtävä. -> Arviointisuunnitelmaan!

Yhteiset tutkinnon osat näytetään ensijaisesti ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä! Perinteisestä koemenetelmästä tulee siirtyä käytännön työtehtävissä osoitettuun osaamiseen. Niitä tulisi myös harjoitella käytännön työtehtävissä! Ammattityöhön sidotaan ammatin teoriaa ja yhteisiä aineita. 

OPPIMINEN ON YDINPROSESSI

Opiskelijalle tavoitteet ja tavat oppia-> osaamisen hankkiminen ja näyttäminen!

Jaettu asiantuntijuus ja tiimipedagogiikka (roolit esim. ohjeistaja, tekijä, dokumentoija), käänteinen oppiminen !

ammattiosaaja.net- > arviointityökalu ja digitaalinen analytiikka tarvitaan osaamisen kehittymisen seurantaan!

Maija Savolainen, Savon koulutuskuntayhtymä, Työpaikalla tapahtuvan oppimisenkehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus Savon malliin:

Työpaikkaohjaajakoulutus vakioitu, 8 lähitunnin koulutus kaikille aloille. Koulutus viedään suoraan työpaikalle. Työelämältä otetaan palautetta työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta, opettaja ottaa palautteen Ipadilla. 

Merja Lahdenkauppi, Oph, Osaamisen arviointi

Arvioijat arvioivat opiskelijan osaamisen ilman viivytystä tutkinnon osittain sekä yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain.

Arvioinnin kohteet poistuvat perustutkinnoista-> ammattitaitovaatimukset ja kriteerit=miten työ tehdään-> arvioidaan, minkä tasoisesti.

YTOT-> Opintosuoritteeseen tutkinnon osan osan arvioidaan 1-5 opintosuoritteeseen, koko tutkinnon osa arvioidaan hyväksytty/hylätty. 

Koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkintokohtaisesti. Opiskelijalle mahdollisuus itsearviointiin, mutta ei vaikuta arvosanaan.

Tutkinnon perusteissa on määrätty, jos osaamisen arviointia ei voida mukauttaa tai ammattitaitovaatimuksista/osaamistavoitteista ei voida poiketa-> esim. anniskeluosaamisen arviointia ei voi mukauttaa.

Esimerkki kielitaidon näyttötilanteesta, jos se ei onnistu yksilöllisesti työpaikalla: Simuloidaan asiakaspalvelutilanne koko ryhmälle työsaliin, jossa opiskelijat näyttävät kielitaidon osaamisensa. 

Sastamala: Yhteiset aineet on integroitu ammatillisiin monin eri tavoin, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on purettu, tehtävät on tehty näkyväksi myös verkkoon. 

POIKKEAMINEN

Poikkeamisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon, vaikka hän ei voi joiltakin osin (esim. ruotsin kieli, ei ole opiskellut aiemmin ruotsia) saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Koskee yhteisiä ja ammatillisia tutkinnon osia. Lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa tutkinnon ja välttämättömin osin poiketaan. Viranomaisen säätämistä osaamista ei voida poiketa esim. anniskelupassi. Jos poiketaan merkittävästi, silloin kirjoitetaan sanallinen kuvaus osaamisesta. Jos poiketaan esim. ruotsin kielen osalta, niin se korvataan toisella aineella, jotta kori tulee täyteen. 

Jos ammatillisissa poiketaan, se ei vaikuta osan kokonaisosaamispistemäärään, mutta se tulee näkyä tutkintotodistuksessa. 

MUKAUTTAMINEN

Mukauttamisessa arviointikriteerit eivät muutu. Automaattisesti kaikkia ammattitaitovaatimuksia ei mukauteta, vain se, joka tarvitsee mukauttaa, jos arvosanaa yksi ei saavuteta. 

Erityisestä tuesta, mukauttamisesta ja poikkeamisesta päätetään erikseen ja erityisen tuen tarpeiden mukaiset järjestelyt suunnitellaan osana HOKSia reformin mukaista lainsäädäntöä noudattaen.

ARVIOIJIEN VALINTA

• Riittävä suoritettavaan tutkintoon/arvioitavaan tutkinnon osaan liittyvä ammattitaito ja osaaminen
• Riittävä ammattitaito arvioitavalla ammattialalla
• Riittävä perehtyneisyys arviointiin, sen lähtökohtiin
• Riittävä perehtyneisyys tutkinnon perusteisiin
• Kj:n tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin 
• Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia 27-29 § Esteellinen on esim. lähisukulainen
• KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ PÄÄTTÄÄ ARVIOIJISTA

Toinen arvioijista on pedagogisesti pätevä ja kelpoinen opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja (ta, tt, itsenäinen ammatinharjoittaja). Työelämän arvioijia voi olla useita yhden tutkinnon osan näytön aikana, mutta päätöksen arvioinnista tekee yksi työelämän edustaja ja opettaja. Arvioijien valinnasta ei tehdä oppilaitoksessa viranhaltijapäätöksiä. 

Erityisestä syystä (viivästys) arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Vähintään toisen oltava paikalla näytössä, arviointipäätös arviointikeskustelussa. 

Yto-osa-alueiden arviointi ammatillisten tutkinnon osien yhteydessä, voidaan kuulla myös te-edustajaa, opettaja kuitenkin aina päättää yto- osa-alueiden arvioinnista. 

Arviointikokous-> arviointikeskustelu

Markku Kokkonen, oph, arvioinnin uusiminen ja korottaminen

ARVOSANAN KOROTTAMINEN
Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen tutkinnon osittain.

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty . Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.
Opiskelijalla on maksutta mahdollisuus korottaa arvosanaa niin kauan kuin hänellä on opiskeluoikeus, kertoja ei rajoiteta, mutta asiasta sovitaan hoksissa. Todistuksen saatuaan korottamisesta voidaan periä maksu.

ARVIOINNIN TARKISTAMINEN JA OIKAISU
Opiskelija voi pyytää arvioijilta kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.
Tutkintokoulutuksen opiskelija voi pyytää asianomaiselta työelämätoimikunnalta kirjallisesti oikaisua arvioinnin tarkistamista koskevaan päätökseen . Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos arviointi on ilmeisesti virheellinen, työelämätoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää koulutuksen järjestäjää asettamaan uudet arvioijat.

ARVIOINNIN OIKAISUPROSESSI

TODISTUKSET
1.1.2018 lähtien todistukset tehdään uuden määräyksen mukaan.

Todistus tutkinnon suorittamisesta= Tutkintotodistus (ei merkitä ylimääräisiä osia), ja se annettava viipymättä, kun tutkinto on valmis.
Todistus suoritetuista tutkinnon osista, jos tavoitteena vain tutkinnon osa tai jos eroaa tai jos opiskelija pyytää.
Todistukset valmentavan koulutuksen suorittamisesta: Todistus suoritetusta koulutuksesta tai sen osista.
Todistus koulutukseen osallistumisesta, muu ammatillinen koulutus tai jos esim. TE-toimisto vaatii tutkintokoulutuksesta, annetaan vain opiskelijan pyynnöstä.

Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista, jos osaamisen arvioinnin mukauttamisen tai poikkeamisen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta (sanallinen arviointi).

Tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät: • Suoritetut tutkinnon osat sekä niiden osaamispisteet ja arvosanat • Tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen painotetun keskiarvon (jakajana 180 ospia) perustutkinnoissa.

Ennen uuden lain voimaantuloa ammatilliset opinnot / tutkinnon suorittamisen aloittanut opiskelija voi halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoa uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Teksti: Susanna Löf