VISIO AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YRITTÄJÄMÄISESTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ

Oppimisen uudistamisen tarve lähtee työelämästä

Tulevaisuuden työn yrittäjäpitoisuus lisääntyy riippumatta siitä, missä ja millaisessa organisaatiossa työ tehdään. Tulevaisuuden työssä ei ole kyse enää pelkistä työpaikoista, vaan erilaisista työkeikoista sekä ihmisten välisestä yhteistyöstä. (Kilpi 2016,13.) Työn organisointia ohjaavat seuraavat periaatteet: hajautuneisuus (päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan), itseohjautuvuus (yksiköillä on merkittäviä vapausasteita toiminnassaan), asiakasohjautuvuus (yksiköt ohjautuvat asiakkaan arvoluonnin vaatimusten mukaan), tiimimäisyys (päätösvaltaa käytetään ja vastuuta otetaan yhteisöllisesti), verkostoituneisuus (yksiköt hyödyntävät erilaisia kumppanuuksia) ja ketteryys (organisaatio kykenee rakenteellisiin muutoksiin ja uudistumaan) (Alasoini, 2014, 94). Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi tuo oppilaitoksiin osaamisperustaisia ja asiakaslähtöisiä uudistuksia, kuten kaikille ikäryhmille soveltuvat yksilölliset oppimisratkaisut ja -polut, koulutussisällöt sekä osaamisen näytöt aidoissa työtilanteissa. Myös opettajuuden edellytetään uudistuvan. (OKM, 2017.)

Tulevaisuuden yrittäjämäisen oppimisen vision luominen hiljaisilla signaaleilla

Näihin haasteisiin vastaamiseksi toteutettiin tutkimus osana yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Laadullisen tulevaisuuden tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista tulevaisuuden yrittäjyyden oppiminen tulisi olla ammatillisessa oppilaitoksessa? Tavoitteena oli selvittää, miten yrittäjyyttä tulisi tulevaisuudessa opettaa ja oppia tulevaisuuden yrittäjyyden tuomista näkökulmista. Yrittäjämäisen oppimisen tulevaisuuden kuva muodostettiin hyödyntämällä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä: tulevaisuusverstastyöskentelyä opettajille sekä yrittäjien teemahaastatteluja keväällä 2017.

Teoriaa tulevaisuuden yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä oppimisesta

Tulevaisuudessa yrittäjyys on eriytymässä: yrittäjät, yritykset ja liiketoiminnat ovat erkanemassa toisistaan. Yrittäjät eriytyvät yrityksistään sukupolven vaihdosten yhteydessä sekä sarjayrittäjyyden yleistyessä. Yritykset ja liiketoiminnat eriytyvät: omistajanvaihdoksen kohteena voi olla osuuksia yrityksestä tai kokonaisia yrityksiä tai omistajan vaihdoksen kohteena on liiketoimintoja. (Tall ym. 2013, 26-28.) Yrittäjyyden eriytymisestä johtuen tulevaisuudessa yritysten kilpailukyvyn sijaan, tarkasteluun tulee ottaa liiketoiminnan kilpailukyky. (Tall ym. 2013, 37-38.) Yhtenä tapana etsiä uutta tai kehittää olemassa olevaa liiketoimintaa ketterästi on lean startup-toiminta. Lean startup-toiminta perustuu kokeilukulttuuriin, jossa yrittäjä testaa liiketoiminnan eri osiot(asiakkaat, asiakkaalle tarjottava arvo, jakelu, asiakassuhteiden hoito, avainresurssit, -toiminnat ja -kumppanit sekä ansaintalogiikka) ja palautteen perusteella jatkaa testattua osiota tai vaihtaa suuntaa. Tavoitteena on oppia ymmärtämään, kuinka rakennetaan kestävää liiketoimintaa. (Eisenman ym. 2013.) Tulevaisuuden yrittäjyydelle on ominaista verkostoyrittäjyys. Kuvio 1.

KUVIO 1. Verkostoyrittäjyys - uudenlaista yrittäjyyttä (Toivola 2006, 114)

Verkostoyrittäjä hankkii osaamista yrityksen ulkopuolelta alihankintana, vuokratyön kautta ja asiantuntijuuden oston kautta, jolloin samaan liiketoimintaan olennaisesti  kuuluvien asiantuntijoiden kuuluminen moneen eri organisaatioon. (Tall ym. 2013, 29.)

Yrittäjyyskasvatuksessa tavoitellaan yrittäjyyden olemuksen mukaista, toimintaan sitoutunutta pedagogiikkaa. Yrittäjämäisessä oppimisessa opitaan kuin yrityksessä: opitaan toinen toisilta, tekemällä, keskustelemalla, keksimällä, ratkaisemalla ongelmia, virheitä pohtimalla sekä toisten reaktioita seuraamalla (Leskinen 2000, 82).  Yrittäjyyskasvatuksen oppimisstrategian ydin perustuu ryhmämuotoiseen kokemukselliseen oppimiseen ja avoimiin oppimisympäristöihin, mikä on myös se tapa, jolla yrittäjät ja innovaatioiden ammattilaiset kehittävät liiketoimintaansa (Harms 2015, 22).

Tutkimustuloksia yrittäjien ja opettajien tulevaisuusajattelusta

Tutkimuksen tulosten mukaan yrittäjyyden toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat yrittäjien mukaan sekä digitalisaatio että uusi tapa tehdä ja organisoida töitä: esimiehet korvataan tiimeillä ja osaaminen hankitaan verkostolta. Tulevaisuuden liiketoimintamalliksi nostettiin esiin spin off –yrittäjyys (vanhan liiketoiminnan uudistaminen) ja lean-ajattelu. Yritysten kehittämisstrategiassa painottuu yhdessä kehittäminen, tulevaisuuden ennakointi ja yrityskaupat. Tulevaisuuden yrittäjämäistä osaamista yrittäjien mukaan on itsensä johtaminen, oman osaamisen tuotteistaminen, innovointi, myynti- ja viestintäosaaminen. Lean startup-menetelmä on tulevaisuuden yrittäjämäisen oppimisen menetelmä, jossa liikeideaa kehitetään asiakkaan kanssa. Yrittäjämäistä oppimista opettajien mukaan tulee kehittää henkilökohtaistamisella, asiakastöiden tekemisen ja tiimiyrittäjyyden kautta, lisäämällä tiedottamista ja tekemällä yhteistyötä läpi rajojen.

Visiona rajat rikkova yrittäjyyden oppimisyhteisö ja -ympäristö

Yrittäjämäisen oppimisen tulevaisuuden visio on luotu yhdistämällä sekä teoriaa tulevaisuuden yrittäjyydestä ja oppimisesta että haastateltujen yrittäjien ja tulevaisuusverstaisiin osallistuneiden opettajien näkökulmista.

Tulevaisuuden yrittäjämäinen oppimisympäristö on rajat rikkova oppimisyhteisö ja -ympäristö, jossa opiskelijan on mahdollista yhteistoiminnallisesti oppia yrittäjyyden kautta ja yrittäjäyhteistyössä työelämätaitoja ja ammattia. Oppimisyhteisö perustuu eri koulutusasteiden ja alojen verkostoyhteistyölle työelämän keskellä: opiskelijoiden on mahdollista saada autenttista yrittäjyyskokemusta, aitoja asiakastilanteita ja kohtaamisia. Oppiminen perustuu tiimiyrittäjyyteen.

Lähteet:

Alasoini, T. 2014. Työn organisoinnin muutostrendit: teknis-taloudellinen ja sosiokulttuurinen näkökulma. Teoksessa Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. (toim.) L. Pentikäinen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, työ ja yrittäjyys 30/2014.

Eisenman, T., Ries, E. & Dillard, S. 2013. Hypothesis-Driven Entrepreneurship: The Lean Startup. Harvard Business School.

Gibb, A. 2005. The Future of Entrepreneurship Education – Determining teh Basis for Coherent Policy ja Practice? Teoksessa P. Kyrö & C. Carrier. The Dynamics of Learning Entrepreneurship in cross-cultural university context. Entrepreneurship Education Series 2. s. 44-67.Hämeenlinna: Tampereen yliopisto.

Harms, R. 2015. Self-regulated learning, team learning and project performance in entrepreneuship education: learning in a lean startup environment. Technological Forecasting & Social Change 100, 21-28.

Kilpi, E. 2016. Perspectives on new work. Exploring emerging conceptualizations. Sitra Studies 114.

Leskinen, P-L. 2000. Yrittäjyyttä etsimässä – kokemuksia ja ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta. Helsinki:Edita.

OKM ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 17.10.2017, http://minedu.fi/amisreformi

Tall, J., Soramo, K., Tulisalo, P. Petäjä, E. & Virkamäki, A. 2013. Yrittäjyys 2.0 – menetyksen avaimia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 69.

Toivola, T. 2006. Verkostoituva yrittäjyys, strategiana kumppanuus. Helsinki: Edita Prima Oy.

 Teksti: Jaana Nyström