AJANKOHTAISTA AMISREFORMISTA 14.11.17

Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti 14.11.17 Tampere

Tässä lyhennelmät esityksistä:

Merja Lahdenkauppi, OPH, Ajankohtaista

- Koski-järjestelmästä tullaan saamaan hakijan aikaisemmat koulutukset vuonna 2019
- Henkilökohtaistaminen, yksilölliset polut, joustava opintoaika
- Koulutuksen järjestäjä toimii yhä enemmän asiakasrajapinnassa opiskelijoiden ja työelämän kanssa
- Yhteistä ennakointia ja innovointia työelämän kanssa-> jokaisen laajennettava osaamistaan työelämään
- Yhteistyön lisääminen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa
- Hoks on prosessimainen tapa toimia
- Ohjaus on niin ikään kokonaisvaltainen prosessi
- Erilaisten oppimisympäristöjen ja -ratkaisujen hyödyntäminen
- Koulutuksen järjestäjällä tulee olla laatujärjestelmä
- Toimintakulttuurin on oltava asiakaslähtöistä
- Rahoitus osa-aikaisen opiskelijan kohdalla esim. keväällä 151 päivää ja opiskelija on 2 päivää viikossa opiskelemassa, saa oppilaitos rahoitusta 60 päivästä kevään ajalta.


Markku Kokkonen, OPH, Henkilökohtaistamisen prosessi

- Koulutuksen suunnittelu on aina yksilöllistä- koulutuksen tarjonnan tapa on oppilaitoksen päätettävissä
- Laadunhallintajärjestelmän merkitys tulee kasvamaan oleellisesti
- Hoks- työhön on kohdennettava resurssia
- Osaamisen tunnistamisen ja tunnistamisen ohje tulossa tammikuussa

Henkilökohtaistamisessa on kyse pedagogisesta osaamisesta vaativasta tutkinnon tai koulutuksen suorittimisprosessin sekä siihen sisältyvästä ohjaus-, neuvonta - ja tukitoimien suunnittelusta!

- Hakeutumisvaihe ei ole enää henkilökohtaistamista, vaan se alkaa opiskelijaksi ottamisen jälkeen
- Osaamisen todentaminen= Todistuksen antaminen, tietojen siirtäminen Koski-järjestelmään
- Sora-lainsäädäntö tullaan päivittämään, sillä se ei ole linjauksessa uuden tutkintorakenteen kanssa
- Työvoimakoulutuksessa työvoimahallinto päättää opiskelijaksi ottamisesta
- Puuttuvaan osaamiseen tehdään osaamisen hankkimisen suunnitelma
- Urasuunnitelman laatiminen alkaa heti opiskelijaksi ottamisen jälkeen; Mitä tutkinnon osia valitsee? Monialainen tutkinto? AMK-opintoja? Huippuosaajana toimiminen?
- Miten henkilökohtaistaminen avataan peruskoulun päättäneelle?

Heikki Mäkinen, Amiedu, Koulutuksen järjestäjän näkökulma
- Ohjauksessa kohti moniammatillisia tiimejä-> opo, erityisopettaja, kielikouluttaja, kuraattori tarpeen mukaan
- Toimintarooleihin muutoksia esim. tutkintovastaavan tehtäviä uudistetaan

Markku Kokkonen, OPH, Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma

- Tarvitaan tutkinnon perusteet
- Tarvitaan tutkinnon osaamisen arviointisuunnitelma (koulutuksenjärjestäjä laatii)
- Vastuu HOKSin laatimisesta on koulutuksen järjestäjällä
- Työpaikan edustaja mukana työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja näytöissä
- Alaikäisen huoltajalla on mahdollisuus olla mukana HOKSin laadinnassa (esim. sähköpostitse)
- HOKS on oltava ennen oppisopimuksen tai koulutussopimuksen laatimista koulutuksen alussa
- Opiskelija hyväksyy ja allekirjoittaa ensimmäisen  HOKSin sähköisesti tai paperitse, muutosten hyväksyntä tehdään tavalla, joka on tarvittaessa todennettavissa jälkikäteen.
- HOKSia on säännöllisesti päivitettävä
- Aipal- palautejärjestelämä päättyy vuoden vaihteessa, uusi järjestelmä tulossa ensi vuonna, vuoden 2018 palaute vaikuttaa vuoden 2020 vaikuttavuusrahoitukseen
- Urasuunnitelma tehdään opiskelijalle ja sen tarkoitus on edistää työllistymistä tai pääsyä jatko-opintoihin
- Erityisen tuen hallinnolliseen päätökseen kirjataan diagnoosi (salassapidettävä dokumentti), Hoksiin kirjataan erityisen tuen sisältö
- Kaikkia tutkinnon osia voidaan mukauttaa (ammatillisia ja yhteisiä)
- Työpaikkaohjaajana ei voi toimia toinen samaa tutkintoa suorittava opiskelija
- Jos opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaan, hänelle tehdään hoks uuden lain mukaan
- E-HOKS-> Käytettävä oppilaitoksen omaa järjestelmää vuoden 2018 ajan, valtakunnallinen järjestelmä tulossa loppuvuonna 2018 ja toinen osa, jossa siihen kytketään Koski-järjestelmä tulee vuonna 2019
- Arviointisuunnitelmaan on tulossa Opetushallituksesta sisältörunko

Markku Kokkonen, Oph, Oppisopimus ja koulutussopimus

- Oppisopimuskoulutukseen liitetään HOKSin osaamisen kehittämisen suunnitelma
- Tarkoituksenmukaisen koulutusmuodon valinta syntyy prosessin edetessä ja tuloksena
- Toimintaprosessi valmistuu 2017 lopulla
- Koulutussopimus ja oppisopimus-pohja tulossa vuoden lopulla
- Jos oppisopimus+palkkatuki-> työsuhde ei saa alkaa ennen palkkatukipäätöstä

Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erot

Pirjo Järvinen, Tredu, Miten oppisopimus muuttuu?

- Oppisopimuspalvelujen organisointi monimuotoistuu-> työelämäpalvelut, räätälöity koulutus työelämälle-> Työelämäpalvelu, kumppanuudet, palveluketjun rakentaminen opiskelijoille ja työelämälle
- Työelämäpedagogiikan asiantuntijuuden kehittäminen ja ko. palvelun tuottaminen
- Oppisopimukset ovat jatkossa mahdollisia myös tutkinnon osiin
- Kesäajan oppisopimukset "kesälukukausi"
- Oppisopimus jatkossa myös osa työllisyydenhoitoa

Merja Lahdenkauppi, Oph, Opiskelijan kokonaisvaltainen ohjaus

- Tutkintovastaava-> laatuvastaava; valvoo, että tutkinnon perusteita noudatetaan
- Opiskelijalle tiedotettava uusista mahdollisuuksista: Valinnaisuus, yksilöllisyys jne. -> Opiskelijan oppaaseen
- Opiskelijalla on oikeus valita hänelle parhaiten sopiva oppimisen tapa sekä oppimisympäristö
- Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisen kehittymisestä (suullista tai kirjallista), palaute ei vaikuta tutkinnon osan arvosanaan, eikä palautteella ole oikaisumahdollisuutta.
- MITÄ KAIKKEA OPISKELIJASTA VOIKAAN TULLA?

Juuso Luomala, Osku ry, Opiskelijan puheenvuoro

Teksti: Susanna Löf

Voimaa valokuvasta

Sosionomiopintoihin liittyvän kurssin myötä lähdin kuvaamaan lähihoitajaopiskelijoita Voimauttavan valokuvan ideologialla.

Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä ja palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä. Voimautuminen sisältää itsemäärittelyn oikeuden, valta-asetelmien purkamisen ja vastavuoroisuuden sekä määrittää eettiset raamit, joiden sisällä valokuvaa voidaan käyttää turvallisesti asiakastyössä. Menetelmää ei voi käyttää ammatillisesti toiseen ihmiseen, jos ei ole itse ollut menetelmän kohteena eikä suorittanut täydennyskoulutusta. En ole suorittanut koulutusta, joten siksi sovellan Voimauttavan valokuvan ideologiaa.

Kuvauksen tarkoituksena on kehittää ja lisätä opiskelijoiden ammatillista itsetuntoa. Kuvien kautta opiskelijat saavat nähdä itsensä jo valmiina ammattilaisina ja he voivat kuvissa näyttää, mitä ovat oppineet tähän astisissa lähihoitajaopinnoissaan. Opiskelijat esiintyvät kuvissa ammattiroolissa; he saivat itse vaikuttaa siihen, miten he ovat kuvissa ja millaista rekvisiitta kuviin otetaan mukaan. Opiskelijat kommentoivat kuvia, ja he pääsivät myös valitsemaan blogijuttuun tulevat kuvat.

Opiskelijoiden tuntemuksia valokuvauksen jälkeen:

”Hyvä fiilis!”

”Kaikki saivat näyttää, miltä näyttävät tulevaisuudessa valmiina hoitajina”

”Tehtävä oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen”

”Ammattiroolissa oleminen oli jännittävää”

Kuvauksen jälkeen opiskelijat kertoivat, että itsevarmuus lisääntyi kuvauksen myötä. Kuvauksen myötä sai toivoa ja positiivisia ajatuksia tulevaan liittyen, lähihoitajan ammatti konkretisoitui. Oman osaamisen esille tuominen oli kuvien kautta helpompaa, kuin sanottamalla.

Kuvauksen jälkeen jäin pohtimaan, että voisiko voimaa valokuvasta soveltaa uusien opiskelijoiden alauttamisessa. Kuvauksen myötä aloittaville opiskelijoille voisi heti alussa syntyä ammatillisen yhteenkuuluvuuden ja ammattiylpeyden tunne.

Voimaa valokuvasta voisi olla erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoille hyvä keino vahvistaa omaa ammatillista kuvaa suomen kielen taitojen vielä kehittyessä.

Lähteet: http://www.voimauttavavalokuva.net/

Teksti ja kuvat Hanna-Riikka Ahtiala

Työelämä tarvitsee digiosaajia, oletko valmis?

Digiviikkoa vietettiin Salon seudun ammattiopistossa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Digiviikko oli osa OPH:n rahoittamaa opetustoimen täydennyskoulutushanketta DigiRoihua. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa opettajien teknologiataitoja ja tukea digitaalisuutta hyödyntävien opetusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Meillä ammattiopistossa kannustettiin opiskelijoita ja henkilökuntaa digiosaamisen vahvistamiseen digiviikon aikana. Tiedotimme erilaisista menetelmistä ja työkaluista, joita voi hyödyntää osana opiskelijoiden oppimista ja opetusta.
 

Oppilaitoksessamme on käytössä paljon sähköisiä työkaluja, joiden käyttöä haluamme myös vahvistaa ja tukea. Digitaitoihin liittyvät koulutukset ovat jo startanneet!

 

Mistä tavoittaa nopeasti opiskelijat?

Kehittämistoiminnan ohjaajat ottivat digiloikan liittymällä Snapchattiin J

 

 

FLIPPAAMINEN- KÄÄNTEINEN OPPIMINEN

Salon seudun ammattiopistossa saatiin kuulla käänteisen pedagogiikan ideologiaa Pekka Peuralta

Päivän luentomateriaali

Kirjallisuus: Flipped Learning- Käänteinen oppiminen

Oppimistavoitteet pitää olla selkeät

Miten opiskelijat saadaan sitoutumaan oppimistavoitteisiin?

Opiskelijat tarvitsevat taitoa asettaa tavoitteita, sitä harjoitellaan esim. lukiossa kolmen vuoden ajan, kurssin alussa ja päättyessä (miten olisi asettanut tavoitteet)

Käänteinen oppiminen/ yksilöllinen oppiminen
- Jokaisella on halu oppia
- Ihminen kykenee ottamaan vastuun omasta oppimisesta kuuden-seitsemän kuukauden iässä> vanhemman tehtävänä kannustaa ja huolehtia siitä, että kävelyn harjoitteleminen on turvallista
- Opettajan rooli on asettaa oppijalle hänen kanssaan yksilölle sopivia lähivyöhykkeen tavoitteita
- Autonominen motivaatio-> Annetaan opiskelijan valita jotain hänelle sopivaa, vaikka suuremmat tavoitteet tulevatkin opetussuunnitelmasta
- Yhteisöllinen oppiminen-> Kukaan ei ole henkisesti velkaa yhteisölle, kenenkään ei tarvitse tuoda osaamistaan yhteisölle toisten "hyväksikäytettäväksi". Vaan jokainen saa antaa omaa työpanostaan hyötykäyttöön, jos sille on tilaa. Ihmisellä on halu tehdä hyvää toiselle ihmiselle sisäsyntyisesti. Kaikki työ tehdään aina jollekin toiselle ihmiselle, toisen ihmisen hyväksi. Jotta yhteisöllinen oppiminen mahdollistuu, tarvitaan erilaisia ihmisiä ja osaamiseroja-> voidaan oppia toisilta. Toinen on turvallisuus ja turvallinen ympäristö, jossa jokainen jäsen koki olevansa turvallisessa tiimissä ja jossa heillä oli turvallisuuden tunne jakaa asioita keskenään.

Oppimisen myyttiä rakentamassa
- Kollektiivinen mielikuvitus-> mielikuva siitä miltä koulun pitää näyttää on sama kaikkialla, opettajan ja oppijan rooli on mielikuvana samanlainen. Me jaamme yhteisen myytin siitä, miltä koulun pitää näyttää.
- Jotta muutos voisi tapahtua, on meidän ensin kollektiivisesti luotava uusi yhteinen myytti vaihtoehtoisesta oppimiskulttuurista.
- Oppimisen ydinajatukset: Oppiminen on kovan ja sinnikkään työn tulosta!- oppilas aloittaa itse oman oppituntinsa.  Sosiaalinen vuorovaikutus on kehityksellisesti kaikkein korkeimpien tuomintamuotojen perusta- tehdään töitä yhdessä. Suuntaa arviointisi kohti arvojasi! - esim. ystävällisyys, arvioi ja vahvista sitä!

Tärkeimmät työkalut oppimisen ohjaamisessa ovat tavoitteet ja palaute
- Miten saada tavoitteet ymmärrettäväksi ja että niihin voi sitoutua?
- Jatkuva palaute on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi
- Opiskelija antaa itse itselleen arvosanaehdotuksen tiimissä-> opettaja käy tiimikeskustelun arvosanoista ja siitä mikä on suhteellinen ja oikeudenmukainen arvosana kullekin


KIITOS PEKKA PEURALLE MIELENKIINTOISESTA LUENNOSTA! JATKAMME TÄSTÄ PEDAGOGIIKAN UUDISTAMISTA!

OPETTAJASTA ASIANTUNTIJAKSI

Opettajan työ ammatillisessa koulutuksessa suuntautuu oppimisen ohjaajaksi ja osaamisen arvioijaksi

Opettajan tehtäväkenttä monimuotoistuu ja uudistuu mielekkäällä tavalla. Opettaja on edelleen substanssin, pedagogiikan ja arvioinnin asiantuntija, ohjaus elementtinä tuo uutta näkökulmaa työhön. Opettaja valitsee oppijalle yhdessä hänen kanssaan parhaan tavan oppia ja ohjaa opiskelijaa yksilönä etenemään osaamisen hankkimisessa. Opettajan tehtävässä tärkeään rooliin tulee osaamisen arviointi ja opiskelijan kannustaminen. 

Yllä olevaa kuvaa voi katsoa animaationa ;
- perustehtävänä on osaamisen hankkimisen ja näyttämisen sekä arvioinnin suunnittelu ja dokumentointi
- ammatin perusteet-> luokkaopetusta on enää noin 20 % opettajan työstä
- ammattityöt-> työsalissa, asiakastöissä, projekteissa yms. ohjaamista, työpaikkaoppimisen ohjaamista
- HOKS, ohjaus-> opettajalle tarvitaan työaikaa henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien laatimiseen sekä opiskelijan ohjaamiseen
- Opettajien työnjako-> osaamisen ja oman kiinnostuksen mukaan, mutta oikeudenmukaisesti
- Jatkuva parantaminen-> koulutuksen tarjontaa ja toteutusta on kehitettävä jatkuvasti käyttäjälähtöisemmäksi

Jatkossa tavoitteena on, että ammatillista koulutusta toteutetaan yhä enemmän aidoissa asiakastöissä yhdessä työelämän kanssa. Osaamista hankintaan käytännön työtehtävissä, oppilaitos "etsii" sopivan tutkinnon osan/osia. Oppimisympäristön ajatellaan olevan kaikkialla, oppilaitoksen tulee tällöin tunnistaa ja tunnustaa osaaminen. 

Teksti ja kuva: Susanna Löf

Henkilökohtaista! -hankkeen tuloksia esittelemässä

Opetushallitus järjesti Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin työpajapäivän 13.10. Helsingissä. Tilaisuus oli tarkoitettu Henkilökohtaistaminen ja osaamisen arviointi- kehittämishankkeissa toimiville ja heidän työyhteisöilleen sekä työelämän edustajille ja opiskelijoille. Tavoitteena oli edistää ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa.

Pedagoginen koulutussuunnittelija Tia-Maria Kenni-Lehtonen esitteli oman hankkeemme tuloksia Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) – työpajassa;

-        Miten opiskelijaryhmät poistettiin Priimuksesta ja opiskelijat jaettiin vastuuopettajille?

       -        Miten vastuuopettaja ja opiskelija tekevät henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman?

-        Miten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen jälkeen opettaja valitsee opiskelijan kanssa eHopsista ne tutkinnon osat ja osaamiskortit, joihin opiskelija osallistuu lukukauden aikana?

-        Miten vastuuopettaja liittää opiskelijan opetustapahtumiin ja opiskelijan työjärjestys rakentuu Wilmaan?

 

Video, jossa Tia-Maria esittelee oppilaitoksemme henkilökohtaistamisen käytäntöjä: https://www.youtube.com/watch?v=F5Suc9k90a0&feature=youtu.be

Opetushallituksen Hyvät käytännöt – sivu, jossa Ryhmistä yksilöllisiin polkuihin – toimintamallin kuvaus: https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/2539/

Seminaarin kaikki esitykset ja aineistot: http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/valtionavustushankkeet/henkilokohtaistaminen_ja_osaamisen_arviointi/tilaisuudet

 

HOKSottimet kuntoon

Irmeli Lignell Hämeen ammattikorkeakoulusta kiteytti ammatillisen koulutuksen reformin mukaisen Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman keskeiset asiat kolmen otsikon alle: Henkilökohtainen, osaamisen kehittäminen ja suunnitelma. Lignell puhui Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistolla, Noheva –hankkeen järjestämässä seminaarissa: Haku päällä – Onko HOKSottimet kunnossa?  

 

Tätä on HOKS

HENKILÖKOHTAINEN	OSAAMISEN KEHITTÄMINEN	SUUNNITELMA
Opiskelijaa varten, opiskelijan tarpeen mukainen	Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen	Oppimisprosessin suunnittelu, ohjauksen ja tuen suunnittelu
Laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa	Puuttuvan osaamisen hankkiminen erilaisissa ympäristöissä, eri tavoilla	Arviointi
Yksilöllinen ja joustava	Osaamisen osoittaminen työympäristöissä, osaamisen todentaminen	Uraohjaus

 

Parhaimmillaan henkilökohtaistamisen käytännöt:

• Tukevat opiskelijan opintojen etenemistä. 
• Toimivat opiskelijan osaamisen kehittymisen työvälineenä.
• HOKS ei leimaa, vaan auttaa etenemään alan osaamisessa oman opintopolun mukaisesti kohti työllistymistä.
• Ovat selkeitä, saavutettavia ja esteettömiä.

Reformin mukaisessa kehittämistyössä oppilaitoksilta odotetaan rohkeutta muuttaa pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja ohjausta. Huomiota täytyy kiinnittää myös resurssien käyttöön, hyvään suunnitteluun ja hyvään johtamiseen.

 

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa eri alojen oppimisympäristöt on nimetty näyttävillä valokylteillä.

Salosta seminaariin Valkeakosken ammattiopistossa osallistuivat PUHTI-ohjauksen tahto ja taito –hankkeessa työskentelevät Marja-Liisa Hirvonen ja Reija Kiviluoto.