MEILLÄ ON MAHTAVIA ASIANTUNTIJOITA!

Tämä viikko oli toiminnansuunnittelun ja ideoinnin aikaa oppilaitoksessamme! Palvelualat kehittivät maanantaina, tekniikan alat keskiviikkona ja rakentamisen sekä hyvinvoinnin ja kulttuurin alat tänään perjantaina. 
Meillä on mahtavia ja innovatiivisia opettajia, jotka innostuivat kehittämään täysin uusia aihioita esim. koulutuksen rakenteisiin! Myös kaikilla aloilla asetettiin tavoitteeksi verkko-opetuksen kehittäminen oppimisvaihtoehdoksi. 

Yhdessä suunnittelu ja tekeminen auttavat meitä uuden toimintakulttuurimme muodostumisessa. Haluamme toimia asiantuntijuutta jakavassa ja toisiamme auttavassa oppilaitoksessa.

Tässä muutamia kuvia eri aloilta, kuvaaja oli niin innoissaan, että osa kuvista jäi kuvaamisen hetkellä tarkentamatta :)  Valitettavasti kaikki alat eivät ole kuvissa, mutta hienoja ratkaisuja saatiin niissäkin esille!

Kuva hieman epäselvä, mutta osallistujat innolla mukana: Kiinteistöpalvelun sekä talotekniikan opettajat päättivät lähteä tekemään verkkomateriaalia. 

Tässä yksi innovatiivisimmistä rakenneratkaisusta koulutuksen toteuttamiseen. Ammatillisista perusteista tehdään teematarjotin, joihin tehdään myös verkkovaihtoehtoja. Yhteiset aineet tulevat viikkorakenteisena tarjolle, uusille aloittaville luodaan starttipaketti. Ammattitöihin tehdään pisteopetuksella erilaisia työsaleja, joissa opiskelija liikkuu oman osaamisen kehittämisen tarpeen mukaan. Kuviossa on myös erityinen tuki huomioitu ja että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden  aloitusvaiheeseen panostetaan enemmän. 

Yllä olevaa rakennetta olivat ideoimassa opettajat oik. Reijo Korhonen, Timo Jaakola, Jari Kainulainen ja vas. Raimo Mäkelä. Koulutusalajohtaja Riikka Riihimäki kannusti opettajia. Visiosta on mainiota lähteä muokkaamaan ideaa eteenpäin!

Sosiaali- ja terveysalan opettajat pohtimassa haasteisiin ratkaisuja!

Sosiaali- ja terveysalan opettajat ovat suurin opettajien työryhmämme. He ovat menestyksekkäästi opettaneet ja ohjanneet lukuisia opiskelijoita. 

Edelleen sosiaali- ja terveysalan opettajia. Opettajat pohtivat mm. työkulttuuria ja sitä, miten työhyvinvointia voisi kehittää esim. asiantuntijuutta jakamalla ja toisia auttavalla toiminnalla. Myös johtamiselta toivotaan auttavaa työkulttuuria. 

Kultturialan koulutustarjotin: Opettajien resurssointi tehdään uusiksi ylhäällä olevien palkkien mukaan, Digicampus otetaan käyttöön, uusien opiskelijoiden perehdytys tehdään systemaattiseksi, teematarjotin muodostuu #tarjottimena eli ammatin sanoista tehdään #pilvi. Opiskelijat pitävät blogia omasta oppimisestaan ja saavat työtehtävät linkitettyä tunnisteella #pilvestä. Oppimisen jatkumo tekee pyörähdyksen pilvessä ja lopulta tutkinto on valmis! Blogi jää opiskelijalle portfolioksi jatkokäyttöön. 

Kulttuurialan opettajia kehittämässä koulutusalajohtaja Hilkka Sepän kanssa. 

Logistiikan alan opettajat koolla ideoimassa uutta ensi vuodelle, he päättivät mm. lähteä kehittämään verkko-opetusta!

Logistiikan kirjuriksi pääsi Timo Kanervo, jolla on osuvasti katse tulevaisuudessa!

Suuri kiitos meidän mahtaville opettajille, ammatillisille ohjaajille, opinto-ohjaajille, erityisopettajille, projektisuunnittelijoille, koulutusalajohtajille ja rehtorille päivien toteuttamisesta. 

Meillä on mahdollisuuksia, kun yhdessä kehitämme käytäntöjä! Tästä on hyvä jatkaa!

DIGIKEHITTÄMINEN

Digimentorit kokoontuivat keskustelemaan ja etsimään vastauksia matkan varrella tulleisiin kysymyksiin, lisäksi Jussi Peltonen kertoi tulevista uudistuksista oppilaitoksessamme:
- Liikuntasaliin asennetaan toimivat verkkoyhteydet
- Poijusta tehdään kiinteästi tila, jossa on videotykki, kamerat, kaiuttimet= Onnistuu videon tekeminen ja verkko-opetus, jossa ääni ei kaiu

Johanna Rintanen esitteli yrittäjyys- ja yritystoiminta, yhden osaamispisteen laajuista verkkokurssia. Johanna suositteli kurssien sisällöksi erilaisia kevyitä appseja esim. wordclouds, mindmeister. Lisäksi hän on upottanut hyviä videoita sekä tehnyt niihin liittyviä tehtäviä. 

Pia Kiikeri esitteli kurssia Hiusten ja hiuspohjan hoitaminen, peruskurssi; Anatomia ja ravitsemus 1,5 ops. Pia näytti tehtävän palautuksen ja arvioinnin sekä miten opettaja voi seurata tehtävien palauttamisen tilaa. 

Pohdimme yhdessä opiskelijan tuottaman aineiston monipuolistamista tekstin kirjoittamisen lisäksi. Aineisto voi olla esim. video, äänitys vocaroolla, sarjakuvan, thinglink-kuva. Opiskelijapalautteen antaminen suhteellisen nopeasti on tärkeää, jotta se motivoi opiskelemaan. 
Tabletkoulu: Sinne ostetaan oppikirja, jonne opiskelija pääsee koodilla. Opettaja pystyy muokkaa kirjaamaan omannäköiseksi. 

Digicampuksesta pidetään perehdytys seuraavassa pg-baarissamme 17.11. Siellä näytetään kirjautuminen sekä kurssin luominen ja perusaktiviteetteja. Baarissa näytetään myös esimerkkejä tehdyistä kursseista. 

vas. Jussi Peltonen, Pia Kiikeri, Johanna Rintanen, Elina Kemppainen, Heidi Saarinen, Tuija Alatalo, Merja Saarinen. Edessä oik. Anu Kymäläinen, Marja-Liisa Hirvonen

Oik. Merja Saarinen, Tuija Alatalo, Heidi Saarinen ja Elina Kemppainen

KOULUTUKSEN RAKENTEET UUSIKSI!

Tänään pidettiin Salon seudun ammattiopiston palvelualojen toiminnansuunnittelupäivä. Päivän aikana tehtiin toimenpidesuunnitelmia tulevaisuuteen mm. seuraavista kokonaisuuksista:
- oppijalähtöisyys
- oppimisen tehostaminen 
- palveluiden toteuttaminen
- työpaikalla tapahtuva oppiminen
- opiskelijoiden ohjaus ja erityisopetus
- ammattiylpeys

Rehtorimme Anne Bragge kertoi päivän aluksi uudesta ammatillisen koulutuksen lakiluonnoksesta (linkki luonnokseen blogin välilehdellä Oph:n ohjeet). Sen jälkeen keskustelimme pedagogisista tavoitteista ja suurimmasta asiasta eli siitä, miten tulemme rakenteellisesti koulutuksia toteuttamaan. Käytännössä, minkälaisen koulutustarjottimen tulemme eri aloille rakentamaan. Kävimme myös läpi vuonna 2017 alkavia koulutuksia. 

Päivän aikana liiketalouden opettajat pohtivat mm. käytännön toimia rästien vähentämiseksi ja opintojen etenemisen seuraamiseksi. Hotelli-, ravintola- ja cateringalalla lähdettiin miettimään tiimioppimista, jota nyt kokeillaan uutena hiusalalla. Datanomi-opiskelijat alkavat pitämään digipajoja aikuisopiskelijoille ja johtamisen opettajat teematarjottimen rakentamista esim. kolmeksi vuodeksi eteenpäin. 

Puhdistuspalvelualan opettajat lähtivät miettimään tarjotinmallia siten, että se käy kaikkiin rahoitusmuotoihin (työvoima, oppisopimus, vos). 

Puhdistuspalvelualan opettajat vas. Ritva Piekkala, Merja Alaluusua ja Lotta Jordberg-Hietanen lähtivät hyvin innovatiisesti visioimaan uutta koulutuksen rakennetta! Avuksi otettiin havaintovälineet :)  Uusia ajatuksia syntyi, kun laitettiin "ajatusmyssyt" päähän :) 

Opettajat suunnittelivat, että alalle tehdään teematarjotin ammatillisista perusteista. Koulutukset tulevat jatkuvaan hakuun ja sisäänotot tulevat olemaan tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Aloitusvaiheessa pidetään viiden päivän startti, jonka jälkeen opiskelijoille henkilökohtaistetaan oma ohjelma tarjottimelta. 

Käytännössä tarjotin muodostuu viikkorakenteella: esim. maanantaisin työssäoppimista, tiistaisin pakollisia opintoja, keskiviikkoisin käytännön ammattitöitä, torstaisin valinnaisia opintoja ja perjantaisin työssäoppimista tai etäoppimista. 

Opiskelija voi oppimistarpeensa mukaan olla myös enemmän työssäoppimassa tai tarvittaessa enemmän koululla käytännön töissä, mikäli työssäoppiminen ei ole vielä mahdollista. Tähän voidaan rakentaa tukitoimia joustavasti sekä rakentaa monimuotoisia oppimistapoja. 

Opettajalle ei tule enää omaa ryhmää. Opetustapahtumat jaetaan toteutettavaksi opettajien osaamisen mukaan. Käytännön ammattitöissä voi olla kaksikin opettajaa ohjaamassa ryhmäkoosta riippuen. Vastuuopettajuus jaetaan opiskelijoiden lukumäärän mukaan siten, että kaikille opettajille tulee sama määrä opiskelijoita hopsattavaksi eri rahoitusmuodoista. 


Suuri kiitos kaikille palvelualojen opettajille hyvistä kehittämisideoista! Niistä ajatukset lähtevät ja toteutuskin alkaa jo pelkästään uusiin ajatuksiin suuntautumisesta! Oli ilo työskennellä kanssanne!

ERI HYVÄÄ ERITYISOPETUKSEEN!

Salon seudun ammattiopiston henkilöstöä kokoontui Pedagogiseen baariin tutustumaan ja kehittämään erityisopetuksen hyviä käytäntöjä

Aluksi sosionomi Tiina Laaksonen kertoi Yhteisöllisyys ammatillisessa oppilaitoksessa -tutkimuksensa tuloksista. Hän on haastatellut ammattiopiston opiskelijoita yhteisöllisen hyvinvoinnin ja ilmapiirin merkityksestä opiskelussa. Tutkimus herätti vilkasta keskustelua. Osallistujat listasivat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisääviä ideoita opiskelupäivien arkeen:
* Pienet kysymykset ja kaikkien huomioiminen voivat olla todella tärkeitä, jotta opiskelijalla on mahdollisuus tulla kuulluksi
* Opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu on ensiarvoisen tärkeää
* Opettajan ja opiskelijan positiivinen asenne ja huumori luo ilmapiiriä: "ol ilone, ol valone"
* Hyvällä ilmapiirillä on vahva vaikutus oppimiseen
* Varataan aikaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen
* Kehu kaveria - positiivisen palautteen voima
* Kummityöpaikat aloille ja mentoreita työelämästä


Ajatuksena jäi ilmaan sanonta: Mitä tulee huoneeseen, kun minä tulen paikalle? Jokainen on vastuussa kouluyhteisömme ilmapiiristä omalta osaltaan.


Sosiaali- ja terveysalan nuorista opiskelijoista koottu Tsemppiryhmä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta voidaan lisätä. PG-baarista olimme videopuheluyhteydessä Tsemppiryhmään, joka oli retkeilemässä ja ryhmäytymässä Teijon kansallispuistossa. Tsemppiryhmäläiset kokoontuvat säännöllisesti ja saavat tukea opintojen etenemiseen opettajalta ja muilta ryhmäläisiltä.


PG-baarin osallistujat pohtivat myös, miten opiskelijat voivat itse tunnistaa omaa oppimistaan tukevia toimintatapoja, esim. tarvitseeko äänikirjaa oppimisen apuvälineeksi tai mikä voi auttaa oman vireystilan ylläpitämiseen. Innokkaat osallistujat kokeilivat erilaisia oppimisen apuvälineitä ja testasivat miten mm. lukikalvot voivat auttaa lukemisessa tai millaista on käyttää jumppapalloa istuimena. Stressipallot voivat myös auttaa, jos keskittyminen on vaikeaa.


Syksyn aikana on mahdollista hankkia oppimisen apuvälineitä kaikkien opiskelijoiden käyttöön, kerro ideoistasi ja toiveistasi erityisopettajille. Apuvälineitä voi lainata eri toimipisteiden Majakoista.

Tutustu ja hyödynnä apuvälineitä sekä edesauta oppimista!

Teksti: Anu Kymäläinen ja Marja-Liisa Hirvonen
Kuvat: Jarna Rask

AVOIMIEN OVIEN TUNNELMAA

Salon seudun ammattiopistossa vietettiin avoimia ovia 12-13.10. Opiskelijat esittelivät toimintaa kaikilla aloilla ysiluokkalaisille sekä muille vieraille monin eri tavoin

Tässä kuvakooste mahtavista opiskelijoistamme ja taisi muutama henkilöstön edustajakin päästä kuvaan:

Talotekniikan 3.vuoden opiskelija Miska Nurmi esitteli putkiasentajan työtehtäviä sujuvasti ja ammattitaitoisesti

Toista vuotta talotekniikassa opiskeleva Aleksi Koivisto esitteli työpistettään

Kiinteistöpalvelujen opettaja Esa Kallio esitteli koulutusalaa uutena vaihtoehtona yseille!

Opinto-ohjaaja Ulla Jokinen otti iloisena vastaan vieralijoita pääaulassa

Kolmannen vuoden tarjoilijaopiskelijat työnsä äärellä vas. Juulia Salmina, Kare Laine, Luiza Nesterova

Toisen vuoden parturi-kampaajaopiskelija Anniina Kari asiakastyön parissa iloisena!

Käsi- ja taideteollisuusalaa opiskeleva Anni Peimola kertoi puualan olevan hänelle hyvin mieluisa. Anni on aloittanut syksyllä näyttöperusteisessa koulutuksessa. 

Janina Laine opiskelee toista vuotta pintakäsittelyalalla

Kolmannen vuoden merkonomi-opiskelijat somistamossa, vas. Katariina Virtanen, Meri Kokkonen ja William Viisanen

Kolmannen vuoden datanomi-opiskelija Miika Silver opetti Susanna Löfille tietokoneen kokoamista! Miika oli koonnut paitaansa yhtä monta pinssiä, kuin teki esittelyjä! Hyvä saavutus! 

Datanomi-opiskelija Teemu Mikkolan tekemä Tasopelihyppely, johon projektisuunnittelija Reija Kiviluoto jäi heti koukkuun! 

Datanomi-opiskelija Henri Aalto esitteli opiskelijakaverinsa Petteri Mattilan tekemää peliä Sleepless night!

Tässä kolmannen vuoden autokorinkorjaajat Teemu Soini ja Henri Vainio laittamassa autoa kuntoon maalauksen jälkeen

Logistiikan perustutkinnon kolmannen vuoden opiskelijat Matias Kovanen ja Janni Pelkonen esittelivät koulutuksia vieraille

Tässä myös logistiikan perustutkinnon kolmannen vuoden opiskelijat esittelemässä kalustoa, vas. Daniel Niemi, Niko Alanto ja Miso Anttonen

Ja tässä maarakennusta ensimmäistä vuotta opiskeleva Johan Lönnqvist

Sähkö- ja automaatioalaa kolmatta vuotta opiskeleva Reetta Kiuru työpisteellä!

Lähihoitajaopiskelijat vas. Marika Sakkara, Katja Junno, Mari Tiikasalo ja Milka Koivunen 

Visualistiopiskelijat upeasti maalamansa seinän edessä vas. Oona Eklund, Tuisku Huolila, Ida Böckerman, Henna Pajula ja Bertta Hartikka


Suuri kiitos ihanille opiskelijoimme ja mahtaville opettajille sekä opoille päivien suunnittelusta sekä toteutuksesta! 

PARHAAT KÄYTÄNNÖT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

OPETUSHALLITUS JÄRJESTI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT 2016- KILPAILUN

Kilpailuun tuli 151 ehdotusta. Salon seudun ammattiopisto osallistui myös kilpailuun ehdotuksella: "Osaamiskorteilla joustava ja tehokas rakenne koulutuksen toteuttamiseen". Ehdotuksessa kuvattiin hius- ja hotraca-alojen koulutusten joustavaa toteutusta. Tällä kertaa meillä jäi palkinto saamatta, mutta saimme oppia ja ideoita muista hyvistä käytännöistä. 

Rohkeimpana palkittiin Yritysamis, jossa lähes tuhat opiskelijaa tulee päivittäin "töihin". Opettajatiimit ohjaavat oppimista, jota hankitaan tekemällä töitä työelämän tapaan oikeille asiakkaille. Opettajan rooli on toimia työnjohtajana ja ohjaanana. Pedagogiikan keskeisenä toimintatapana on tiimiympyrässä tapahtuva projektien analysointi ja ohjaaminen. 

Toinen palkittu oli Kiipulan ammattiopisto, jossa oli otettu tiimioppiminen tiimiyrittäjänä- osuuskunta oppimisen ympäristönä ammatillisessa erityisopetuksessa. Tässä mallissa tehtiin niin ikään yrittäjänä asiakastöitä opiskelijatiimeissä. 

Erityismaininnan sai esimiesareena, joka on Sedun kokoama teematarjotin yhdeksästä  johtamisen tutkinnosta. Tarjottimesta kootaan tutkinnon suorittajan tarpeisiin sopiva "paketti" . Teemoista on tehty myös verkkovaihtoehtoja ja niissä olevat tehtävät on standardoitu siten, että ne ovat teknisesti samanlaiset, teemoissa on samat tehtävien palautusajat ja laajuudet. Esimiesareenaan on jatkuva haku, aloitukset tammikuussa, huhtikuussa ja syyskuussa. Teematarjottimen todettiin sopivan mille alalle tahansa sekä eri koulutusmuotoihin ja kohderyhmiin. Teemat oli hyvin tuotteistettu. 

Kaikki hyvät käytännöt löydät Opetushallituksen koonnista. 

Kaksipäiväisestä seminaarista poimittuja trendejä ja suuntauksia:
- Pois ryhmämuotoisuudesta- kohti tarjotinmalleja tai teematarjottimia
- Yrittäjämäiset oppimistavat
- Opiskelijalle rakennetaan oma polku tarjottimesta
- Tiimioppiminen
- Tiimiopettajuus
- Asiakaslähtöinen pedagogiikka- koulutussuunnittelussa? henkilökohtaistamisessa? ohjauksessa? oppimisessa? erityisopetuksessa?
- Uusien pedagogisten ratkaisujen kokeileminen ja tekeminen
- Vähemmän suunnittelua, enemmän tekemistä
- Opettaja on oppimisen mahdollistaja
- Ammatillinen koulutus ei tule koskaan valmiiksi, suunnitelmia on muutettava jatkuvasti ja on siedettävä epävarmuutta
- Muutos on pysyvä olotila
- Opettaja on tulevaisuuden tiimipelaaja
- Opettajan on tunnettava tutkinnon perusteet ja tutkinnon muodostuminen

Luokattomuus ja koulutustarjottimet sekä tiimityöskentely olivat eniten esillä

Uusi pedagogiikka toimii siten, että opettajat suunnittelevat ja toteuttavat ohjausta ja opetusta tiimissä

Tiimityössä opettajien välinen yhteistyö on korvaamatonta. Tiivistä työelämäyhteistyötä tekevät mainitsivat, että vastatkaa jokaiseen työelämän projektiin ja ottakaa ne vastaan! 


Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen motto:

Kehittyminen ja kasvaminen on mahdotonta, jos tekee kaiken samalla tavalla kuin ennenkin! 

BLOGIT PEDAGOGISENA MENETELMÄNÄ

Salon seudun ammattiopistossa käytetään blogeja useilla aloilla pedagogisena menetelmänä. Hiusalan opettaja Pia Kiikeri sekä käsi- ja taideteollisuusalan opettajat Johanna Lahtinen sekä Johanna Rintanen palkittiin uranuurtajan työstä blogin hyödyntämisessä opetuksessa! 

Salon Seudun Sanomat 8.10.2016

Opiskelijat ohjataan pitämään omaa henkilökohtaista blogia heti opintojen aloittamisesta lähtien. Oppimisen tavoitteena blogin pitämisessä on mm.:

- saada osaamista näkyväksi, blogiin kuvataan omia töitä
- jakaa osaamistaan muille
- arvioida omaa oppimisen prosessia, sen edetessä kohti tutkinnon suorittamista
- käyttää blogia työnhaun välineenä
- oppia käyttämään some-välineitä

Blogi on opiskelijan omaisuutta ja sellaiseksi se myös jää opintojen jälkeenkin. Enää ei tarvita vanhoja paperisia kansiota, joihin kerätä materiaalia sekä tuotoksia. Opiskelija valikoi itse, mitä hän säilyttää ja kokoaa ne yhteen paikkaan. Hän voi myös tehdä julkisuusasetukset itse haluamallaan tavalla. Blogin tekemisessä noudatetaan tekijänoikeuksia ja opiskelijoille tehtyjä pelisääntöjä esim. kuvien julkaisemisessa. 

Blogi on erinomainen portfolio oman osaamisen markkinointiin sekä tuotteistamiseen. Blogi on helppo linkittää esim. omaan LinkedIn-profiiliin. Opiskelijan on helppo seurata oman osaamisensa kehittymistä ja hänen kannattaakin jatkaa blogin ylläpitämistä opintojen jälkeen, jotta oma portfolio säilyy ajantasaisena koko elinikäisen oppimisen ajan. Vaikka ammatti vaihtuisikin työuran aikana toiseen, voi aikaisemmasta osaamisesta olla hyötyä uudessakin työssä. Tulevaisuuden työt kun tulevat muuttumaan yhä moniulotteisemmiksi ja erilaisten osaamisien yhdistelmiksi! 

Lämpimät onnittelut palkituille opettajille! 
Ja kiitos kaikille opiskelija-bloggareille!

Lue hiusalan blogeja

NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINNAN MUUTOKSIA

Opettaja Pia Virtanen kertoi NTM- päivityskoulutuksen asioista

KESKEISET MUUTOKSET:
- Muutokset tulleet voimaan 1.8.2016.
- Tutkintotoimikuntien tehtävänä on allekirjoittaa todistukset, ei enää tehdä arviointipäätöksiä.
- 31.7. asti toteutuneet tutkintotilaisuudet ovat muuttuneet päätöksiksi
- Opetusalan edustajan ei tarvitse olla pedagogisesti pätevä, mutta on pitänyt toimia opettajana.
- Arvioinnin oikaisumenettely on muuttunut, tutkinnon suorittaja tekee sen ensin kolmikannalle ja tarvittaessa sen jälkeen tutkintotoimikunnalle
- Oleellista on se, miten olemme luvanneet järjestämissuunnitelmassa toimia. Oppilaitoksen on noudatettava suunnitelmaan kirjattuja toimintatapoja
- Tutkintotoimikuntia on nyt 91 (aikaisemmin 147) 
- Opetushallitukseen on perustettu  näyttötutkintosihteeristö, jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa lomakkeet yms. Kaikille tulee esim. samanlaiset pöytäkirjat.
- Kaikilla toimikunnilla on nyt käytössä Optima- sähköinen alusta, jonne materiaalit laitetaan.
- Näyttötutkintojen suoritusrekisteri: Tutkintotoimikunta vastaa rekisterin tietosisällöstä, sinne tulee tutkinnon suorittajan henkilötiedot, suoritettava tutkinto, näyttötutkinnon järjestäjää koskevat tiedot, arvioijia koskevat tiedot jne. 
- Arvioijasta saa kerätä vain nimen, aseman (tt, ta tai itsenäinen ammatinharjoittaja, onko ntm). 
- Arvioija toimii samassa tutkinnossa aina samassa roolissa esim. tt tai ta. Arvioijat hyväksyy tutkintotoimikunta. Arvioijalla pitää olla riittävä ammattitaito eli saman alan tai ammatin osaaminen. Arvioija voi olla myös esim. eläkkeellä oleva, jos hänellä on riittävä osaaminen. 
- Voimassa olevia järjestämissuunnitelmia ei tarvitse uudistaa elleivät esim. tutkinnon perusteet muutu

 Hakeutujan aikaisemman osaamisen selvittäminen tehdään hakeutumisvaiheessa: 
1. Voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan aikaisemmin suoritettu tutkinto- sen osa voidaan liittää tutkinnon muodostumisen mukaan suoritettavaan tutkintoon

2. Tunnustaminen: Kumoutuneet tutkinnon perusteet tai esim. amk-tutkinto. Kolmikanta tekee vastaavuusvertailun suoritettavaan tutkinnon osaan ja päättää arvioinnista. Todistukseen tulee kääntöpuolelle lausekkeet, mistä tutkinnosta tunnustaminen on tehty. 

Opiskelijaa EI saa pakottaa hyödyntämään aiempia opintoja, jollei hän itse halua!

- Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvioinnin kohteet tulevat jatkossa olemaan osaamisalueita
- Tutkintotilaisuudet suunnitellaan varhaisessa vaiheessa tutkinnon suorittajan kanssa. 
- Arvioijat tulee kouluttaa uuden ohjeen mukaiseksi, arvioijakoulutukset tulee kirjata arvioijan kohdalle Wilman arvioijarekisteriin. 
- Arvioinnissa arvioidaan arkityötä, erityisiä näyttötehtäviä/- kokeita ei saa olla, vaan ammatin arkista työtoimintaa.
- Kolmikannan arvioijaryhmän sisällä voidaan sopia arviointivastuun jakamisesta (kuka, missä, mitä, milloin) 
- Tutkintotilaisuudessa arvioidaan osaamista ei suoritusta. Arvioija kirjaa vain konkreettiset havainnot ja vertaa osaamista kriteereihin. 
- Arviointiaineisto sisältää arvioijien havainnot, tutkinnon suorittajan itsearvioinnit sekä muut dokumentit esim. todistukset erillispätevyyksistä.
- Tutkinnon suorittaja ei osallistu arviointipäätöksen tekemiseen. Arviointipäätöksen perustelut on kerrottava tutkinnon suorittajalle. Tutkinnon suorittajan itsearviointi ei ole sitä, että hän kertoo, minkä numeron antaisi itselleen, vaan missä hän on onnistunut ja missä on kehitettävää. 
- Tutkinnon suorittajalle voidaan tutkinnon perusteiden salliessa antaa mahdollisuus täydentää suoritustaan esim. suullisesti. 
- Henkilökohtaistamisen asiakirja tulee jatkossa olemaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma
- Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada ohjausta ja tukitoimia opintoihinsa
- Työssäoppimiseen tulee koulutussopimus (omaehtoinen koulutus)
- Tutkintojen määrä tulee vähenemään radikaalisti
- Perustutkinoihin tulee pakollisena YTO-aineet

UUDISTETTAVAT ASIAT OPPILAITOKSESSAMME:
1. Tutkintojen arvioijille päivityskoulutus- koulutusmateriaalin uudistaminen
2. Lomakkeiden päivitys
3. Prosessien päivitys
4. Oikaisumenettelyn päivitys

Lähdemme suunnittelemaan ja toteuttamaan arvioijakoulutuksen yleistä osaa webinaari-tyyppisesti syksyn aikana. 

Seuraava näyttötutkintotoimintaan liittyvä perehdytys järjestetään 3.11. klo 8.30-11.30 Salon seudun ammattiopiston auditoriossa osoitteessa Taitajankatu 6. Perehtyksen pitää Opetushallituksen asiantuntija Pasi Rouhtula. 

KANSAINVÄLISESTÄ TOIMINNASTA UUTTA OSAAMISTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

Erasmus+ hakuinfo 4.10.2016

Opiskelijoiden liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut 70 % vuosina 2007–2013. Toiminnan resurssit ovat kasvaneet edelleen - vuoden 2014 jälkeen ammatillisen koulutuksen kansainvälisyysrahoitus on kasvanut 25 %. CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntijaorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla) jakaa vuosittain Erasmus+ ohjelman kautta liikkuvuus- ja kumppanuushankkeisiin noin 7 miljoona euroa. Liikkuvuushankkeiden osuus on noin 2/3 rahoituksesta, koska Erasmus+ -rahoituksen painotus on liikkuvuuden lisäämisessä. Erasmus+ liikkuvuuksia toteutetaan hankkeissa noin 3000 vuodessa. Niistä opiskelijoiden liikkuvuuksia on noin 2300 ja oppilaitosten henkilöstön liikkuvuuksia noin 700.

Erasmus+ ohjelmassa tavoitellaan nimenomaan organisaation kansainvälistymisen kehittämistä. Haettavan hankkeen tulee liittyä kiinteästi oman organisaation strategiaan ja kehittämistarpeisiin. Kun hanke on organisaation strategian mukainen, sillä on myös enemmän vaikuttavuutta. Hankkeen tulee olla linjassa myös EU:n koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa, joita määritellään mm. Education and Training 2020 ohjelmassa. Monissa Euroopan maissa ammatillinen koulutus nähdään paljon huonompana koulutusvaihtoehtona kuin Suomessa. Tästä syystä yksi EU-tason tavoitteista on ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden vahvistaminen. Toki aktiivinen kansainvälinen toiminta vahvistaa ammatillisten oppilaitosten houkuttelevuutta myös Suomessa - niin opiskelu- kuin työpaikkanakin.

Kansainvälisyyden edistäminen tulisi huomioida entistä enemmän myös paikallisessa opetussuunnitelmatyössä. Toisin sanoen kansainvälisyys tulisi tiiviimmin sitoa koulutuksen rakenteisiin ja perustyöhön eli opetukseen. Kansallisissa suunnitelmissa kansainväliseen toimintaan viitataan paljon, mutta paikallisissa opetussuunnitelmissa kansainvälisyys ei näy samalla tavalla. Oppilaitoksissa olisi hyvä olla esimerkiksi suunniteltuja kansainvälisyyspolkuja tai muita rakenteissa olevia kansainvälisyyttä tukevia elementtejä.

Erasmus+ on hyvä tapa ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tukemiseen, mutta hakuprosessi on pitkä, monimutkainen ja työläs. Salon seudun ammattiopistossa valmistaudutaan syksyn aikana ensi kevään Erasmus+ hakuun. Suunnitteilla on liikkuvuushanke, jossa sekä opiskelijoilla, että henkilöstöllä olisi mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen tai työelämäjaksoon. Uutena elementtinä liikkuvuushankkeissa on myös työelämän kumppaneiden liikkuvuudet. Omien opiskelijoiden ja henkilöstön kv-jaksojen ohella on mahdollista hakea liikkuvuusrahaa myös kumppanimaan työelämän huippuosaajille Salon vierailua varten. Ja vastavuoroisesti meillä on mahdollisuus lähettää aktiivisia työelämän kumppaneita tutustumaan kumppanimaiden oppilaitoksiin ja työpaikkoihin.  

Teksti ja kuvat: Reija Kiviluoto

ROBOTTI VIE TYÖSI, OTA LUNGISTI!

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava ennustaa PAM:n lehdessä 11/2016, että ihmisen aidosta kohtaamisesta tulee haluttu taito tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun koneet ovat vieneet mekaaniset työt. 

Digitalisaatiosta puhutaan usein ryppy otsassa, Halava sen sijaan on innoissaan hypystä tuntemattomaan. Hänen ennusteensa on, että työpaikkoja oikeasti katoaa digitalisaation kautta, sillä koneet tekevät yhä enemmän sellaista, jossa ne ovat parempia kuin ihmiset. Näin työelämästä tulee inhimillisempää ja työntekijän energia jää asiakkaan kohtaamiseen. Halavan mukaan palveluammatillistuminen on edessä kaikissa töissä. 

Se, että haluamme tehdä juttuja ihmisten kanssa, ei katoa mihinkään. Kahvilassa asiakkaalle tehdään kahvit, niissä ei ole pelkkiä automaatteja, kuntosaleille on tullut personal trainerit ja ryhmäliikuntatunnit ovat suosittuja. 

Halava väittää, että jokaisen kadonneen työpaikan tilalle tulee kaksi ja puoli uutta. Hänen mukaansa ihmisten tekemä työ muuttuu monipuolisemmaksi. Esimerkiksi 20 vuotta sitten matkapuhelimilla vain soitettiin ja lähetettiin tekstareita. Nyt älypuhelimissa on runsaasti sisältöä ja kaikki se on tuonut alalle valtavasti työpaikkoja. Toinen on palvelujen personoituminen, räätälöinti tuottaa runsaasti työtä. Halavan mukaan työpaikat syntyvät, jos pystyy näkemään työstä monimutkaisemman tason. 

Halavan mukaan palkkatyön osuus vähenee, hän ennustaa, että 2030- luvulla 35-40 % työstä tehdään palkkatyön konseptilla. Toinen puoli tulee olemaan tuntimäärältään ja työsuhteina joustavaa. 

Suomalaiset eivät ole halulla rakentamassa digitalisuutta, koska ihmiset haluavat vain varmuutta palkanmaksuun. Suomalaiset rakentavat minäkuvaansa työlle enemmän kuin ketkään muut Euroopassa.  Halavan mukaan tämän pitää muuttua, sillä "elämän seisovassa pöydässä" on niin paljon muutakin. Kassatyö siirtyy itsepalvelukassoiksi, mutta osa myyjistä ryhtyy auttamaan ja juttelemaan asiakkaiden kanssa oikeasti, konemaisen kassahihnakeskustelun sijaan. 

Työnkuvat tulevat monipuolistumaan, eikä Halavan mielestä lapselta enää pitäisikään kysyä, mikä sinusta tulee isona, vaan mikä sinusta tulee seuraavaksi. 

Halavan ennusteen mukaan tulevia ammatteja voisivat olla: Palvelurobotin apulainen, personoitujen etämatkojen tuottaja, kehomuunnelmiin erikoistunut eetikko, tekoäly-vuorovaikutuksen valmentaja, jätedatan käsittelijä, 3D-elinten agentti, itseohjautuvan liikenteen suunnittelija, keinolihatehtaan insinööri...

Lue Halavan artikkeli "On onni, että koneet vievät työt"
tai Tulevaisuustutkija räväyttää töistämme 2020

Miten ammatillisen koulutuksen tulisi varautua työelämän muutokseen?
- opettaa yhä enemmän ihmisen kohtaamista
- opettaa tuotteistamaan osaamisensa
- kannustaa luovaan ajatteluun ja näkemään asiat moniulotteisemmin
- lisätä yrittäjyyskasvatusta, koska palkkatyön määrä vähenee radikaalisti
- auttaa ja kannustaa opiskelijoita tulevaisuuden suuntaamiseen

Mitä muuta voisimme tehdä?